Nunutin
Jostain jotain jo tietävä
Hih hups kirjottelin mitä sattuu yövuoron jäljiltä. :) Eli joo mä olen rh nega ja vauva plussa.
La marraskuu 2016
- Ketjun aloittaja Pilvisydän
- Aloituspäivämäärä
Sadetuuli
Kommentoinnin ninja
Mulla teki ru:n naistentautien ja synnytyksen erikoislääkäri koska minulla on perus autoimmuunisairaus. Näiden takia lääkäri teki sen
Kolmas raskaus ja aina ru:n on tehnyt kätilö. Raskausaikana olen lääkärin nähnyt vain neuvolalääkärissä ja tokan kohdalla joskus rv36 lääkäri ultrasi juurikin neuvolalääkärissä että vauva on varmasti pää alas päin. Muuten en ole raskausaikana ollut lääkärin kanssa tekemisissä, paitsi esikoisen synnytyksessä oli lääketieteen opiskelija mukana kun kysyi saako tulla seuraamaan synnytystä. Nyt tässä raskaudessa on äitipolilla käynti noin rv36 ja siellä lääkäri ultraa.
Ilyana
Piirimestaruustason postaaja
Muuttui tämäkin aamu kertaheitolla paremmaksi: napotan labran aulassa sadan mummon kanssa ja odotan pääsyä ekaan verikokeeseen, mutta kelalta tuli just viesti, että äitiyspakkaus on noudettavissa. 
Janottaa kyllä niin maan perkuleesti ja laukussa odottava omena himottaa melkein yhtä paljon kuin raskauden alussa.
Muoks. eka verikoe takana, juoma ei ollut paha ollenkaan. Täti hämääntyi, kun vetäisin koko pullollisen kahdella huikalla alas. :)
Janottaa kyllä niin maan perkuleesti ja laukussa odottava omena himottaa melkein yhtä paljon kuin raskauden alussa.Muoks. eka verikoe takana, juoma ei ollut paha ollenkaan. Täti hämääntyi, kun vetäisin koko pullollisen kahdella huikalla alas. :)
auringonkukka82
Vauhtiin päässyt keskustelija
Eilen tosiaan oli neuvola ja nyt vain täytyisi lomakkeet täytellä ja hakemukset tehä. Paino noussut ekasta neuvolasta 4.2kg.
Itselle on nt-ultran ja ru:n tehnyt kätillö joka kerta ja neljäs raskaus on menossa. Lääkärissä kyllä olen toki joutunut käymään sitte neuvolassa ja äippäpolilla.
Itsellä oli raskausmyrkytys ensimmäisessä raskaudessa ja synnytys käynnistettiinkin rv 36+3.
On muuten ihana katsella kuinka monilla on jo valmistelut hyvällä mallilla, wau! Niin ne vaan viikot lisääntyy hurjaa vauhtia jokaisella =)
Auringonkukka rv 23+4
Itselle on nt-ultran ja ru:n tehnyt kätillö joka kerta ja neljäs raskaus on menossa. Lääkärissä kyllä olen toki joutunut käymään sitte neuvolassa ja äippäpolilla.
Itsellä oli raskausmyrkytys ensimmäisessä raskaudessa ja synnytys käynnistettiinkin rv 36+3.
On muuten ihana katsella kuinka monilla on jo valmistelut hyvällä mallilla, wau! Niin ne vaan viikot lisääntyy hurjaa vauhtia jokaisella =)
Auringonkukka rv 23+4
Itselläni oli myös raskausmyrkytysoireet päällä esikon raskaudessa. Ekan kerran meinattiin käynnistää rv. 37+jotain, mutta makuuttivat lopuuksi vaan sairaalassa tarkkailussa. Poika syntyi lopulta 41+1 ja istukka kalkkeutunut. Toki jälkiviisaana hyvä sanoa, että olisivat ny vaan savustaneet ulos kun meinasivat enkä itse tajunnut tietysti vaatia kärsimysten lopettamista. :D Ei se herkkua ollut kotona kärvistellä kipujen, turvotuksen ja puutumisten, migreenin, huimauksen ja pahoinvoinnin kanssa.
Ja äidilläni ei myrkytyksiä ollut että tuskinpa on perinnöllistä. Aika harva juttu taitaa olla äidiltä tyttärelle periytyvää raskauden suhteen?
Ruokavaliosta sen verran, että erilainen ruokavalio aluksi tuntuu turhauttavalta ja hankalalta. Mutta kyllä se hyvinvointi siinä motivoi ja kun jaksaa olla sitkeä niin muutos palkitsee. Itse sain viime talvena Fodmap-ruokavalion toteutettavaksi. Ekat 2kk oli kyllä hampaiden kiristelyä kun olin käytännössä elänyt leivällä ja monilla viljatuotteilla siihen asti. Se turhautuminen alkoi helpottaa kun huomasi että kivut, krampit ja pyörrytys alkoivat helpottaa. Nykyään napsin hieman "kielletyn listan" tuotteita pienissä määrin.
