La marraskuu 2016

Vähän alkaa jänskättämään kun paniikkihäiriölääkitys aletaan nyt purkamaan, neuvolasta soitettiin. Tällä hetkellä käytössä escitalopram 10mg. Sain niin järkyttävät lopetusoireet viime kesänä venlafaxinin lopettamisesta että ahdistun jo ajatuksesta. Muutenkin kaikki on niin uutta ja lähenevä synnytys alkaa piakkoin jännittämään niin miten tulen pitämään pääni kasassa?

Rv 32+3
 
Varpahat nyt positiivinen mieli jo alusta asti ja luota siihen että sun keho suojelee pientä , eikä aiheuta siksi paniikki oireilua niin herkästi. Pyydä tueksi puhe apua synnytys pelkoon ja puhu etukäteen jo että lääkkeen purku jännittää.

Etsi tapoja rauhoittaa itsesi kun alkaa kohtaus tulemaan. Kävely , rentoutus nauhat, hyvä musiikki ja sänkyyn pitkälleen , hieronta ym. Tai ainakin soita jollekin jos tulee huono olo , kerro että vähän tuntuu siltä ja tuolta ja yritä löytää ratkaisu miksi jokin asia ahdistaa : tämä vain jännittää , se on normaalia . Tai nyt vetää suoneen , se kuuluu raskauteen . Nyt pistää nivuseen, varmaan liitoskipu. Ym

Kun alkaa henkeä ottamaan ja ylihengitys juo vichyä. Alat pakosti röyhtäilemään mikä keskeyttää yli hengittämisen. Strepsil auttaa siihen tunteeseen että kurkku turpoaa ja kuivaa. Nyt hyvillä mielin eteenpäin :) tämä on lapsen ja varmaan sinunkin hyväksi ja uskon että selviät siitä ! :)
 
varpahat sanoi:
Vähän alkaa jänskättämään kun paniikkihäiriölääkitys aletaan nyt purkamaan, neuvolasta soitettiin. Tällä hetkellä käytössä escitalopram 10mg. Sain niin järkyttävät lopetusoireet viime kesänä venlafaxinin lopettamisesta että ahdistun jo ajatuksesta. Muutenkin kaikki on niin uutta ja lähenevä synnytys alkaa piakkoin jännittämään niin miten tulen pitämään pääni kasassa?

Rv 32+3
Click to expand...

Ai puretaan? Olitko itse siihen valmis? Mulla nimittäin menee sama lääke, sama annos. Ja pari viikkoa sitten lääkäri (psykiatrian erikoislääkäri) sanoi että ei tarvitse lopettaa tuota lääkettä nyt synnytystä ennen eikä sen takia. Menee niin pieni annos, pienin mahdollinen. Ja hän painotti että stressi ja ahdistus ja mahdolliset paniikkihäiriö oireet on pahempi juttu kun lääke. Sekä mahassa olevalle, että mulle. Kun nyt on oireet pysyny poissa. Neuvola ei ota oikee mitään kantaa mulla lääke asiaan.

Lopettamis oireista on pien kokemus ton lääkkeen suhteen. Toissa keväänä se määrättiin mulle ekan kerran ja käytin vain noin 1-2kk pientä annosta. Lopetin. Noin 2 vko oli aivan kamala päänsärky. Ei muuta. Tosin noi ahdistus, paniikkihäiriö oireet astui sitten kehiin uudestaan..... ja tänä vuonna kesällä suostuin lääkettä käyttämään.
Joten nyt pelkään että jos lopetan niin oireet palaa pian ja pahana. Ja päälle kaikki raskaushormoonit yms.
 
Mymmelintytär sanoi:
Täältäkin lämpöajatuksia teille rohkeille naisille, jotka olette joutuneet kokemaan vaikka mitä ja jaatte nyt meidän kanssamme kokemuksia näin avoimesti! Selvää on ainakin se, että tästä ryhmästä on kuoriutumassa ihan huikeita äitejä! <3

Kovin pieni ja vaatimaton kysymys isojen teemojen jälkeen tähän väliin: kuinka paljon kärsitte sormien turvotuksesta ja/tai puutumisesta? Mulla on nyt parin päivän ajan olleet oikean käden sormet koko päivän aivan puuduksissa, aamulla lisäksi turvoksissa. Aika epämiellyttävää tämä(kin), kun hankaloittaa monia arjen juttuja. Keksiikö joku keinoja hankkiutua moisesta oireilusta eroon?
Click to expand...

