La marraskuu 2016

Meillä piti tämän kolmosenkin kohdalla paikkansa se että luonne on päinvastainen mitä mahassa ollessa. Mahassa jylläsi kokoajan mutta on itse herra rauhallisuus ollut synnyttyään. Tosin mähän nukuin koko raskausajan älyttömän hyvin ja tämä pienin on paras nukkuja mun lapsista ollut tähän mennessä.

Marraskuinen näytti pienempänä tosi paljon samalta kuin minä vauvana. Tosin on myös ihan veljiensä näköinen ja sitä kaikki on sanoneet, vaikka meidän lapset on keskenään eri näköisiä. Pienin on eniten esikoisen kanssa samaa näköä, esikoinen on tullut mun isän sukuun eniten. Keskimmäinen on taas isänsä kopio.

Vauva-aika on ollut helpohkoa, paljon helpompaa mitä ajattelin sen olevan. Vaikuttaa varmaan se että vauva on ns helppo luonne, perus tyytyväinen ja nukkuukin ihan hyvin. Ja varmaan itsekin olen ehtinyt äitinä kasva kun ei ole esikoinen kyseessä.
 
Vauva oli mahassa vähän menevämpi kuin siskonsa ja niin on mahan ulkopuolellakin.

Meillä vauva on nyt täysin samannäköinen kuin siskonsa vauvana. Ja kaikki jotka nähneet mut vauvana tai musta kuvan vauvana, sanoo että ovat ihan samannäköisiä. Mieskin on sitä mieltä, itse en osaa sitä niin katsoa.

Meillä esikoinen oli ehkä vähän helpompi vauvana, nukkui yöt putkeen kahden kuukauden iässä eikä kaivannut niin paljon syliä kuin tämä pienempi. Mutta on hän silti helppo tapaus, ei itke nykyään kuin sitä jos joutuu hetken oleen ulkovaatteissa sisällä. On tyytyväinen vauva. Ja olin valmistautunut ehkä vähän tyytymättömämpään vauvaan, en uskonut että molemmat olisi niin helppoja.
 
Pojasta ei raskausaikana oikein saanut käsitystä, koska liikkeitä ei kauheasti tuntunut (ei ikinä kääntynyt ja varpaat olivat tulossa ekana ulos), en siis tiennyt mitä odottaa. Eka suuri yllätys oli sukupuoli :D Luonteensa puolesta täysin päinvastainen kuin vanhempansa, nollasta sataan mennään sekunnissa. Nyt ilmestynyt jo keskivaiheita tunteissa.

Ulkonäkönsä puolesta isäänsä tullut, äitini nauraa aina että ihan ku työntäisi mun miestä vaunuissa :D

Ihana poika kaikin puolin ja maailman rakkain, mutta kyllä jaksaa joka päivä yllättää luonteensa kanssa.
 
Arvelin, että ei ole fyysisesti villein lapsi. Tosin uimavettä oli niin paljon liikaa, etten siksikään tuntenut voimakkaita liikkeitä. Pää alaspäin samassa asennossa oli viimeiset 3,5 kuukautta. Kantapäät välillä vilkkui, mutta ne näin ja käsin tunnustelin enkä niinkään tuntenut "sisällä".
Luonne on perustyytyväinen ja aurinkoinen. Tarpeen tullen kiihtyy nollasta sataan sekunnissa, isäänsä tullut. Ulkonäkö on myös isältä, joten on tuttu tyttö :) Meillähän olisi voinut hyvin käydä niin, ettei muistuta kumpaakaan, kun on lahjamunasolusta.
 
Belle sanoi:
Joo ja muitakin on kadonnut! Miten menee esim. kaksosten äideillä, Nasupossulla, Toukkiksella, Charm3 ja ketä kaikkia muita täällä oli aktiivisesti raskausaikana keskustelemassa...?
Click to expand...

Voi mitä järisyttävää telepatiaa . Juuri istuin puhelin kädessä ja mietin mitäköhän teille kaikille kuuluu! Tulin katsomaan ja ensimmäisenä avasin tämän ketjun!

Kovasti käytte aina mielessä, mutta koko alkuvuosi ollut semmoista selviytymistä, että kaikki energiat mennyt päivä päivältä elämiseen. Toivottavasti ryhmäläisillä kaikki hyvin ja vauvat kasvavat ja ovat terveitä!!