Mutta tarkkana saa olla mitä suuhunsa laittaa (nykyään syön leipänä Vaasan 100% kaura jossa on toki ruista pieni määrä jota käytetty alustuksessa ja tätäkin leipää on hyvä syödä vaan n. 2 puoliskaa per päivä ettei tule vaikutuksia). Tähän ruokavalioon on jo tottunut ja nykyään synttäritarjonnat, piirakat, ym. olen oppinut itse leipomaan gluteenittomista jauhoista. Eivätkä kalpene ollenkaan vehnätuotteiden rinnalla. :)
Ja äidilläni ei myrkytyksiä ollut että tuskinpa on perinnöllistä. Aika harva juttu taitaa olla äidiltä tyttärelle periytyvää raskauden suhteen?
Ruokavaliosta sen verran, että erilainen ruokavalio aluksi tuntuu turhauttavalta ja hankalalta. Mutta kyllä se hyvinvointi siinä motivoi ja kun jaksaa olla sitkeä niin muutos palkitsee. Itse sain viime talvena Fodmap-ruokavalion toteutettavaksi. Ekat 2kk oli kyllä hampaiden kiristelyä kun olin käytännössä elänyt leivällä ja monilla viljatuotteilla siihen asti. Se turhautuminen alkoi helpottaa kun huomasi että kivut, krampit ja pyörrytys alkoivat helpottaa. Nykyään napsin hieman "kielletyn listan" tuotteita pienissä määrin.
Mutta tarkkana saa olla mitä suuhunsa laittaa (nykyään syön leipänä Vaasan 100% kaura jossa on toki ruista pieni määrä jota käytetty alustuksessa ja tätäkin leipää on hyvä syödä vaan n. 2 puoliskaa per päivä ettei tule vaikutuksia). Tähän ruokavalioon on jo tottunut ja nykyään synttäritarjonnat, piirakat, ym. olen oppinut itse leipomaan gluteenittomista jauhoista. Eivätkä kalpene ollenkaan vehnätuotteiden rinnalla. :)
Katjusha
Kunnioitettu kommentaattori
Maatuska, sama homma täällä. Käytin tiukasti gluteenitonta ja maidotonta viime syksystä alkaen kun alkoi olla sellainen tuska tuon lapsettomuuden kanssa (vuoden 2006 alusta). Nyt käytän tavallisia kauratuotteita ja esim. viiliä iltapalana. En ole totaalikieltäytyjä, mutta on varmasti parempi olo ilman vehnää :) Kolotuksiin moni on saanut helpotusta. Vähän kun tutkii, niin tulehduksellisiin sairauksiin gluteenittomasta voi olla apua, kannattaa ainakin kokeilla :)
Meillä on täällä talo täynnä japanilaista perhettä - olen onneksi pienellä lomasella, niin ei käy hössötys ja passaaminen ylivoimaiseksi.
Perheen koiranpennuista pojat lähtee uusiin koteihin loppuviikosta. Tyttöpennun toinen korva on kuuro, eli nyt sitten alkaa kodin etsintä tälle suloiselle "erityislapselle". Katsotaan, miten käy. Hän on hyvin suloinen ja lempeä, mutta toki jonkin verran vaatii kouluttajalta kärsivällisyyttä, kun toinen ei hahmota niin hyvin, mistä ääni tulee .. No, tällaista voi tulla lapsellekin, emme voi tietää. Näihin tilanteisiin sopeudutaan.
Katjusha rv. 23+6
Meillä on täällä talo täynnä japanilaista perhettä - olen onneksi pienellä lomasella, niin ei käy hössötys ja passaaminen ylivoimaiseksi.
Perheen koiranpennuista pojat lähtee uusiin koteihin loppuviikosta. Tyttöpennun toinen korva on kuuro, eli nyt sitten alkaa kodin etsintä tälle suloiselle "erityislapselle". Katsotaan, miten käy. Hän on hyvin suloinen ja lempeä, mutta toki jonkin verran vaatii kouluttajalta kärsivällisyyttä, kun toinen ei hahmota niin hyvin, mistä ääni tulee .. No, tällaista voi tulla lapsellekin, emme voi tietää. Näihin tilanteisiin sopeudutaan.
