La marraskuu 2016

Voi Moona78, toivotaan että pieni malttaa pysyä yksiössään vielä muutaman hetken!
Tänä aamuna uskaltaudun viimein sinne uimahalliin. Mähän en vaan ole päässyt ainaisen nuhan vuoksi ja töiden jälkeen tuskin olisikaan voimia pitkien matkojen vuoksi. Ympärilleen kun katsoo, niin iskee pakokauhu, että eihän täällä ole mitään valmiina kotona. Makuuhuone on totaalikaaos, ja miehen vähäinen aika ja voimat menee liiterin rempassa, minusta ei myöskään ole apua koirien lenkityksessä. Toivotaan, että ehditään edes makuutilat järjestää. Jos tuo lapsivesi ei vähene, saattaa se tietää ennenaikaista synnytystä.
Katjusha rv 31+1
 
Huomenta!

Tsemppiä täältä vaikeuksien kanssa taisteleville. Ei ole yhtään mukavaa jos joutuu sydän sykkyrällä pelkäämään kipujen ja supistusten takia.

Olin eilen neuvolassa. Mies huvittuneena patisti aamulla syömään edes jogurtin kun olin syömättä koska kammoan neuvolapunnituksia niin paljon. Onneksi ei painoa ollut tullut mitään ylettömiä määriä. Muuten oli kaikki hyvin ja sain jopa neuvolapsykologista kysyttyä.
Ainut isompi vaiva taitaa olla se, että olen ollut nyt niin väsyksissä että kaikki voimat menee hereillä pysymiseen enkä jaksa itkeäkään vaikka joku asia tuntuisi pahalta. Hb oli alkuraskaudessa 136 ja nyt oli 111. Terkka kehotti hakemaan lisärautaa jos lasku kerran tuntuu näin kovasti kropassa. Obsidania hain senkin uhalla että vatsa menee sekaisin. En pysty mitään nestemäisiä vetelemään, paremmin sopii vetää tabuina/kapseleina kaikki vaan mahdollisimman äkkiä pois päiväjärjestyksestä.
Lisäsinkkiä olen ryhtynyt ottamaan koska hengitys on ollut omasta mielestäni järkyttävä..tai ainakin paha maku on suussa kaiken aikaa. Toki on sitraattimuodossa joka lukemani mukaan imeytyy huonosti. Mutta on mennyt niin paljon rahaa noihin vitamiineihin/lisiin/antibioottiin, ettei rahkeet riitä hakemaan uutta sinkkipurkkia.

Eilen iski kauhea paniikki, että mitä jos ultra onkin väärässä ja tuleekin poika vaikka kaappi täynnä tyttövaatteita. Kun eihän se ole mahdotonta sekään. Onko kellään muulla tämmöstä hassua epäröintiä ilmennyt?
 
Maatuska83, mulle tuli pari päivää sit ihan sama pelko ja paniikki! Siis tottakai poikakin on tervetullut mutta kaikki on valmiina tyttöä varten, jopa nimikin!

Rv 30+6
 
Tsemppiä kovasti Moona78! Toivotaan tosiaan, että supparit nyt pysyisivät kurissa ja vauva saisi kasvaa vielä kaikessa rauhassa.

Hurjaa miten monella on näitä isompia vaivoja, kuitenkin olen ymmärtänyt ettei nyt ihan superyleistä ole, et alkavat kunnon supistukset nyt jo.

Pikkumyy93 Olipa anopillasi ikäviä uutisia ja ikävään aikaan. Tietysti eipä sitä oikein voi kärvistelläkään ja odotella parempia aikoja jos ei tunnu hyvältä. Erityisen ikävää miehellesi. :sad001 Mua kammoksuttaa, kun äiti joskus puhellut, että ois sitä varmasti yksin monin tavoin helpompaa, mutta olis se tietty sitten vähän yksinäistä ja tylsääkin, että ei erotakaan viitsi. Että niinkö paljon yli 40 avioliittovuotta merkitsee? :sad001
 
No taas on tapahtunut ja juttua tullut lisää! Zemppiä kaikille ja rauhallista raskausaikaa ja vähäisiä työhuolia ym!