Meillä yli kuukausi sairastettu putkeen ja olen aivan loppu. Flunssia, parit vatsataudit, taas flunssaa ja nyt vauvalla vesirokko . Todennäköisesti tulee sitten myös isommille pojille, koska eivät ole sitä sairastaneet. Eli myös tulevat viikot jatkuvat samalla kaavalla . Eipä mitään vakavaa, mutta vaikutta tietenkin omaankin jaksamiseen ja mielialaan. Muuten vauva kasvanut hyvin ja vaikea uskoa, että on jo yli 4kk! Koitan nyt vähän lueskella palstaa ja teidän kuulumisia <3
 
Charm3, toivotaan teidän perheelle terveempiä päiviä... Kuulostaa raskaalta, mitä matkaan on nyt viime viikoille osunut.
 
Kiitos Katjusha! Toivotaan näin! Ja eiköhän tästä taas selvitä! Ei näitä sitten enää muistele kun on aikaa kulunut. Näissä hetkissä sitä on joskus vaan vaikea muistaa!
 
  • Tykkään
Reaktiot: Eea
Charm3 sanoi:
Voi mitä järisyttävää telepatiaa . Juuri istuin puhelin kädessä ja mietin mitäköhän teille kaikille kuuluu! Tulin katsomaan ja ensimmäisenä avasin tämän ketjun!

Kovasti käytte aina mielessä, mutta koko alkuvuosi ollut semmoista selviytymistä, että kaikki energiat mennyt päivä päivältä elämiseen. Toivottavasti ryhmäläisillä kaikki hyvin ja vauvat kasvavat ja ovat terveitä!!

Meillä yli kuukausi sairastettu putkeen ja olen aivan loppu. Flunssia, parit vatsataudit, taas flunssaa ja nyt vauvalla vesirokko . Todennäköisesti tulee sitten myös isommille pojille, koska eivät ole sitä sairastaneet. Eli myös tulevat viikot jatkuvat samalla kaavalla . Eipä mitään vakavaa, mutta vaikutta tietenkin omaankin jaksamiseen ja mielialaan. Muuten vauva kasvanut hyvin ja vaikea uskoa, että on jo yli 4kk! Koitan nyt vähän lueskella palstaa ja teidän kuulumisia <3
Click to expand...

Kuulostaapa raskaalta! Tsemppiä äitille ja paranemisia kaikille! Ette nyt sitte tarvikaan sitä uutta vesirokkorokotusta.
 
Belleltä hyvä kysymyspatteri :wacky:

Mahassa kai neiti oli rauhallinen (mää en niitä liikkeitä nii hyvin tuntenu... ekat ehkä vk 26 vaikka istukka oli sillai päin et ei ois vaikee huomata liikkeitä) ja on hän täälläki masun ulkopuolella. Mun sisko sanoi et neiti sillai hiljolleen alottaa itkun, varottelee vähän aikaa jne :rolleyes: on vilkas nyt tietenkin ku kådet ja jalat vispaa mut kertonee ehkä sekin rauhallisuudesta että ei oo mittää kiirettä kääntymisessä. Kyll sen ehtii opetella :hilarious: että luonne kyllä kai sama kuin masussaki. Joo nukkuu öisin niinku masussaki :wacky:

On isänsä näköinen ja sekös tympii itteä :grin ei vaan on kyllä nii isänsä näköinen kuvista eli isänsä kopio tuossa iässä. Vaikka minun tädit (jokka hoiti minua kun olin pieni nii paljon ku olivat just 16-19 vee) nii sanovat että nii minun näköinen mutta itekki nään neitissä paljon isäänsä. Rquhallisuuskin on isältä perittyä :facepalm:

Nämä ekat vajaa 5 kk on ollut tosi helppoa, paljon helpompaa kuin mitä kuvittelin. Tai mää oon vähä ehkä sellainen että en osaa kuvitella niitä ongelmia etukäteen joten en sillai edes kuvitellut tämän olevan vaikeaa/olisin väsynyt/lapsi ei nukkuis tms. No pääsin kai helpolla ja en tiedä mitä se voisi olla kun mitää ongelmia ei sen kummemmi ole ollut. Ainoa ongelma on ollu se mun selkä prkl! Mut se ei oo lapsesta kii. Eli elämässä ehkä ärsyttää/vaivaa tällä hetkellä ja alussa se et ei oo päässy salille nii kuin ois halunnu ja lapsen ja miehen puolesta ois päässy :confused:
 
Belle sanoi:
Onko teidän vauvat luonteeltaan samanlaisia kuin raskausaikana masussa? :) Mulla tämä kolmas vauva oli kaikista rauhallisin mahassa, ja on kyllä tosi rauhallinen luonteeltaan.