Katjusha rv. 23+6
Itse olin gluteiinin kanssa useamman kuukautta ehdoton, kun kuntoutin omaa kilpparia. Alkoholin kanssa ja kahvin kanssa olin myös ehdoton. Holia olen juonut hyvin pieniä määriä hyvin satunnaisesti. Mutta kahvi oli kova paikka. Satunnaisesti saatan syödä jopa jonkun leivän, mutta sen olosta huomaa heti. Ja näin raskaana olen hiilariherkkä. Saan olla todella varovainen hiilarin kanssa. Raskaana mulle tulee paras olo oikein kasvispitoisesta ruuasta, jossa on täysirasvaista proteiinia. Syön mieluiten ruokaa, josta tulee hyvä olo. Olen ollut kiinnostunut siitä aina, miten ruoka ja vitamiinit voi helpottaa kehon terveydellisiä ongelmia. Ainut lääkitys mulla on tuo kilpirauhaslääkitys. Ja todella harvoin meillä syödään antibiootteja. Viimeisestä kuurista taitaa olla 4 vuotta. Ei sillä, että sekä mulla että tytöllä on taipumus flunssan jälkitauteihin, mutta noitakin meillä osataan jo ehkäistä ja hoitaa siten, että oireet katoaa siinä muutamassa päivässä, mikä on suositeltu aika ennen lääkäriin menoa.
Pikkunen herätti mut tänään turhan aikaisin. Väsyttää ihan sikana. Mutta pakko vaan repiä itsestä irti ja tehdä kotihommia.
Uusperheellinen 24+0 (enää noin 13 vko jäljellä)
Pikkunen herätti mut tänään turhan aikaisin. Väsyttää ihan sikana. Mutta pakko vaan repiä itsestä irti ja tehdä kotihommia.
Uusperheellinen 24+0 (enää noin 13 vko jäljellä)
Mulla kipeytyi eilen illalla pohje,kuumotti ja särki ja aamulla oli myös hellänä. Huolestuin jo,että joku tukos iski,mutta lämpöpussia kun käytin ja vähän hieroin pohjelihasta,niin helpotti. Asfaltilla tulee käveltyä niin paljon,että varmaan sen takia on pohkeet vähän jumissa. Harmi,kun ei tässä ihan lähellä ole mitään kunnon lenkkipolkua tai pururataa. Viikonloppuisin käydään koko perhe sellainen 5km lenkki hiekkaisella kuntopolulla kävelemässä ja jalan tietysti myös sinne mennään. Pienet lapset tulee vaunuissa ja kaksi vanhinta pyöräilee. Reilu 2 tuntia menee aikaa ja on kyllä huippu olo sen jälkeen :) yksin ilman miestä en ole viitsinyt lasten kanssa noin pitkälle lenkille,jos jotain sattuu,alkaa supistelemaan yms. Monet tutut ovat kauhuissaan,kuinka paljon tulee liikuttua ja käskevät vähentää. Esikoisen aikaankin menin töihin jalan,matka kesti 15min,niin moni sanoi että älä herranjumala tule kävelemällä tuossa tilassa. Suurin osa vanhempia naisihmisiä,jotka varoittelivat liikkumasta :) tulipa taas sepustus :) 26+2
MC_Natunen
Jostain jotain jo tietävä
Vaikka Uusperheellinen-84 puhuu kovasti vähähiilihydraattisen ruokavalion puolesta, niin kenenkään raskaana olevan ei varmaan kannata varsinkaan raskausaikana ruveta ruokavaliota liiaksi remppailemaan eli esimerkiksi vähentämään hiilareita radikaalisti. Ja jos epäilee keliakiaa tai muuta, niin tekee ruokakokeilut lääkärin valvonnassa, eikä ryhdy omatoimisesti ruokavalioilla eksperimentoimaan - siis ainakaan raskaana.
Uusperheellinen on varmasti tutkinut asiaa sen verran, että tietää, mikä hänelle itselleen sopii. Mutta minun mielestäni raskaana olevan naisen keho vaatii kuitenkin myös hiilihydraatteja (toki sillä oletuksella, ettei ole yliherkkä tai allerginen tms.)
MUOKS. Disclaimer: en ole alan ammattilainen. Nämä ovat omia mielipiteitäni.
Uusperheellinen on varmasti tutkinut asiaa sen verran, että tietää, mikä hänelle itselleen sopii. Mutta minun mielestäni raskaana olevan naisen keho vaatii kuitenkin myös hiilihydraatteja (toki sillä oletuksella, ettei ole yliherkkä tai allerginen tms.)
MUOKS. Disclaimer: en ole alan ammattilainen. Nämä ovat omia mielipiteitäni.
Mun keho on jotenkin erityisesti just vaatinut hiilareita nyt raskaana. Vai aivotko niitä vaatii, en tiedä... Jokatapauksessa, esimerkiksi hedelmiä mun ei normaalisti tee mieli oikeastaan koskaan, mutta nyt niitä on tehnyt mieli kauheasti ja olen syönytkin niitä paljon, marjoja myös. Kaurapuuroa inhoan, mutta sekin on nyt raskaana uponnut hyvin. Kun taas liha, kana ja kala on kaikki olleet ällötyslistalla, paitsi jos joku muu valmistaa niistä jotain superherkkua. Olen yrittänyt kuitenkin syödä monipuolisesti, mutta niinku olen sanonut, en tykkää yhtään liian rajoitetusta ruokavaliosta. Se aiheuttaa ahmimiskohtauksia ja lopulta lihon.
