Riina voi ei 
olen niin pahoillani voimia
olen niin pahoillani voimia 
La tammikuu 2016
- Ketjun aloittaja SannaM
- Aloituspäivämäärä
1978
Jostain jotain jo tietävä
Voi itku, Riinalle jaksamista! 
Itsellä laskettu aika 1.1., mutten tahdo listoille, kiitos. Keskustelen mieluummin "anonyymisti". :) Työssäni olen paljon matkoilla ja palavereissa, lisäksi raskauden paljastuminen voi aiheuttaa paljon ongelmia yhteistyökumppaneissa, koska kyseessä tiukka-aikatauluinen projekti. Suomeksi sanottuna e-rit-täin hankalaan saumaan osui, joten yritetään salailla mahd. pitkään! Nyt pelätään siis josko tästä huonovointisuus vielä iskee... :/ Toisessa munasarjassa (josta munasolu lähtenyt liikkeelle) toiminnallinen kysta, joka aiheuttaa jo kipua. Ilmeisesti pitäisi säilyä vähintään viikolle 12, jolloin istukka kehittyy. Onko kellään kokemusta?
Itsellä laskettu aika 1.1., mutten tahdo listoille, kiitos. Keskustelen mieluummin "anonyymisti". :) Työssäni olen paljon matkoilla ja palavereissa, lisäksi raskauden paljastuminen voi aiheuttaa paljon ongelmia yhteistyökumppaneissa, koska kyseessä tiukka-aikatauluinen projekti. Suomeksi sanottuna e-rit-täin hankalaan saumaan osui, joten yritetään salailla mahd. pitkään! Nyt pelätään siis josko tästä huonovointisuus vielä iskee... :/ Toisessa munasarjassa (josta munasolu lähtenyt liikkeelle) toiminnallinen kysta, joka aiheuttaa jo kipua. Ilmeisesti pitäisi säilyä vähintään viikolle 12, jolloin istukka kehittyy. Onko kellään kokemusta?
Oops
Puuhakas puhuja
Riina: 
En ikinä osannut ajatellakaan mikä jännitys ja epävarmuus voikaan vaivata, kun tärppää. Olisi vaan helppoa kun olisi tajunnut paljon myöhemmin olevansa raskaana niin olisi mennyt muutama kriittinen viikko ohi vähän niinkuin itsestään :)
Haluaa tätä niin valtavasti, mutta sitten pelkää kuitenkin noita isoja prosentteja, jotka ei välttämättä lupaa hyvää. Miten tässä nyt neutraalisti voisi suhtautua asiaan
Meidän neuvolatäti vaikutti tosi ihanalta ja olin ihan hämilläni, kun onnitteli tulevaa äitiä ja käski sanoa isälle terveiset :D
Jos raskaus jatkuu niin jossain vaiheessa on mietittävä miten työt järjestää kun väkivallan mahdollisuus siellä on niin suuri. Ei halua kyllä minkäänlaista ylimääräistä riskiä sille, että tulee masun kanssa pahoinpidellyksi.
Mitenkäs teillä tuleeko teidän vanhemmat ekaa kertaa mummoksi/papaksi? :)
En ikinä osannut ajatellakaan mikä jännitys ja epävarmuus voikaan vaivata, kun tärppää. Olisi vaan helppoa kun olisi tajunnut paljon myöhemmin olevansa raskaana niin olisi mennyt muutama kriittinen viikko ohi vähän niinkuin itsestään :)
Haluaa tätä niin valtavasti, mutta sitten pelkää kuitenkin noita isoja prosentteja, jotka ei välttämättä lupaa hyvää. Miten tässä nyt neutraalisti voisi suhtautua asiaan
Meidän neuvolatäti vaikutti tosi ihanalta ja olin ihan hämilläni, kun onnitteli tulevaa äitiä ja käski sanoa isälle terveiset :D
Jos raskaus jatkuu niin jossain vaiheessa on mietittävä miten työt järjestää kun väkivallan mahdollisuus siellä on niin suuri. Ei halua kyllä minkäänlaista ylimääräistä riskiä sille, että tulee masun kanssa pahoinpidellyksi.
