La tammikuu 2016

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja SannaM
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Täällä kanssa huimaa paljon :(

Mahakin on niin turvonnut että pelkään että ihmiset pian huomaa että ootan vauvaa. Ihan on vauvamasun muotoinen pömppö. Ihanahan se on mutta jos ntultraan asti pystyis piilotella.. sainkin ntultra ajan 22.6.. kaks viikkoo siis ooteltavana.
 
Täälläkin huimaamista silloin tällöin, oikeastaan jos nousee liian nopeasti seisomaan :sad001

Miten muilla esikoisen odottajilla, oletteko kertoneet jo vanhemmillenne?
Miten he ottivat asian, kuinka kerroitte? :)

Hieman alkaa stressaamaan asia kun minulla ei ole sisaruksia eikä kokemusta kuinka he ottaisivat asian...
:nailbiting:
Meinasin jo äsken möläyttää puhelimessa kun äiti puheli että muista nyt yskänlääkettä ottaa tuohon yskään ym, sain vedettyä takaisin vielä sammakot mitkä meinas karata o_O

Ja missähän vaiheessa sitä uskaltaisi kertoa ja ja ja... :nailbiting:

Ja tietyllä tapaa odottaa sitä vauvamasua, viime yönä näin jo ihan ihme unta että siitä tuli sellainen kamalan iso röllykkä pallomaha, sellainen kuin olisi jumppapallo paidan alla mikä vielä sivuille levisi :mad:
Ja sitten vielä neuvolalääkärinä oli se kuvottava raiskaaja-Heikki salatuista elämistä..:confused:
 
Me ei olla vielä kerrottu, vaikka mieli tekisi. Odotellaan ainakin, että se 12. viikko on ohi. Jos nt-ultra on siinä lähellä, niin voi olla että sekin odotetaan. Miehen vanhemmat tulevat pohjosemmasta tänne etelään kesälomallaan, meinattiin mennä porukalla minun vanhempieni luo ja siellä kertoa kaikille yhtä aikaa :) pelottaa vaan kun sellanen pömppis tämä on jo nyt 7+1, että miten saan pidettyä salassa, niin että eivät huomaa aiemmin. :eek:
 
Täällä tuli kautta rantain juttua, että mitä mun äiti mieltä olisi jos esikoiselle tulisi leikkikaveri, niin sanoi että "olisihan se hyvä jos ne 15 vuoden erolla tekisi".. Mulla ja mun siskolla on 15v ikäeroa
 
Hemmutar, täällä samanlaisia tuntemuksia vanhemmille kertomisen suhteen. Minä myös stressaan vaikka se on ihan hullua, onhan ne ihanat vanhempani. Minulla ei myöskään ole sisaruksia. Pelkään jollain tapaa kommentteja "ai nyt" "näin nuorena" "ettehän ole edes naimisissa" yms vaikka en edes tiedä tuleeko sieltä sellaisia :nailbiting: yritämme odottaa siihen asti että nt-ultra olisi ohi mutta en tiedä onnistuuko.
 
Mulla kans ajatukset..

"Ette ole edes naimisissa"
"Mites rahatilanne"
"Mitenkä meinasitte pärjätä"
"Me ei ainakaan hoideta sitä joka vkonloppu"
Ym..
Siis noi ajatuksena ne pahimmat mitä vois sanoa..
Tai sit ne hyppii ilosta ja tosiaan onnellisia.. :)

Tosin viime syksynä äiti jo puhelimessa ensimmäiseksi sano että ettekö te voisi jo vauvoja tehdä että pääsisin ostoksille? :)

Mut kuitenkin.... Apuaaaaaa....... Sanoakko että jos kaikki menee hyvin niin teistä tulee ukki ja mummo vai tehdä joku vauvasukka kirje ym... :nailbiting:
 
Mun vanhemmat tietää. Miehen vanhemmat ei. Molempien ensimmäinen lapsenlapsi kyseessä.