Minulla auttoi esikoisen odotuksen aikaan pahimpaan puutumiseen rannelasta. Apteekista kävin ostamassa ja käsi sai sen verran tukea, että sillä pystyi jotain tekemään. Varsinaisesti vaiva loppui vasta synnytykseen. :)
 
"Kun alkaa henkeä ottamaan ja ylihengitys juo vichyä. Alat pakosti röyhtäilemään mikä keskeyttää yli hengittämisen. Strepsil auttaa siihen tunteeseen että kurkku turpoaa ja kuivaa. Nyt hyvillä mielin eteenpäin :) tämä on lapsen ja varmaan sinunkin hyväksi ja uskon että selviät siitä ! :)"

Hei vautsi, tollasesta vinkistä en oo kuullutkaan! Täytyy kyllä pitää vichyä jääkaapissa jatkuvasti varalta!

ellami, juu niin ilmeisesti. Neuvolatäti oli konsultoinut yleislääkäriä ja niin päättivät. En ole koko raskauden aikana käynyt puhumassa psykologilla tai psykiatrilla siitä kannattaako lääke lopettaa. Vähän tuntuu pahalta sanoa näin ääneen mutta mä itse kyllä pelkään niin paljon sitä millainen mun olo tulee olemaan lääkkeen lopettamisen jälkeen että en ehkä koe olevani valmis siihen että se lopetettaisiin. Vaikka tottakai vauvan hyvinvointi on pääasia. Mun pitäisi muutenkin heti vähentää annostusta puolella. Mulle se kyllä olisi liian raju pudotus..
 
Te joilla kutinaa niin voi ottaa suolakylpyjä kutiseviin kohtiin (veteen sekoitetaan hieman karkeaa merisuolaa). Joko suoraan veteen raajat tms. tai kastella pyyhe seokseen ja sillä haudutella. Sillä on desinfioiva vaikutus että saisi tulehdusriskiä pienemmäksi, koska kynsien alta voi tulla likaa rikkinäiseen ihoon. Ja toinen keino on sekoittaa perusvoiteen (esim Aqualan L tai Duo) kanssa Hydrocortisonia ja voidella iho sillä. Kostea iho imee parhaiten. Myös ihoöljystä voi olla apua. :)
Itse joudun käyttämään allergialääkitystä ja noita em. keinoja atooppisen ihoni takia. Joskus on tullut yöt valvottua ja itkettyä kun elämä on ollut yhtä raapimista, ihoa polttaa ja nousee vesikelloille ja sitten raapii itsensä vereslihalle.
 
Voihan vallaton vauva!! Jouduin käymää vessassa joskus enne viittä aamuyöllä.. ja totta kai vauvahan heräs siihen.. ja alko sen sorti riehut ettei minkää.. ja totta kai se riehu ainaki tunnin! Ai jumpe sentään.. nyt väsyttää iha kamalasti.. mikää asento ei kelvannu vauvalle,välil tuntu et se ois paukuttanu masua joka puolelle yhtä aikaa :D nyt jos nää yöt kääntyy tähä ni en oikei tykkää! En tiiä et lähinkö vauvan mielestä liian aikasi nukkumaa(klo22) et kävikö sillä aika pitkäks masussa..
 
Mä en edes öisin herää lapseni liikehdintään, onneksi. On kyllä sellainen melskaaja, että! Ja hyvin saan unenpäästä kiinni vaikka vauva siellä masussa myllertäisikin.