Mitenkäs teillä tuleeko teidän vanhemmat ekaa kertaa mummoksi/papaksi? :)
.
Muokattu viimeksi:
Ja Enni, käytkö laittamassa tänne tosiaan sun tiedot ?:) Ketjun alussa lukee ohjeet :) http://forum.vau.fi/threads/tammikuisten-synnytyssairaalat.1583610/
Hemmutar
Puuhakas puhuja
Voimia Riinalle
Sinun viestin jälkeen on itse alkanut kaikkia massu kuplimisia ja ruplatuksia kuunnellut eritavalla.. Pitäisi vain olla miettimättä mutta kun näin alussa on.. Mutta pitäisi varmaan ottaa sellainen ajattelutapa että jos menee kesken niin toukalla ei ole ollu kaikki kunnossa ja luonto tarkoitti sen tapahtuvaksi.. :/
Mieheni äiti on jo mummo, sellainen höseltäjä, isä on jo kuollut, joten siellä puolella on yhdelle kerrottavaa.. Tai noh.. Setä-ehdokkaalle myös mutta....
Minun äiti ja isä.. Siinä sitä projektia riittääkin sitten kertoa... Olen ainokainen joten toivottavasti mukana pysyvä tyyppi on heille ensimmäinen.. Äiti joskus sanonutkin että elä nuoruuteni ja elä pilaa vielä lapsilla... Noh.. Viime syksynä soitti yksi ilta ja kysyi vaan että ettekö te voisi jo vauvoja tehdä että pääsisin kaikkee hörsöä ostelemaan.. Oli vissiin lindexille eksyny... :D
Vasta mentiin kihloihin ja äiti oli onnensa kukkuloilla.. Isä normi jörö. :D
Luultavasti ilahtuuvat mutta miten sitä kertoa, tai siis aloittaa kertominen ja missä vaiheessa... :D
Sinun viestin jälkeen on itse alkanut kaikkia massu kuplimisia ja ruplatuksia kuunnellut eritavalla.. Pitäisi vain olla miettimättä mutta kun näin alussa on.. Mutta pitäisi varmaan ottaa sellainen ajattelutapa että jos menee kesken niin toukalla ei ole ollu kaikki kunnossa ja luonto tarkoitti sen tapahtuvaksi.. :/
Mieheni äiti on jo mummo, sellainen höseltäjä, isä on jo kuollut, joten siellä puolella on yhdelle kerrottavaa.. Tai noh.. Setä-ehdokkaalle myös mutta....
Minun äiti ja isä.. Siinä sitä projektia riittääkin sitten kertoa... Olen ainokainen joten toivottavasti mukana pysyvä tyyppi on heille ensimmäinen.. Äiti joskus sanonutkin että elä nuoruuteni ja elä pilaa vielä lapsilla... Noh.. Viime syksynä soitti yksi ilta ja kysyi vaan että ettekö te voisi jo vauvoja tehdä että pääsisin kaikkee hörsöä ostelemaan.. Oli vissiin lindexille eksyny... :D
Vasta mentiin kihloihin ja äiti oli onnensa kukkuloilla.. Isä normi jörö. :D
Luultavasti ilahtuuvat mutta miten sitä kertoa, tai siis aloittaa kertominen ja missä vaiheessa... :D
Jaksamisia Riina ja paljon voimia Toivotaan että tärppää uudelleen mahdollisimman pian!
Toivotaan että tärppää uudelleen mahdollisimman pian!
mimi.: minkä niminen sovellus tuo on? Mäkin haluun tollasen tablettiini 
Tämä viikko on ollut varmasti mun elämäni pisin viikko tähän mennessä. Ja joka ikistä vatsan nippausta ja selän jomotusta analysoin päässäni ihan hulluuteen asti. Mies varasi varhaisultran (mä en ois vielä uskaltanut) kahden viikon päähän 20.5. (silloin rv 6+3) ja lääkäri oli sanonut, että silloin näkee jo paljon alkiosta. itse luulin että pitäisi odottaa sinne 7+ viikolle, mutta nähtävästi ei. Ja parempi mitä nopeammin vaan saan edes jonkilaista tietoa niin ainakin tämä järjetön stressaaminen vähenee (toivottavasti). Neuvolaan soitan vasta tuon ultran jälkeen.