Me jouduttiin menemään äitipolille keskiviikkona kun tuli kovia supistuksia ja kipua ja valtava paine alapäähän. Sitä ennen oltiin siis sunnuntaina käyrillä , kohdunkaula pehmennyt , lyhentynyt ja kypsynyt. Meillä on seuranta ja seuraava käynti ensi keskiviikkona. Levolla olen.
Tuolla päivystyksessä kohdunkaula ei ollut niin lyhyt kuin aikaisemmassa ultrassa? :o tämä oli hyvä tieto! Lapsi tosin oli painunut tonne alas , mutta ennenaikaisuus testi -, samoin virsta näytteet ja viljelyt -. Ulkosuu ollut sormelle auki , mutta nyt tuo sisäsuu aukeaa yskiessä ja painaessa että kyllä siellä muutoksia on.

Ei kai tää ihan tavallista esikoista odottavalle oo , mutta mua on kyllä kovasti rauhoitettu että voi silti mennä yliajalle ja ei hätää että syntyisi nyt viikon sisällä. Muuta ei voi tehdä kun levätä ja mennä päivä kerrallaan. :)

Ristiäiset me pidetään kirkossa ja otetaan seurakunnan maksullinen tila , mihin kuuluu pöytäliinat. Eli astiat ja leivonnaiset hankitaan itse. Mitä tossa laskin niin jotain 30 henkeä niihin tulisi ja kummeiksi pyydämme molemman ystäviä.. Kummankin puolelta yksi. Toinen ei kuulu kirkkoon joten poikkeuslupa pitää anoa ja toivotaan nyt että noi meijän kummi ehdokkaat suostuu :)

Lakritsi 29+1
 
Maatuska83 Mäkin taivastelen tota rahan menoa noihin vitamiineihin. Mulla oli kans hb tippunut 140 -> 98, joten rautaa piti käydä hakemassa juurikin obsidania. Mulla meni niistä maha kuralle, mut olen ottanut välillä esim. joka toinen päivä ja sekin auttaa eikä maha ole niin pahasti sekaisin. Nyt kattelin kauhuissani et magnesium purkki alkaa näyttää tyhjältä, et sitäkin ois taas kohta haettava. Luin et kalsiumkin ehkäisisi suonenvetoja ja kun en maitotuotteita mitenkään erityisen paljoa käytä niin olen nyt koittanut muistaa napsia lisäkalsiumiakin. Niitä ostin jo joskus ihan alkuraskaudessa, mut vähän huonosti muistanut ottaa. Nyt tuntuu, et meinaa suonenveto iskeä lähes joka kyljen käännöksellä öisin. Viime yön nukuin villasukat ja säärystimet jalassa en tiedä auttoiko juuri ne, mut mitään kunnon suonenvetoa ei onneksi tullut, hiki tosin tuli.
 
Maatuska, on käynyt mielessä, että jospa meille pojan sijaan tuleekin tyttö. Poikavaatteita on paljon. Tyttärien vanhoja vaatteita on kyllä varastossa, jos tarve vaatii.
 
Tsemppiä Moona78 ja Lakritsi.

Maatuska, sitraatti imeytyy kyllä ihan suht hyvin. Mutta tosiaan todella yksilöllistä miten paljon sitä tarvitsee.

Mulla nyt taas tuntuu, että tämä makoilu alkaa kroppaa tosissaan rasittaa. Noh, eilen sai kyllä meidän eskarityttö pitkästä aikaa raivarit ja jouduin sen kantamaan sisälle. Mutta tänä aamuna tyttöä bussille viedessä selkä sano naps jostain liitoksesta ja loppumatka hipsuteltiin hitaasti rattaisiin nojaillen. Selkä on nyt niin arka, että ei mitään rajaa ja kävely on ihan tuskaa. Laitoin miehelle viestin töihin, että näin kävi. Sieltä tuli hädissään soitto, että lähteekö se kotiin. Sanoin, että kyllä mä pärjään.