Ehkä sitten heinäkuun alussa kerrotaan nt-ultran jälkeen myös toisille tuleville isovanhemmille.
 
Meillä mun äiti tietää, kun oli tuulimunasta pakko itkeä jollekin! Hän on superinnoissaan vaikka tietää ettei olla turvallisilla vesillä vielä. Miehen vanhemmille ollaan ajateltu kertoa ens viikon sunnuntaina, kun on 8+1. Ihan vaan siksi, että lähdetään sen jälkeen muille miehen lähisukulaisille kylään 700km päähän ja haluttais heillekin kertoa kasvotusten :) varhaisultra meillä tosiaan ens ke, joten jos siellä on kaikki hyvin niin tällä suunnitelmalla me edetään! :D
Tuulimunan kanssa odotettiin nt-ultraan, mutta nyt ei vaan pysty. Jos menee kesken kertomisen jälkeen niin sitten menee! Koitan ajatella positiivisesti :P

Onko täällä paljon muita keskenmenon/tuulimunan jälkeen raskautuneita?
 
Susa: meidänkin tyttökissa kiehnää ihan minussa kiinni ja nukkuu kippuralla minun masun vieressä. Ihan selkesti aistii elämän minun masussa, näin teki myös esikoisenkin kohdalla.

Huono olo vahvistunut iltaa kohden. yök. Jaktkuvasti paha maku suussa, onko muilla vastaavaa? Mikä siihen auttaisi? Onneksi huomenna akupunktio, - taidan mainita myös tästä alakulosta jos voisi siihenkin saada akupunktiosta apua!
 
Tammimamma. Täällä on myös iltaa kohden pahoinvointi lisääntynyt. Suussa maistuu todella paha maku ja on maistunut jo viikon. En ole siihen vielä keinoa löytänyt.

Susa. Meidän kissat kanssa vaistoavat elämän mahassani. Haluavat paljon enemmän olla sylissä kuin aiemmin.
 
Miehen vanhemmat tietää sekä hänen sisko ja veli. Mun vanhemmat ei tiedä, kun en tiedä miten heille kertoisin. Mun vanhemmat on eronnu ja faijalla on semmonen rasittava akka.. En tiedä miten ne ottaa asian vastaan oon vanhin muksu ja sit olis tulossa ensimmäinen lapsenlapsi, miehen pikkuveljellä on jo 2 pientä muksua että ei ollu vaikeeta kertoa siis hänen vanhemmille ja sisaruksille. Kovin stressaavaa, mietin että kerronko huomenna reissussa mun äidille. Mielessä pyörii kaiken maailman reaktiot ja miten siis äiti reagoi ja mietin meneekö huominen reissu pilalle... Kauhistuttaa myös jo mummon reaktio... Huhhuh! :o
 
Susa87, Käytiin tänään miehen vanhemmilla ja niitten narttukoira änkesi jatkuvasti mun syliin. Ei sitä yleensä tee vaikka viereen tuleekin rapsuteltavaksi. Itse siis kiinnitin huomiota koiran omituiseen käytökseen ja jouduin oikein hätistelemään pois sylistä pariin kertaan (koska allergiaoireitten takia yritin pitää vähän etäisyyttä).
 
Jep, kyllä joskus minunkin äiti sanoi kun kerrottiin että meille tulee koira että "olisitte nyt ennenmin tehneet vaikka lapsen". Mutta silti.. Ja jos äiti vielä olisikin innoissaan niin isän reaktiota odotan ehkä vielä enemmän kauhulla. Ehkä ihan turhaa murehtia tätä asiaa ja keskittyä siihen ihanaan ajatukseen että hei meille on tulossa vauva! :)
 
Meidän molempien vanhemmat tietää. Kerroin omalle äidille jo kun olin plussannut. Hän oli niin suurena tukena mulle silloin viime vuoden lopulla kun selvis että vauva on sairas ja jouduin siihen keskeytykseen niin halusin heti kertoa äidille, jos tää menis kesken niin hän olisi silloinkin tukenani. Ja tosi ihanasti raskausuutinen otettiin molempien perheissä vastaan. Meiltä on varmaan jo vauvoja odoteltu kun ollaan seurusteltu 10v ja naimisissakin oltu tovi. Vähän tosin jännitti miehen äidin reaktio koska mies opiskelee vielä, mutta hän saa kyllä opinnot päätökseen ennen vauvan syntymää eikä siitä tullut sanomista.
 
