Nyt sen uskaltaa jo ääneen sanoa, kun viides päivä paremmissa oloissa menossa! Mieliala on taas korkealla (vielä sunnuntaina mm. valmistuminen, oma asunto ja tämä raskaus olivat kaikki "ihan syvältä"), jaksaa tehdä muutakin kuin selviytyä pakollisista velvollisuuksista ja paha olo ei enää juurikaan häiritse. Jumppailun pariinkin palasin tänään kuukauden hikiliikuntatauon jälkeen, ja oli ihan mahtavaa - jopa liiankin, kun teki mieli vetää itsensä ihan piippuun vaikkei se enää ole järkevää. Energinen keskiraskaus lienee koittanut, jes!
Taustalla kyllä mieltä kaihertaa, ettei pienen voinnista vieläkään mitään varmuutta... Mun pitäis suorittaa np-ultra ihan vieraassa kaupungissa ja lupasivat alkuviikosta "varaneuvolassa" että sieltä soitellaan pian, eikä mitään ole kuulunut. :-/ Voi hitsiläinen, 11. rv pärähti käyntiin eilen että tässä alkais olla vähän korkea aika saada tohon jotain varmuutta! Oman neuvolan aika olisi ollut ensi tiistaina, mutta aivan mahdotonta sinne rykäistä töistä toiselta puolen Suomea.