Olen ennenkin pärjännyt lasten kanssa pitkiäkin päiviä yksin ja mies tulee kuitenkin 5-6 aikaan kotiin. Plus tuo mun poikani on itsenäinen 4,5v. Osaa itse pyyhkiä vessassa, eikä ton ikäistä tarvi nostella. Jos toi selkä vaikka illalla sen verran ois toipunu, niin voisin testata piikkimattoa.

Uusperheellinen 31+2
 
Tsemppiä kaikille!

Maatuska, mä oon kans välil pohtinu et mitä jos meiän prinsessa onki kasvattanu pippelin itselleen.. koko ajan mulla on ollu tosi vahva tyttö olo mut silti välil tulee näitä "entä jos.."-kohtauksia. No,jos sieltä putkahtaaki prinssi ni sit se puetaan pinkkiin :D ei oikei muu auta ku kaikki poikaväriset annoin jo eteenpäin.. nimee se prinssi ei kyllä sit saa,tai aineski sille tulee identiteettikriisi ku on koko raskausajan kutsuttu vauvaa sen tulevalla nimellä ja jos yht'äkkii sillä onki toinen nimi..
 
Me käytiin sillon 4Dssä Brunolla. Joka on siis yksi kokeneimpia ultraajia ja sanoi, että satavarma tyttö.

Nyt, kun tuli tuo äitipoli aika, niin mietin sitä ennen, että mitä jos. Kun lääkäri mittas reittä, niin näin itsekkin niin selvän viivan jalkojen välissä, ettei tarvinnu arvailla. Mainitsin asiasta ultraajalle ja se sano, että harvoin noin selvästi näkyy.

Eli saadaan tosi pieni prinsessa. Kaksi kertaa jo ultrattu varmaksi tytöksi, niin saa kyllä ihme tapahtua, että pojaksi muuttuis.
 
Ne joilla menee raudasta vatsa sekaisin niin en voi kuin suositella Ferrodanin rautavalmistetta! Ovat kapseleina ja paketissakin lukee että "ei ärsytä vatsaa" (vaikka eipä noihin lupauksiin aina voi luottaa). Minä joka oon todella herkkävatsainen voin syödä niitä aivan huoletta, vatsaan ei koske eikä mene sekaisin laisinkaan.
 
Kyllä se omassakin mielessä pyörii, että entä jos meidän tyttö syntyykin meidän poikana. Aivan ihana yllätyshän se isin mielestä ainakin ois, meillä muutenkin kaikki paitsi yksi kummi uskoo edelleen, että poika se on.. ite oon varma tytöstä. Neutraaleita vaatteita suurin osa just tän yllärimahdollisuuden takia. On kuitenkin muutama mekko ja vähän vaaleenpunasta sukkahousua ja housua..
 
Moona78, paljon voimia ja jaksamista. Hyvä kun supistukset rauhoittuneet. Toivotaan että pääsette vielä kotiin ja vauva jaksaa vielä odottaa lähemmäs marraskuuta.

Maatuska83, on täälläkin käynyt mielessä sama asia. Ennen kun ultrassa puhuttiin sukupuolesta, oltiin miehen kanssa molemmat aika varmoja, että on tyttö. Ultrissa kaksi eri ihmistä arvioinut tytöksi ja ollaan uskottu siihen. Nyt on välillä tullut mieleen, jos kuitenkin on poika, kun näin varmana ollaan pidetty..