Mulla oli tänään aikaistettu käynti äitipolilla. Kohdunsuu pehmentynyt, ulkosuu auki pikkusormelle mutta kanavaa vielä parisen senttiä jäljellä eli kaikki ok ja kuulemma ei ihan just ole lapsi syntymässä. Siellä vauveli oli raivotarjonnassa mutta ei vielä kiinnittynyt ja vastasi kooltaan viikkoja; lääkäri veikkasi että keskikokoinen lapsi on tulossa, suunnilleen samoja kokoja kuin isoveljensä, nyt painoarvio oli reilut 2300g :)

Ellukkainen rv34+2
 
Mulla on ollut psoriasis ihan vauvasta saakka ja kutina on ihan kamalaa! :mad: Pari vuotta sitten opettelin väkisin selviytymään raapimatta (tuli tulehduksia ja iho oli niin rikki että sattui) ja ettei enää tarvitsisi käyttää kortisoneja, kun ne on alkanut tekemään hallaa jo luustolle ja nivelillekin. Itse käytän nyt pahimpaan kutinaan just merisuolaa ja erilaisia kuolleen meren suolahoitoja..kalliita on mutta auttaa kutinaan! Luin alkuraskaudessa että monella psoriaatikolla on parantunut kokonaan psori raskauden aikana ja sitä toivoin kovasti itellenikin...jaloista löhtenyt ihottuma kokonaan ja toivon ettei tule takaisin :p silti tän kutinan ja kivun kanssa saa taistella ja kamppailla joka ikinen päivä ja todennäköisesti koko loppuelämän ajan :sad001 Sympatiat ja tsempit siis kaikille kutiseville täältä, tiedän todellakin kuinka kamalaa se on!! Paras lääke on kuitenkin poitiivinen mieli ja kaikkiin iho-ongelmiin auttaa stressaamattomuus, vaikka se välillä kutinan takia vaikeaa onkin :joyful:
 
www.paniikkihairio.fi

Kannattaa käydä surffailemassa.
Paljon hyvää tietoa...

Itse kärsin vuosia, kunnes taistelin tieni eroon siitä.
Mun ahdistus- ja paniikkikohtaukset/-häiriöt on ollut aina enempi tai vähempi traumaperästä, ja ilman psykoterapiaa olisin tuskin näinkään hyvässä kuosissa.
Tietty joskus tulee vielä jotain pientä.
Ja kun suuret vastoinkäymiset kohtaa, tiedän mistä saan apua.
Enkä jää edes odottamaan.
Mutta nyt osaan onneksi ottaa jo paljonkin rennommin.
Ja Mindfulnes ym rentoutusharjotukset, suosittelen!
Esim. Youtubesta löytyy paljonkin erilaisia harjotuksia.
Tai vain kuulokkeet korville ja keskityt omaan kehoon ja hengitykseen...
Ja jos paniikki meinaa iskeä, kokeile jäitä, piikkimattoa, tai nuorten suosimaa kuminauhaa ranteessa, mitä napsuttelet. Pieni kipu vapauttaa alkavaa painetta aivoissa, eikä ahdistus pääse kasvamaan isoksi.
Uskomatonta mutta totta!
Ja muistakaa hengitys.
Nenän kautta rauhallisesti sisään ja suun kautta hitaasti ulos kertoo elimistölle, että nyt pitää rauhottua.
Mutta juu...tässä nyt muutama vinkki, mitä olen itse joskus käyttänyt ja hyväksi havainnut.
Ja myös liikunta auttaisi rauhottamaan.
Joku kunnon repäsevä lenkki tmv.
Mutta mutta...ei taida onnistua meiltä tällä hetkellä.
Zemppiä siskot!
Hyvin kaikki menee!
Ja siitä lähetään... :happy:
 
Mulla on ton paniikkikohtauksen kanssa se ongelma että kun se tulee päälle ihan yhtäkkiä! Toki yleiset paikat jne laukaisee eniten niitä mutta on niitä ihan kotisohvallakin tullut :/
 
Teillä joilla kutinaa oottakos kokeilleet luomu kookosöljyä yllättävän tehokas...just eilen laitto yks kiitos viestiä ku oli kolmena iltana laittanut ja ei kutinaa..sano et saa kaiken maailman rasvat tästä lähtien olla...
 