Mun paino on noussut nyt vähän vajaat 2 kiloa. Vähän hirvittää, kun ajattelin sen olevan lopullinen lukema, mutta ei voi nyt mitään. Lihonut en kyllä ole, masu vaan kasvanut ja ehkä nyt helteellä myös vähän turvottaa.
Eilen tuli sokerirasituksen tulokset ja mä oon niin super iloinen: eka 4,2 toka 5,3 ja kolmas 4,2!!!! Eli mallikelpoisen matalat arvot kenelle tahansa ja mä oon tosiaan reilusti ylipainoinen. Ihanaa, kun ei tarvitse pelätä, että vauvasta tulis sellainen sokerivauva. Ja tuntuu, että sain samalla vahvistuksen tälle mun syömisfilosofialle, että rennosti mennään, eikä ole isompia kieltoja, yritän vaan pysyä kohtuudessa määrien kanssa. Ja kieltämättä mukavaa kertoa nuo tulokset seuraavalla kerralla lääkärille, kun on taas yksi ekstraultra elokuussa.
Mulla on ollut joka kerta ultraajana lääkäri. Toki ymmärrän sen down-tulosten jälkeen, mutta olen miettinyt, että miksi myös ekalla kerralla oli lääkäri. Voisko se johtua mun ylipainosta? Ei se lääkäri kyllä siihen puuttunut millään lailla, ainoastaan kysyi onko ollut raskausdiabetesta aiemmissa raskauksissa, katsoi edellisten syntymäpainot ja kysyi koska olen menossa sokerirasitukseen, mutta painostani ei sanonut sanaakaan. En oikein tiedä miksi, kuitenkin olen jo ihan riskirajoilla. Toki voi olla, että on lukenut mun tiedoista, että olen viime vuosina hakeutunut ravitsemusterapeutin puheille ja hänkin on jotain lausuntoa kirjoittanut tilanteestani. Että ylipainoni ei johdu tiedon puutteesta ja että ravitsemusterapeuttikaan ei suosittele dieettiä tai tiukkaa ruokavaliota, vaan avainasemassa on mun hyvinvointi, myös henkinen ja tarkoitus on tehdä vähitellen pieniä muutoksia.
No mutta, tää menee nyt ihan ohi aiheen, asia vaan nousi mieleen noista sokerirasituksen tuloksista.
Eilen käväisin yhdellä kaupungin parhaista kirppiksistä ja ostin muutamia imetysvaatteita itselleni ja pari vaatetta vauvalle sekä hoitolaukun. Olin jo ajatellut, että en ehkä osta koko hoitolaukkua, vaan käytän jotakin reppua tms omaa laukkua,joka on enemmän omaa tyyliä,mutta oli niin siisti ja halpa, että ostin kuitenkin. Onhan se kiva, että vauvan tavarat on yhdessä tietyssä laukussa, jonka voi napata rattaisiin aina kun jonnekin lähtee ja sieltä löytyy varavaippoja ja -vaatteita, ehkä tutti, jos sellaista käytetään, myöhemmin leluja tai kirjoja, vesimuki ja hoitoalusta... Vai mitäs olette mieltä hoitolaukun tarpeellisuudesta?
Sen sijaan imetysvaatteita olen nyt yrittänyt hamstrata aina kun sopivia edullisesti eteen sattuu, nimittäin inhoan imettämistä julkisesti, jopa ihan vaikka sukulaisten tai kavereittenkin läsnäollessa. Äitiseurassa asia on suht ok. Inhosin edellisillä imetyskausilla myös sitä, että oli tyyliin kaksi vaihtoehtoa, mitä laittaa päälleen, kun lähtee jonnekin. Imetys on muutenkin sitovaa ja mua ärsytti ihan hirveästi, että sen piti vielä määritellä mun pukeutumistyylikin! Nyt olen ostanut ainakin mustia ja valkoisia luukkutoppeja, jotta voin pukea neuletakkeja tai jopa löysiä neuleita niiden päälle ja käyttää hameita jne. Pari pitkähihaista peruspaitaakin löytyy... Liivejä on edellisiltä kerroilta pino, enkä ajatellut ostaa uusia, ennenkuin sen hetken kokoni selviää. Mulla aina ensimmäisinä kuukausina maitoa tulee järjettömästi ja sitä valuu, suihkuaa ja vuotaa, joten olen joutunut pitämään myös öisin imetysliivejä, jotta saan liivinsuojan tai maidonkerääjän paikoilleen, eikä lakanat ja muut ole aivan märkinä maidosta. Onpahan joskus tullut liivinsuojienkin läpi paita kainaloita myöten märäksi. Eikä ole kiva fiilis se. Varsinkin, jos sattuu olemaan muualla kuin kotona!!