Mulla on kotona myös sellainen cb:n digitesti, mutta en oo uskaltanut vielä tehdä sitä, kun pelkään, että se näyttää pienempiä viikkoja kuin pitäisi. Ehkä teen sen huomenna tai sitten viikonloppuna. No tänne tulen siitä ainakin raportoimaan se on ihan varma. Mä muuten epävarmuuksissani aina välillä kokeilen onko rinnat vieläkin kipeet (mulla siis kipeänä vaan nännien alue). Ihan hölmöö, mutta siitä olen aikaisemmin tiennyt keskenmenon alkavan kun rintojen arkuus on yhtäkkiä hävinnyt.
Miehestä on tullut ihan uskomattoman huolehtivainen. Laittaa mut töiden jälkeen aina päikkäreille, minkä aikana tekee ruoan ja seuraavan päivän eväät. Googlettaa netistä mitä ruoka-aineita mun kannattaa syödä ja mitä ei ja valitsee ruoat sen mukaan. Ainoana miinuspuolena on se, että mulla on aivan järjettömät sokerihimot päällä ja nyt sitten en saa mitään sokerista tai rasvaista tai lisäaineilla kuorrutettua safkaa syödä. Mahdollisimman tuoretta, luomua, kevyttä ja terveellistä vain ja lisukkeena superfoodeja ja lisäravinteita (nämäkin kaikki tarkistettu mitä saa syödä ja mitä ei). Että siinä sitten pitää vaan omat sokerihimonsa kestää. Toisaalta mä olen noudattanut suhteellisen tiukkaa ja puhdasta ruokavaliota koko kevään, niin ei olisi mitään järkeä muuttaa sitä nyt kun vauva tarvitsee rakennusaineita. Ja lisäksi mulla on jonkin verran keskimääräistä enemmän elopainoa (no aika iso osa siitä lihasta, treenaan salilla 4krt viikossa) niin ollaan ajateltu, että olisi mulle ja lapselle hyvä jos mun paino ei nousisi raskauden aikana ollenkaan tai vain muutaman kilon.
Mulla on kotona myös sellainen cb:n digitesti, mutta en oo uskaltanut vielä tehdä sitä, kun pelkään, että se näyttää pienempiä viikkoja kuin pitäisi. Ehkä teen sen huomenna tai sitten viikonloppuna. No tänne tulen siitä ainakin raportoimaan se on ihan varma. Mä muuten epävarmuuksissani aina välillä kokeilen onko rinnat vieläkin kipeet (mulla siis kipeänä vaan nännien alue). Ihan hölmöö, mutta siitä olen aikaisemmin tiennyt keskenmenon alkavan kun rintojen arkuus on yhtäkkiä hävinnyt.
Miehestä on tullut ihan uskomattoman huolehtivainen. Laittaa mut töiden jälkeen aina päikkäreille, minkä aikana tekee ruoan ja seuraavan päivän eväät. Googlettaa netistä mitä ruoka-aineita mun kannattaa syödä ja mitä ei ja valitsee ruoat sen mukaan. Ainoana miinuspuolena on se, että mulla on aivan järjettömät sokerihimot päällä ja nyt sitten en saa mitään sokerista tai rasvaista tai lisäaineilla kuorrutettua safkaa syödä. Mahdollisimman tuoretta, luomua, kevyttä ja terveellistä vain ja lisukkeena superfoodeja ja lisäravinteita (nämäkin kaikki tarkistettu mitä saa syödä ja mitä ei). Että siinä sitten pitää vaan omat sokerihimonsa kestää. Toisaalta mä olen noudattanut suhteellisen tiukkaa ja puhdasta ruokavaliota koko kevään, niin ei olisi mitään järkeä muuttaa sitä nyt kun vauva tarvitsee rakennusaineita. Ja lisäksi mulla on jonkin verran keskimääräistä enemmän elopainoa (no aika iso osa siitä lihasta, treenaan salilla 4krt viikossa) niin ollaan ajateltu, että olisi mulle ja lapselle hyvä jos mun paino ei nousisi raskauden aikana ollenkaan tai vain muutaman kilon.