Pitäisiköhän itsekin kirjoittaa kuulumisia taas vaihteeksi.
Tosiaan silloin vajaa pari viikkoa sitten siirryin yliopistolliseen sairaalaan. Supistusten estolääke meni pari päivää jonka jälkeen se lopetettiin eivätkä supistukset enää palanneet mitä nyt kivuttomia ja harvoja tulee silloin tällöin. Verenvuoto tyrehtyi kans hetimmiten mutta uusi loraus tuli viikko sitten joka sekin tyrehtyi hetimmiten. Viikon olin levossa jonka jälkeen sain jo liikkua himpun verran kun tilanne oli ollut rauhallinen jo useita päiviä.
Nyt eilen minut siirrettiin takaisin keskussairaalaan kun viikot ylittivät sen 32 ja tuleva sektio onnistuu tässä sairaalassa. Nyt kotikin jo paljon lähempänä, noin 40 km päässä. Näkee miestäkin useammin :)

Auringonkukka rv 32+3
 
Joo aluks rasvasin just kookosöljyllä mutta ei auttanut.. nyt oon tehny just noita suolakylpyjä ja rasvannu mentolijalkavoiteella ni pysyny jotenki aisoissa toi kutina... Ainakin välillä.. :D
 
maan sanoi:
Teillä joilla kutinaa oottakos kokeilleet luomu kookosöljyä yllättävän tehokas...just eilen laitto yks kiitos viestiä ku oli kolmena iltana laittanut ja ei kutinaa..sano et saa kaiken maailman rasvat tästä lähtien olla...
Click to expand...
Kiitos vinkistä ..täytyypä kokeilla :)
 
Jeanney sanoi:
Paastoverikokeet raskaana on kyllä jostain niin syvältä! Niin huono olo :( onneks on mukana appelsiinimehua ja välipalapatukka ni saa heittää ne heti naamaan...
Click to expand...
Mäkin kävin tänään sokerirasituksessa toistamiseen kun labra oli hukannut ekan verikokeen tuloksen. Oli kyllä taas niin tuskaista että itkeä tihutin siellä käytävällä.

32+6
 
Onko kellään tietoa kuinka vaikea tai helppo on saada käynnistys vedoten äidin väsymykseen. Toki ajattelin odottaa että viikkoja olisi kasassa se 37. Alkaa vaan väsyttämään tämä pahoinvointi jota kestänyt jo semmoset puoli vuotta, päälle vielä selkäsäryt, supistukset ja päänsärky. En missään nimessä halua vaarantaa vauvaa mutta saako käynnistyksen vain jos vauvalla on hätä? Jostain luin että jos on kokenut syöksysynnytyksen käynnistetään helpommin. Meidän pikku kakkonen syntyi kahdessa tunnissa ja vähän jännittää ehtiikö sitä sairaalaan asti.
 
Mää oon kokeillut luomu kookosrasvaa psoriin ja kutina vain paheni ja ennestään punaiset läiskät muuttui kirkuvan punasiksi verestäviksi länteiksi! Eli kannattaa varovasti kokeilla kaikkia uusia juttuja, ettei mee koko kroppaa rasvaileen ennenkun kokeilee johonkin pienenpään kohtaan ensin :)
 
Avenella on kiva Xeracalm-voide kutisevalle atooppiselle iholle, auttaiskohan se teidän kutinoihin?
 
Mä kävin tänään yksityisellä ultrassa. Olin pari viikkoa miettiny, et vois tehä henkisesti hyvää nähä vauvan tunnelmia masussa. No, kaikki oli hyvin :) pojalla reippaasti tukkaa ja lihaksia. Istukka iso ja lapsivettä normaali määrä. Myös neuvolassa oli kaikki hyvin :) ja todellaki oma olo helpottui, ku sai kuulla miten hyvin asiat pikkusella on..

Jännittävää oli se, että painoarvio oli tällä hetkellä 3kg. Laskettuna aikana arviolta 4,6kg. Päänympärys oli huomattavan iso jo tässä vaiheessa.

Nyt sit vaa uuteen ultraan vielä muutaman viikon päästä. Näkee sit et tartteeko aiemmin käynnistää synnytystä.

Esikoinen oli 4kg syntyessään ja imukuppiavusteinen synnytys oli, joten isomman vauvan synnytyäminen siinä mielessä jännittää. Oli aika hilkulla, et olis menny sektioon, koska imukuppi ei pysyny vauvan päässä, ku pää oli täynnä tukkaa ja liukas. Lopulta sain sit ite ponnistettua ulos ja sektiolta vältyttiin.

Onko muilla kokemusta isoista painoarvioista tai sen takia aiemmin käynnistämisestä?

Rv 32+4
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top