Sori taas pitkästä tekstistä!!
Nasupossu 26+3
Mun paino on noussut nyt vähän vajaat 2 kiloa. Vähän hirvittää, kun ajattelin sen olevan lopullinen lukema, mutta ei voi nyt mitään. Lihonut en kyllä ole, masu vaan kasvanut ja ehkä nyt helteellä myös vähän turvottaa.
Eilen tuli sokerirasituksen tulokset ja mä oon niin super iloinen: eka 4,2 toka 5,3 ja kolmas 4,2!!!! Eli mallikelpoisen matalat arvot kenelle tahansa ja mä oon tosiaan reilusti ylipainoinen. Ihanaa, kun ei tarvitse pelätä, että vauvasta tulis sellainen sokerivauva. Ja tuntuu, että sain samalla vahvistuksen tälle mun syömisfilosofialle, että rennosti mennään, eikä ole isompia kieltoja, yritän vaan pysyä kohtuudessa määrien kanssa. Ja kieltämättä mukavaa kertoa nuo tulokset seuraavalla kerralla lääkärille, kun on taas yksi ekstraultra elokuussa.
Mulla on ollut joka kerta ultraajana lääkäri. Toki ymmärrän sen down-tulosten jälkeen, mutta olen miettinyt, että miksi myös ekalla kerralla oli lääkäri. Voisko se johtua mun ylipainosta? Ei se lääkäri kyllä siihen puuttunut millään lailla, ainoastaan kysyi onko ollut raskausdiabetesta aiemmissa raskauksissa, katsoi edellisten syntymäpainot ja kysyi koska olen menossa sokerirasitukseen, mutta painostani ei sanonut sanaakaan. En oikein tiedä miksi, kuitenkin olen jo ihan riskirajoilla. Toki voi olla, että on lukenut mun tiedoista, että olen viime vuosina hakeutunut ravitsemusterapeutin puheille ja hänkin on jotain lausuntoa kirjoittanut tilanteestani. Että ylipainoni ei johdu tiedon puutteesta ja että ravitsemusterapeuttikaan ei suosittele dieettiä tai tiukkaa ruokavaliota, vaan avainasemassa on mun hyvinvointi, myös henkinen ja tarkoitus on tehdä vähitellen pieniä muutoksia.
No mutta, tää menee nyt ihan ohi aiheen, asia vaan nousi mieleen noista sokerirasituksen tuloksista.
Eilen käväisin yhdellä kaupungin parhaista kirppiksistä ja ostin muutamia imetysvaatteita itselleni ja pari vaatetta vauvalle sekä hoitolaukun. Olin jo ajatellut, että en ehkä osta koko hoitolaukkua, vaan käytän jotakin reppua tms omaa laukkua,joka on enemmän omaa tyyliä,mutta oli niin siisti ja halpa, että ostin kuitenkin. Onhan se kiva, että vauvan tavarat on yhdessä tietyssä laukussa, jonka voi napata rattaisiin aina kun jonnekin lähtee ja sieltä löytyy varavaippoja ja -vaatteita, ehkä tutti, jos sellaista käytetään, myöhemmin leluja tai kirjoja, vesimuki ja hoitoalusta... Vai mitäs olette mieltä hoitolaukun tarpeellisuudesta?
Sen sijaan imetysvaatteita olen nyt yrittänyt hamstrata aina kun sopivia edullisesti eteen sattuu, nimittäin inhoan imettämistä julkisesti, jopa ihan vaikka sukulaisten tai kavereittenkin läsnäollessa. Äitiseurassa asia on suht ok. Inhosin edellisillä imetyskausilla myös sitä, että oli tyyliin kaksi vaihtoehtoa, mitä laittaa päälleen, kun lähtee jonnekin. Imetys on muutenkin sitovaa ja mua ärsytti ihan hirveästi, että sen piti vielä määritellä mun pukeutumistyylikin! Nyt olen ostanut ainakin mustia ja valkoisia luukkutoppeja, jotta voin pukea neuletakkeja tai jopa löysiä neuleita niiden päälle ja käyttää hameita jne. Pari pitkähihaista peruspaitaakin löytyy... Liivejä on edellisiltä kerroilta pino, enkä ajatellut ostaa uusia, ennenkuin sen hetken kokoni selviää. Mulla aina ensimmäisinä kuukausina maitoa tulee järjettömästi ja sitä valuu, suihkuaa ja vuotaa, joten olen joutunut pitämään myös öisin imetysliivejä, jotta saan liivinsuojan tai maidonkerääjän paikoilleen, eikä lakanat ja muut ole aivan märkinä maidosta. Onpahan joskus tullut liivinsuojienkin läpi paita kainaloita myöten märäksi. Eikä ole kiva fiilis se. Varsinkin, jos sattuu olemaan muualla kuin kotona!!
Sori taas pitkästä tekstistä!!