On tää kyllä kummaa hommaa ko jotenki otttaa kaikenlaisia oireita, niinku se todistais sen raskauen voimakkuuen :D Ja sitte ko niitä on, niin kohta kärsii ja toivoo pääsevänsä eroon.
Mulla näemmä alko taas ekan lapsen ajaltaki tuttu hajuherkkyys. Tulee herkästi huono olo ja ne jää ällöttää sit vielä raskauen jälkeenki. Esim miehen hajuvesi sillon, raskauen jälkeen sen pitiki sit vaihtaa hajustetta :D Eilen piti vaihtaa pyykinpesuaine hajusteettomaan. Uskon etten siihen samaan pysty enää palaamaan, ku tulee aina se ällömuisto mieleen :D Samoin rasva pitää vissiin vaihtaa, haistan sen jo vaatteista. Nännit vähä kutiaa ja vähä väliä on nälkä. Täytyy koittaa pitää ruokavalio nyt kondiksessa. Edellisestä tuli vähä liikaa kiloja, joista osa vieläki jäljellä.
Tuntuu niin pöljältä mennä neuvolaan kovin aikasin. Tai oikeestaa pelottavalta, jos se onki turhaa. Ku eihän ne mitenkää tarkista onko oikeesti/enää tms raskaana. Höpöttelyä ja muita testejä vaan. Meillä sanottii edellisestä että miehen hyvä tulla alussa mukaan, ku selvitetää tietoja ja suvun sairauksia yms. Muutoin sitä ei kuulemma tarvita :D
En muute ekan kohalla osannu oikee pelätä tai jännätä mitään, muutako ite synnytystä :D Nyt varmaa ton keskenmenon jälkee on vähä pessimistisempi.
Mulla näemmä alko taas ekan lapsen ajaltaki tuttu hajuherkkyys. Tulee herkästi huono olo ja ne jää ällöttää sit vielä raskauen jälkeenki. Esim miehen hajuvesi sillon, raskauen jälkeen sen pitiki sit vaihtaa hajustetta :D Eilen piti vaihtaa pyykinpesuaine hajusteettomaan. Uskon etten siihen samaan pysty enää palaamaan, ku tulee aina se ällömuisto mieleen :D Samoin rasva pitää vissiin vaihtaa, haistan sen jo vaatteista. Nännit vähä kutiaa ja vähä väliä on nälkä. Täytyy koittaa pitää ruokavalio nyt kondiksessa. Edellisestä tuli vähä liikaa kiloja, joista osa vieläki jäljellä.
Tuntuu niin pöljältä mennä neuvolaan kovin aikasin. Tai oikeestaa pelottavalta, jos se onki turhaa. Ku eihän ne mitenkää tarkista onko oikeesti/enää tms raskaana. Höpöttelyä ja muita testejä vaan. Meillä sanottii edellisestä että miehen hyvä tulla alussa mukaan, ku selvitetää tietoja ja suvun sairauksia yms. Muutoin sitä ei kuulemma tarvita :D
En muute ekan kohalla osannu oikee pelätä tai jännätä mitään, muutako ite synnytystä :D Nyt varmaa ton keskenmenon jälkee on vähä pessimistisempi.
mimi.
Sukkela juttelija
Täällä ainakin ultrataan ekassa neuvolassa, jotenkin hassua ettei joka paikassa ultrata, vaan eka ultra on vasta 12-13 viikolla 
Mutta suvun sairaudet kysellään, äidin pituus ja paino, pissanäyte (täällä otetaan joka nla käynnillä), verenpaineet, hemoglobiini, elämäntavoista kysellään. Mitähän kaikkea muuta? Ei ny justii tuu mieleen kun noi :)
Mutta suvun sairaudet kysellään, äidin pituus ja paino, pissanäyte (täällä otetaan joka nla käynnillä), verenpaineet, hemoglobiini, elämäntavoista kysellään. Mitähän kaikkea muuta? Ei ny justii tuu mieleen kun noi :)