Täällä meillä oli neuvolakäynnit aluksi joka viikko, sitten kahden viikon välein, ja nyt kuukauden välein. Rokotuksia on annettu jo kaksi settiä. Ehkä siksi aiemmin kuin Suomessa, kun päiväkoti aloitetaan niin aikaisin. Täytyy kyllä sanoa, että aika paljon olen vaan jättänyt paikalliset ohjeet vähemmälle huomiolle, varsinkin jos ne ovat vaikuttaneet oudoilta (esim. minun ruokavaliooni ja imetykseen liittyen olen saanut tosi kummallisia ohjeita...), ja mennyt Suomen suositusten, kokeneidempien kavereiden ja terveen järjen mukaan.
Töihinpaluu on mennyt ihan hyvin. Tyttö herää vielä yleensä kaksi kertaa yössä syömään, mutta nukkuu muuten ihan hyvin, joten univelka ei tunnu ihan mahdottomalta. Ja vaikka työ on välillä todella intensiivistä, niin silti tuntuu jotenkin henkisesti kevyemmältä kuin 24/7 vauvanhoito. En jotenkin tunne olevani luonnostani äitityyppiä, ja vauvan kanssa oleminen on ollut vähän vuoristorataa: voinko jättää sen yksin siksi aikaa kun käyn vessassa, mitä jos sillä on nälkä enkä huomaa, tai jos annan sille syötävää liian usein, jos se yrittää viestiä jotain mutta en tajua, jos se vaikka inhoaa minua ja on ikuisesti katkera kun en osannut tehdä asioita oikein?!? (Onkohan muillakin esiintynyt tällaista epävarmuutta, vai olenko vaan jotenkin poikkeuksellisen epäonnistunut yksilö?
) Ja töissä taas olen kuin kala vedessä ja hyvä siinä mitä teen. Joten siitäkin tietenkin tunnen syyllisyyttä, että jätin vauvan muiden hoidettavaksi, ja itse "vaan" istuskelen täällä toimistossa
Tietenkin viikolla jää aika vähän aikaa olla vauvan kanssa - aamulla pari tuntia ja illalla pari ennen kuin on nukkuma-aika - mutta minkäs teet...
Yritän tehdä vähän lyhyempää päivää töissä aina kun voin, ja viikonloppuina ja muina vapaapäivinä sitten olla koko ajan vauvan kanssa. Tällaisilla systeemeillä on kai kasvanut vaikka kuinka paljon ihan terveitä ja järkeviä ihmisiä, joten pitää kai vaan uskoa, etten ole tässä mitenkään dramaattisesti vahingoittamassa lapseni kehitystä
Imetystä olen jatkanut edelleen, ja töissä yritän pumpata maitoa aina seuraavan päivän tarpeiksi. Luulin, että tämä olisi ihan mahdotonta, mutta ainakin tähän asti on onnistunut yllättävän hyvin. Töissä on meillä onneksi rento ilmapiiri tällaisten asioiden suhteen, joten voin vaan istua koneen ääressä ja tehdä töitä samalla