Nasupossu 26+3
Marras16
Näppärä viestien naputtelija
Täällä kanssa kelaneuvola takana. Kaikki oli mallillaan, Hb 121, verenpaineet ok. Paino noussut kesäkuun alusta 5,5kg! 
Omasta mielestäni aivan kamalasti, mut ilmeisesti vielä ihan ok, koska neuvolatäti ei siitä mitään maininnut. Sokerirasitukseen ei tarvitse mennä, koska raskautta ennen BMI normaali ja edellisessä raskaudessa ei mitään hälyyttävää. Poitsun sydän sykki 140. 
Puhuttiin myös synnytyspelostani ja saan lähetteen pelkopolille. Muutenkin tosi kiva ja perusteellinen käynti ja tuntui, et tästä tää neuvolointi vasta lähtee kunnolla käyntiin.
Nasupossu Mä haluan ehdottomasti hoitolaukun vauvan tarvikkeille. On tosiaan näppärä siinä vaunuissa ja tykkään et niille on oma selkeä ja helppo paikkansa siinä. Imetystoppeja pitäs kans alkaa kattella. Toppi+neule on muutenkin semmonen mun perusvaate, et topeilla varmaan pärjäis aika hyvin. Viime raskaudessa tuli kans ostettua jotain ihme paitoja, jotka ei olleet yhtään mun tyyliä, mut silloin en oikein jaksanut asiaa miettiä. Nyt ois kiva olla kans omantyylisissä vaatteissa, vaikka imettääkin.
Omasta mielestäni aivan kamalasti, mut ilmeisesti vielä ihan ok, koska neuvolatäti ei siitä mitään maininnut. Sokerirasitukseen ei tarvitse mennä, koska raskautta ennen BMI normaali ja edellisessä raskaudessa ei mitään hälyyttävää. Poitsun sydän sykki 140. Puhuttiin myös synnytyspelostani ja saan lähetteen pelkopolille. Muutenkin tosi kiva ja perusteellinen käynti ja tuntui, et tästä tää neuvolointi vasta lähtee kunnolla käyntiin.Nasupossu Mä haluan ehdottomasti hoitolaukun vauvan tarvikkeille. On tosiaan näppärä siinä vaunuissa ja tykkään et niille on oma selkeä ja helppo paikkansa siinä. Imetystoppeja pitäs kans alkaa kattella. Toppi+neule on muutenkin semmonen mun perusvaate, et topeilla varmaan pärjäis aika hyvin. Viime raskaudessa tuli kans ostettua jotain ihme paitoja, jotka ei olleet yhtään mun tyyliä, mut silloin en oikein jaksanut asiaa miettiä. Nyt ois kiva olla kans omantyylisissä vaatteissa, vaikka imettääkin.
Marras16
Näppärä viestien naputtelija
Vaikka Uusperheellinen-84 puhuu kovasti vähähiilihydraattisen ruokavalion puolesta, niin kenenkään raskaana olevan ei varmaan kannata varsinkaan raskausaikana ruveta ruokavaliota liiaksi remppailemaan eli esimerkiksi vähentämään hiilareita radikaalisti. Ja jos epäilee keliakiaa tai muuta, niin tekee ruokakokeilut lääkärin valvonnassa, eikä ryhdy omatoimisesti ruokavalioilla eksperimentoimaan - siis ainakaan raskaana.
Uusperheellinen on varmasti tutkinut asiaa sen verran, että tietää, mikä hänelle itselleen sopii. Mutta minun mielestäni raskaana olevan naisen keho vaatii kuitenkin myös hiilihydraatteja (toki sillä oletuksella, ettei ole yliherkkä tai allerginen tms.)
MUOKS. Disclaimer: en ole alan ammattilainen. Nämä ovat omia mielipiteitäni.
Samaa mieltä tästä. Mitään radikaaleja kokeiluja ruokavalion suhteen ei kannata alkaa raskausaikana tekemään. Toki joku perusparannus, enemmän hedelmiä ja vihanneksia, vähemmän huonoja hiilareita on raskausaikanakin vaan hyväksi. Ja tosiaan omaa kehoa kuunnellen muutenkin. Itse en ole koskaan ollut esimerkiksi sokerin tai vaalean viljan perään. Sen sijaan ruista, kauraa ja moniviljaa syön ja olo on aina ollut niiden kanssa oikein hyvä. Mut mä olen siitä onnekas, että mulla ei ole mitään perussairauksia mihin pystyisi mahdollisesti ruokavaliolla vaikuttamaan. Täytyy vaan koputella puuta, et pysyisi jatkossakin terveenä.