Meillä tietää perheet ja jotkut läheiset ystävät. Ovat kysyneet suoraan tai ihmetelleet jotain niin on sit kerrottu kun ei oo haluttu huijatakaan.. Muutamalle äitikaverille kerroin vertaistuen vuoksi.

Ja mullakin esikoisesta meidän nuori uroskoira alko aistii. Suojeli mua esim et muut koirat ei saaneet hyppiä vasten ja hakeutu lähelle, hidasti vauhtia lenkillä jne. Otti kyllä meiän tytönki sit suojelukseen kun syntyi, ois halunnu sen kanssa pinnasänkyyn ym vaikka muuten ei ikinä hakeudu sänkyyn tai sohvalle. Nyt en oo havainnu vielä Muutoksia :)

Täällä on nyt jo tullu yks ärsyttävä raskausoire lisää: nimittäin finnit. Naama kukkii, selkä kukkii,rinta kukkii. Esikoisesta tuli vasta puolivälin tienoilla.. Muuten mun iho rauhallinen mutta raskaana kyllä kaikkea muuta. Ekassa raskaudessa oli alusta asti ihan tyttöolo, nyt ollut poikaolo mutta enpä sit tiedä olisko tämä kuitenkin "tyttö rumentaa äidin" -oire ;)
 
Tammimamma, täällä myös aikamoista alakuloa päivästä toiseen :sad001 hormonit?!? Välillä hieman pelottavaa... Pahoinvoinnin kanssa päivät jo pärjää, mutta aamut ja illat hankalia, viikkoja nyt 10+3
 
Mä uskon että mun kissat aisti kanssa jo heti alussa, olleet paljon hellyyden kipeempiä kun ennen, vaikka aina aika kiehnääjiä olleetkin. Mutta toinen esim alkoi yhtäkkiä nukkumaan samanlailla kun nukkui aina pentuna mun kaulan päällä, ei ole enää niin kivaa kun painaa joku 5 kg :D
Mulla kanssa ollut alakuloa, tuntuu että kaikki ois huonosti, vaikka pohjimmiltani oon onnellinen tästä tilanteesta. Ihan kun olis masentunu, oon parin viime viikon aikana itkeny varmaan enemmän kun parin viime vuoden aikana.
Vieläkään en oo oksentanu mutta kuvottava olo on lähes jokapäiväistä.

Huomenna olis eka neuvola, jännittää :)
Nyt 8+2
 
Mä itseasiassa heräsinkin viime yönä siihen että toi meidän kollikisu nukkui mun kaulan päällä. Ei oo aikaisemmln moista tehnykkään :D

On noi elukat vaan ihan mahtavia :)
 
:) mun kolli nukkui ihan vauvana aina niin, ja nyt pariin vuoteen ei ole kertaakaan nukkunut niin paitsi nyt mun raskauden aikana..kai sitä alkoi lapsettaa tai jotain :D on ne kyllä ihania, sääliksi vaan käy kun eivät raukat tajua etteivät kohta ookkaan enää talon ainoat vaavit :D
 
Hellu94 hyvää hääpäivää teille :)

Susa meilläki kissa (likattu kolli) on mun kimpussa jatkuvasti. Sohvalle ku menen niin suorastaa tunkee kiinni muhun. Yleensä ei niin tee, mut nyt ku on raskaana...
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top