Kumman näköä löytyy enemmän, äidin vai isän? Meidän molemmat tytöt on ihan isänsä näköisiä. Kun on samanlaiset silmät niin se tekee paljon. Ollaan saatu kommenttia, että tytöt on ihan isänsä kopioita. :joyful: Pojassa on paljon mun näköä. :)

Entä onko teillä mennyt vauva-aika odotetulla tavalla, vai onko ollut rankempaa tai helpompaa? Mä ajattelin koko raskausajan, että tämä vauva on samanlainen kuin siskonsa: valvoo ekat kuukaudet öisin ja mä olisin aivan kamalan väsyksissä sen takia. Mutta hän nukkuikin odotettua paremmin, eikä mulle ole tullut mitään ihan hirveää väsymystä. :)
Click to expand...

Masussa oli aika rauhallinen möngertelijä, ei hirveesti potkinut. Aamuyöllä heräsi aina 3-4 aikaan möyhäämään. Samanlainen möhnijä edelleen, ei potkiskele edelleenkään vaan mönkiä möngertelee vaan. Ja herää aamuyöllä aina syömään ja hyörimään 4-6 välissä.

Minusta tyttö näyttää enemmän isältään, mutta myös minun piirteitä löytyy. Nenä on ainakin samanlainen mitä minulla oli, ja silmät taitaa olla minun. Myöskin pään malli. Isältään suu ja leuka ihan selkeästi ja kun on isän leukakuoppakin, mut myös sisäänpäin menevä leukaluu profiilista katsoen, minulla tulee leukaluu vähän ulospäin. If u know what I mean :grin miun äiti sano vasta, että on isänsä näköiseksi muuttunut enemmän kun on kasvanut. Ihan kiva kun selkeästi huomaa kuka on isä, eipä tarvitse kenenkään kyseenalaistaa. :grin

Vauva-aika on mennyt kuten odotin, ja yllättävän tyytyväinen vauva on kuitenkin. Odotin enemmän itkua ja huutoa, mut kerkiihän tuota vielä :grin aluksihan sitä mietti paniikinsekaisin tuntein, että selviääkö vauva ees ekaa viikkoo elossa kun enhän minä oo näin pientä ikinä hoitanut. Hyvin porskuttaa, kyllä sen näköjään oppii tekemällä senkin :grin
 
Meidän tyttö oli mahassa tosi kova potkija, tuntu että liikku sillon ihan 24/7 ja sama meno on jatkunu mahan ulkopuolellakin :D tosi aktiivinen tyttö ja aina hereillä ollessa kova vauhti päällä, kädet ja jalat vispaa ja kovasti yrittää jo ryömiäkin :)

Niin ja tyttö kyllä näyttää kovasti isältään, nyt varsinkin kun on kasvanut vähän niin selvästi isän piirteitä nähtävissä. Pitkät varpaat, silmien alue, posket ja jotkut ilmeetkin on ihan samanlaisia kuin isällään. Multa saanut terävän leuan ja pyöreän otsan :D
 
Muokattu viimeksi:
Mie en yhtään muista millanen tää tyttö oli mahassa ollessaan :hilarious: Hyvin täältä päästä katoaa kaikki... Melko rauhallinen on kuitenkin nyt.

Tyttö näyttää ihan samalta kun veljensä tässä iässä, ei tarvii miettiä ovatko sisaruksia. Syntyessään oli ihan eri näköisiä nää lapset mut ihan muutamassa päivässä muuttui tää tyttö veljensä kopioks :grin Taitaa olla näissä lapsissa enemmän miun näköö. Miun silmät ainakii. Pieni kuoppa leuassa tulee isänsä puolelta. Tytöllä miun punertavan ruskeet hiukset, ruskeeks muuttu miulla väri myöhemmin ni ehkä tälläkii. Meillä ainakii niin että miehen vanhemmat näkee lapsenlapset enemmän oman lapsensa näköiseksi kun niitä piirteitä sieltä automaattisesti etsii, kaikki muut minun näköseks sanonu näitä.

Meillä esikoinen oli koliikkivauva ni osasin odottaa pahinta tän kohalla, onneks ei koliikkia tullu ja tyttö on nukkunu alusta asti yöllä. Se kuitenkin yllätti miten rankkaa kahden lapsen kanssa oleminen on, molemmat lapset kun vaativat yhtä aikaa huomiota niin se on henkisesti tosi raskasta. Ja esikoisella kun on vielä monta asiaa oppimatta mitä olisin odottanut tähän mennessä oppineen, välillä tuntuu kuin minulla olisi kaksi vauvaa kun esikoinenkin pitää pukea, vaippa vaihtaa, syöttää, eikä hän puhu vielä paljoa.
 
Mei neiti oli mahassa ollessaan aika rauhallinen. Loppua kohden alkoi enemmän potkimaan ja pyörimään kun alkoi tila käymään ahtaaksi. Öisin alkoi yleensä 4-5 aikaa potkimaan ja nyt herää niitä aikoja syömään. Hänel oli mahassa ollessa usein hikka ja niin on nytkin :D Kyl hää aika rauhallinen tapaus on. Tietty välillä kaipaa enemmän viihdykettä mutta viihtyy myös yksikseen.