Voi vitsit, kävin omakannasta katsomassa mitä kaikkea sinne laitettu. Viime neuvolakäynnin tietoihin oli kaiken oleellisen lisäksi kirjoitettu, että mun vuorovaikutus esikoisen kanssa erityisen lämmintä. Miten voikin ilahtua jostain noin pienestä niin paljon. Ehkä se tämä raskaus vaikuttaa. Äitiys on :Heartred
 
Voikukka,mä sain eilen kans neuvolassa palautetta siitä et kuin ihana on kuunnella sitä miten mä puhun vauvasta ja laitan sen kaiken edelle ❤ oon monesti muullonkin todennu et ei mulla oo nii väliä mut ku tuo vauva! Ja eile sen verran synnytyksestä puhuttiin ni sanoin et haluisin alatiesynnytyksen mut totta kai jos sektio on vauvan kannalta parempi ni sit ehdottomasti leikataan. Neuvolantäti kuunteli ja sano et onpa ihana et sä aattelet kaiken vauvan parhaaks :) esikoista täälläkin ootellaan,on tuo vauva jo nyt niin rakas että ❤

31+1
 
Nempsu87, meille siis tulossa toinen lapsi ja tuo tarkoitti esikoistyttöä joka oli mukana käynnillä. Mutta ihanaa että neuvolatäti sulla kommentoi noin :)
 
Meille kun tulee poika niin ei tarvi stressata sukupuolesta , kyl mä tosta asiasta tosi varma oon ;)

Onko teillä kivoja vauva/raskaus sarjoja vinkata? Toi toisenlaiset äidit sai mut viime kerralla kyynelehtii, mut elämä lapselle - konsertti ei herkistänyt. Enemmän tuli olo: KYLLÄ NÄÄ MEIJÄN PIENET PÄRJÄÄ JA ON VAHVOJA ! :)

Nyt katson sitä imettäjät sarjaa YLE areenassa.. Joskus tuli sellain ku sydänääniä mistä tykkäsin , mut sitä en löydä mistään. :(

Lakritsi 29+1
 
Sydänääniä on mulle tosi rakas sarja. Kuvattu Tammisaaressa, missä mun tyttöni on syntynyt. Ihanin synnäri mitä maa päällään kantaa <3 . Harmi, ettei Tammisaaren synnäriä enää ole. Muuten menisin ehdottomasti sinne, oli ajomatka millainen hyvänsä.
 
Täällä ei olla uskallettu luottaa rakenneultraajan tyttölupaukseen, kun hän itse niin painokkaasti sanoi ettei ole yhtään varma asia niin aikaisessa vaiheessa. Ja kun nyt ei niitä muitakaan ultria ole tulossa niin odotellaan sinne synnytykseen sitten, että saadaan tietää kumpi sieltä tulee :) mitään vaatteitakaan ei olla vielä hankittu äitiyspakkauksen lisäksi... Ehkä sitten kun alkaa vihdoinkin se äitiysloma niin jaksaa ja ehtii paneutua tuohon vauvanvaateasiaan. Ja isompia kokoja niitä tytön/pojan vaatteita kyllä ehtii tahtoessaan vauvan synnyttyäkin ostamaan. Alussa olkoon mitä ovat, kunhan on vaatteet :D

Rv 32+5
 
Mulla on ainakin ihan lepo auttanut nyt siihen, että se jatkuva supistelu, mitä oli alkuviikosta ja viikonloppuna, on helpottanut. Ja pääasia että se kamala paineentunne on vähentynyt; pissalla käydessä tuntui että ponnistan sen lapsen kohta ulos :grin Pahimmillaan se tunne oli siis ponnistamisentarpeeseen verrattavaa. Mutta en kyllä ole mikään makoilijatyyppi, tuntuu että kroppa on muuten nyt jumissa sitten. Viikonloppu menee reissussa niin ehkä ei tule otettua niin rauhakseen...

Mä olen pohtinut välillä, että entä jos tämä meidän poika onkin muuttunut tytöksi; ultrassa ei ollut mitenkään satavarma poikalupaus. Tyttö ei tietenkään haittaisi mitään, mutta kun olen tämän vauvan ajatellut omaksi persoonakseen sillä nimellä mikä vauvalle ollaan valittu niin tuntuu että menettäisin sen ajattelemani lapsen jos tämä olisikin tyttö. Eikä olla esim ollenkaan mietitty tytölle nimeä tms.

Ellukkainen rv32+5
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top