Omaa kehoaan kannattaa kuunnella. Ketoosia ei kannata raskausaikana hankka itselleen, mutta tosiaan hiilihydraatti on kehon polttoaine. Sitä pitää syödä sen verran miten liikkuu ja mieluiten vain hitaista lähteistä. Eli jos ei liiku, niin vain tummaa pastaa, tummaa riisiä jos paino nousee liikaa. Sokeri vähemmälle. Lihakset ottaa parhaiten hiilihydraattia liikunnan jälkeen vastaan, eikä nopeita hiilihydraatteja tarvita. Hiilihydraatteja saa myös kasviksista, mutta niissä on erittäin matala glykeeminen indeksi. Ulkomaisissa tutkimuksissa on ollut jo todella reippaasti näyttöä, että nopeat hiilihydraatit kuuluu vain liikkuvien ruokavalioon tai proteiinipitoisen aterian seuraksi :) . Se ehkäiseen verensokerivuoristorataa. Korkean radi-riskin ihmiset voi hyvin hiilihydraatti-tietoisellaruokavaliolla ja runsaalla kasvisten syönnillä jopa ehkäistä radin tai ainakin lieventää sitä.
En ymmärrä kyllä hirveästi tuota hiilarien vähentämisen ja gluteenittomuuden aiheuttamaa pelkoa. Sokeria sellaisenaan ei tarvitse kukaan eikä vehnä, ohra ja ruis ole mitään superfoodia, jota ilman kukaan ei selviä. Terveellinen ruoka ei tarkoita leipää ja perunaa. Eikä kai kukaan raskausaikana lähde tekemään mitään kokeiluja ottamatta selvää muutoksen terveellisyydestä.
ErykahB
Puuhakas puhuja
Mä hain lukion jälkeen yliopistoon lukemaan ravitsemustieteitä... Jäin varasijalle kaksi ja pisteissä puolen pisteen päähän paikasta. Harmitti silloin sikana. Olen aina ollut kiinnostunut tasapainoisesta ravitsemuksesta ja eri sairauksien hoitamisesta/oireiden helpottamisesta ravinnon avulla. Ja samalla kauhulla seurannut näitä kaikkia ihmeellisiä muotiruokavalioita ja milloin minkäkin tavallisen ravintoaineen julistamisia kelvottomiksi/vaarallisiksi. Myös vierestä seurannut useiden ylipainoisten kavereiden milloin mitäkin dieettejä ja "elämäntapamuutoksia", joissa yhtäkkiä perusruoka on kauhean paha ja syödään niin yksipuolista kamaa, että max vuoden jälkeen homma karkaa käsistä ja kilot tulee takaisin.
Ehdottomasti radikaalit ruokavaliomuutokset vain ja ainoastaan lääkärin ja/tai muiden terveydenhuoltoalan ammattilaisten suosituksella ja valvonnassa! Ja mitään pt:täkään ei pitäisi mun mielestä palkata ilman lääkärin suositusta ja perusteellista terveystarkastusta.
Mulla on lapsuudesta ja nuoruudesta allergioiden takia ollut välillä rankatkin rajoitukset ruokien suhteen, joten nykyään kun voin melkein kaikkea syödä, syön. Punaista lihaa en juurikaan syö, en ole koskaan syönyt ja esim. joulukinkkua en ole maistanut kuin kerran kolmen vanhana ja syljin sen pois suustani, koska se oli pahaa. Ylipaino johtuu mulla liikunnan puutteesta ja hedonistin luonteesta... herkuttelu on kivaa. Kun en tupakoi, enkä käytä alkoholia/päihteitä, niin mun mielestä satunnainen herkuttelu on oikeutettua, koska kaikilla normaaleilla ihmisillä on paheita!
Ehdottomasti radikaalit ruokavaliomuutokset vain ja ainoastaan lääkärin ja/tai muiden terveydenhuoltoalan ammattilaisten suosituksella ja valvonnassa! Ja mitään pt:täkään ei pitäisi mun mielestä palkata ilman lääkärin suositusta ja perusteellista terveystarkastusta.
Mulla on lapsuudesta ja nuoruudesta allergioiden takia ollut välillä rankatkin rajoitukset ruokien suhteen, joten nykyään kun voin melkein kaikkea syödä, syön. Punaista lihaa en juurikaan syö, en ole koskaan syönyt ja esim. joulukinkkua en ole maistanut kuin kerran kolmen vanhana ja syljin sen pois suustani, koska se oli pahaa. Ylipaino johtuu mulla liikunnan puutteesta ja hedonistin luonteesta... herkuttelu on kivaa. Kun en tupakoi, enkä käytä alkoholia/päihteitä, niin mun mielestä satunnainen herkuttelu on oikeutettua, koska kaikilla normaaleilla ihmisillä on paheita!
Totta kaikki mitä olette puhuneet :) tämä ei kyllä ole mikään tekosyy, mutta pienellä kylällä asuessa kauppojen valikoima on melko olematon..varsinkin vihannesosastolla. Lihaosastolta ei saa kuin jauhelihaa ja marinadissa pyöritettyä lihaa (onneksi saa sentään kanajauhelihaa sekä broilerin rintafileitä). Pakkasestakaan ei löydy edes pinaattia!! Mitä nyt on turha kuvitellakkaan löytävänsä tuoreena.. Eli tosi suppeasti.