Tyttö on ihan isänsä näköinen, niin kun on veljensäkin (miehen lapsi). Miun leuka ja ehkä nenä mut silmät, korvat ja kasvonpiirteet on isän. Tukka oli syntyessään tumman ruskea ja siniset silmät mut nyt tukka on ruvennu näyttämään vähän punertavalta, silmät on edelleen siniset. Mies on itse vaaleatukkainen ja vauvana hänellä oli kans punertava tukka, saa nähä tuleeko tytöstä kuitenkin vaaleatukkainen :)

Odotin ehkä enemmän että tää vauva-aika olisi rankempaa yöheräämisineen ja itkuineen. Mut ei tää nii rankkaa ookaa, ku vauva ei montaa kertaa heräile yön aikana eikä hirveesti muutenkaan itke. Välillä on poikkeuksia milloin itketään tai valvotaan enemmän ja ne sit vähän käy voimille mutta hyvin yhdessä miehen kanssa pärjätään.
Luulin että osaisin heti kaikki hommat tai et ne ois joteni itsestäänselvyyksiä mut paljon on opeteltavaa kun ei ne ihan niin itsestäänselvyyksiä olekkaa. Kuten imetys, pukeminen ulos yms. Mut täs sitä opetellaan.
 
Sadetuuli sanoi:
Kuulostaapa raskaalta! Tsemppiä äitille ja paranemisia kaikille! Ette nyt sitte tarvikaan sitä uutta vesirokkorokotusta.
Click to expand...

Jännä kun ollaan jo pidemmän aikaa miehen kanssa mietitty, että otetaanko isommille se rokotus vai ei. Mitään ylimääräisiä rokotuksia ei kuitenkaan haluttais. Vesirokon jälkitaudit saattavat kuitenkin kuulemma olla niin rajuja, että päätettiin ottaa isommille pojille mikäli eivät sitä ennen esikoisen koulun aloitusta sairasta. Tämäkin asia on nyt sitten vissiin ratkaistu meidän puolesta! Mikäli siis vauvasta tarttuu isompiin...
 
Heii, kuukautiset. Miten alkanut synnytyksen jälkeen? Siis voiko ne olla tosi niukat? Mulla normaalisti ollu melkosen runsas mutta nopeahko, 3-4vrk. Nyt ollu muutaman päivän sillai että paperiin jää verta ja menkkoja se muistuttaa mutta siteeseen ei tule. Voisiko imetys vaikuttaa...? Hetihän tuo vuoto nyt alko kun imetys kerrat väheni.
 
Bellen kivoihin kysymyksiin,noh, vauva on nyt yhtä liikkuvainen kun mahassakin eli viuhtoo koko ajan ja haluaa että kannetaan eli kävellään ympäriinsä, etenkin isiltä osaa jo vaatia :0
Meillä on hyvä sekoitus meitä molempia.
Vauva aika on mennyt odotettua helpommin. Vertaan kolmoseen joka valvoi ja oli itkuinen. Kunnes selvis allergiat. Ja olin käytännössä yh kun ei silloista miestä kiinnostanu auttaa tms. Tämä marrasvauva on enimmäkseen iloinen ja tyytyväinen, yöt nukkuu hyvin (toki syö yölläkin mut jatkaa unia tissi suussa tai vieressä). Saan paljon apua isommilta lapsilta ja vauvan isi osallistuu perhe elämään täysillä <3 ja parisuhde voi tosi hyvin.
Olen saanut uuden "äitikaverin" vauvan myötä :)
Ja rohkaistuin käymään vauva&vanhempi ryhmässä.
 
Ei oo vielä kiertohommeleita täällä näkynyt ei kuulunut.
Päivän "teema" oli hermoja raastava tiehyttukos ja tulehduksen alku. Mä rukoilen ja toivon, että pääsin pahemmasta pälkähästä! Aika monen tunnin urakka oli saada tilanne purkautumaan. Toivotaan, että huominen imetyksen kannalta parempi päivä! Meillä on epäsymmetrinen imetysote ilmeisesti, vasemmasta syö vajaan (pinnallinen ote?) ja oikeasta saa mukamas paremmin. En ymmärrä miksi...
 
Ei varmaan ole verrattavissa kun syön minipillereitä mutta pillerilaatan puolessa välissä saattaa olla pientä vuotoa (harvoin), mut laatan vaihtuessa lähes joka krt n 4-6pv vuoto. Että jos joskus tuun raskaksi uudelleen nii en todellakaan ota enää minipillereitä käyttöön synnytyksen jälkeen! Pöh!
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top