ErykahB
Puuhakas puhuja
Yölento on oikeassa, sokeria sellaisenaan ei kukaan ravinnoksi tarvi... mutta siinä missä leipä ja peruna eivät ole yhtäkuin terveellinen ruoka, niin ei ne ole myöskään yhtäkuin epäterveellinen ruoka. Jos on onnekas ja maha kestää esim. ruista syödä, niin kyllä siitä aika helposti saa kuituja. Ymmärrän kyllä, että kaikkien kroppa ei kestä gluteenia, mutta jos kestää ilman oirehtimisia, niin miksi siitä pitäisi luopua? Toisaalta taas grillimakkarat ja eineslihapullat jne. on mun mielestä isompi paha kuin perunat.
Mä en ainakaan pelkää gluteiinittomuutta tai mitään muutakaan vastaavaa. Meillä syödään monipuolisesti kaikkea ja en taas ymmärrä, miksi pitäisi noudattaa mitään dieettejä, jos pystyy kaikkea syömään ja syö perusterveellisesti. Mun mielestä ruokavalioonsa pitää kiinnittää huomiota, jos se koostuu pitkälti eineksistä, pizzasta, hampurilaisista, sokerijuomista, karkista yms. Mutta kyllä meillä kaikki voidaan silloin tällöin syödä se hampurilainen, jossa sämpylä on pelkkää vaaleaa vehnämössöä. Tai voin syödä patonkia tuorejuuston kanssa (nam) kunhan se ei ole päivittäinen tapa.
Mulle taas ruisleipä on ehdoton ruokavalioon kuuluva aines, se selkeästi sopii mulle kaikin puolin. Muuten ruuan suhteen suositaan, että syödään viikoittain vaihtelevasti (pastaa, riisiä, perunaa, kalaa, kanaa, kalkkunaa, kasvisruokia eli mm. linssejä käytän ehkä keskivertoa enemmän ruuanlaitossa ja hedelmiä, marjoja tottakai). Täysjyvätuotteita suositaan ja punaista lihaa syödään vähemmän (lähinnä jauhelihoista tehdään ruokaa ja esim perusmakaronilaatikko kuuluu syömiimme ruokiin). Ja vaikka meillä kaikilla on perheessämme herkkuruokansa niin niitä ei tehdä ruuaksi joka viikko, jotta ei tule yksipuolisuutta (mun mielestä jo sekin kannustaa lapsia monipuoliseen ruokavalioon).
Ja mähän rakastan hyvää ruokaa! Musta on ihana olla kaikkiruokainen! Hyvä ruoka ei kuitenkaan tarkoita jotain Hesen mättöä ja kebabia. Mutta syön niitäkin joskus. Samoin tykkään toki suklaasta ja karkista, mutta niiden ei mun mielestä pitäisi kuulua kenenkään päivittäiseen ruokavalioon. Toisaalta mä en juo ollenkaan alkoholia enkä tupakoi eli mun mielestä terveyden ja oman hyvinvoinnin suhteen mulla on peruspilarit ihan kunnossa.
Ellukkainen rv25+3
Mulle taas ruisleipä on ehdoton ruokavalioon kuuluva aines, se selkeästi sopii mulle kaikin puolin. Muuten ruuan suhteen suositaan, että syödään viikoittain vaihtelevasti (pastaa, riisiä, perunaa, kalaa, kanaa, kalkkunaa, kasvisruokia eli mm. linssejä käytän ehkä keskivertoa enemmän ruuanlaitossa ja hedelmiä, marjoja tottakai). Täysjyvätuotteita suositaan ja punaista lihaa syödään vähemmän (lähinnä jauhelihoista tehdään ruokaa ja esim perusmakaronilaatikko kuuluu syömiimme ruokiin). Ja vaikka meillä kaikilla on perheessämme herkkuruokansa niin niitä ei tehdä ruuaksi joka viikko, jotta ei tule yksipuolisuutta (mun mielestä jo sekin kannustaa lapsia monipuoliseen ruokavalioon).
Ja mähän rakastan hyvää ruokaa! Musta on ihana olla kaikkiruokainen! Hyvä ruoka ei kuitenkaan tarkoita jotain Hesen mättöä ja kebabia. Mutta syön niitäkin joskus. Samoin tykkään toki suklaasta ja karkista, mutta niiden ei mun mielestä pitäisi kuulua kenenkään päivittäiseen ruokavalioon. Toisaalta mä en juo ollenkaan alkoholia enkä tupakoi eli mun mielestä terveyden ja oman hyvinvoinnin suhteen mulla on peruspilarit ihan kunnossa.
Ellukkainen rv25+3