La Helmikuu 2016

Näytti että hävitti ton mun ekan tekstin ni kirjotin uuden mut nyt ne onki siin molemmat :D
No siin on jo komeen kokonen vauva :)
Mulla alkaa nyt vasta olla alapää kipee kun turvotus on alkanu laskee.. eiliseen asti varmaan jossain äitihormonihuuruissa menny mut sit piti ottaa sätkylääkettä. Muuten on kotona pärjätty ilman. Sairaalassa kyl pari ekaa päivää meni lääkettä paljon. Tsemppiä paranemiseen. Ihanaa kun isät saa nykyään olla niin hyvin mukana <3
 
Kyselen oisko täällä Noora Nousiaisista mukana? Oltiin maanantaina 22.2 samassa huoneessa tyksin osastolla oottelemassa että synnytykset lähtis käyntiin. Mä lähin silloin yöllä ilokaasulle synnärille ja Noora jäi osastolle. Olis kiva tietää miten homma eteni. Jouduitko lähtee aamulla kotiin vai vai vai...?
 
Näin maaliskuun vaihduttua onnittelut kaikille helmikuussa jo vauvan saaneille! Ja tsemppiä loppurutistukseen niille, joilla se on vielä edessä! Onko muuten vielä monia helmikuisia, joilla menee maaliskuun puolelle?
 
o/ Täällä ollaan edelleen vauva mahassa. Huomenna aamulla on kutsu sairaalaan, jossa sitten aloitetaan kaikenmoiset käynnistysmenetelmät. Saapi nähdä kuinka pitkän kaavan mukaan menee. Tänään 41+6.
 
Täällä kanssa edelleen odotellaan (tosin "vasta" 40+4). Alkaa olla kärsivällisyys kovilla... Lisäksi ärsyttää jokapäiväiset viestit ja kyselyt lähipiiriltä, että "joko tapahtuu", "muista laittaa viestiä jos jotain tapahtuu" jne. Mies yrittää muistutella, että ovat vaan kiinnostuneita ja odottavat kovasti, mutta jotenkin koen sen tosi ärsyttävänä :mad:
 
Tiedän vaahtokarkki tunteen! Mun lähipiiri kyselee mun äidiltä, kun ei enää multa uskalla. Mut silti ärsyttää... Eikö ne usko, että me ilmotetaan kun on jotain kerrottavaa :confused:

Mä makaan täällä sairaalassa käyrillä, eka cytotecin puolikas otettuna. Saatiin perhehuone pyytämättä, mikä oli tosi kiva. Nyt vaan odotellaan lisää, jospa jotain supistuksia ilmenisi. Ei ollut kohdunkaula vieläkään kypsynyt.
 
Täälläkin vielä vauveli sitkeästi viihtyy masussa, tänään 41+2, sain juuri kontrolliajan perjantaille, mutta lupasivat, että ennen ma ei käynnistetä, jos ei ole jotakin terveydellistä syytä. Kammoksun käynnistystä, joten mieluummin kärvistelen mahdollisimman pitkälle, kun fyysinen vointi on edelleen ok. Mulla oli viime viikolla itse asiassa paljon huonompi "henkinen" vointi, ja kaikki kyselyt ärsytti. Nyt on jo jotenkin ehtinyt totutella ajatukseen, että ensi viikkoon voi mennä. Kiva jos ehditte muutkin maaliskuulle venyjät käydä kirjoittelemassa kuulumisia, kiva kun on vertaistukea!

Miten muuten muilla joilla la ohitettu, oliko teillä ultran mukainen la myöhemmin kuin virallinen? Mulla rakenneultran mukaan viikkoja olisi tänään 40+5.
 
Tsemppiä yliaikaisille! :) pian on kaikilla nyytit sylissä:)
 
Kiitos kaikille onnitteluista! Ja tsemppiä teille jotka vielä odotatte. Meilläkin jouduttiin avustamaan imukupilla kun ponnistusvaihe venyi kahteen tuntiin ja meinasi tajukin lähteä. Onneksi vauva oli jo tosi alhaalla, tukka melkein ulkona joten lääkärillä ei ollut iso homma. Pienet epparitkin kätilö leikkeli mutta yllättävän vähillä kivuilla olen selvinnyt. Särkylääkkeitä kyllä syön kotonakin että pysyisikin kivut poissa.

Onko muilla synnyttäneillä millainen henkinen tila? Miuta itkettää aivan kokoajan! Liikutun kun katson vauvaa tai kun mies pitää vauvaa tai ihan mitä vain! Ei siis mitään masennusta tai pettymystä vaan lähinnä yliherkkyyttä.

Ants ja typy 6vrk
 
Mulla iski sairaalassa reilu vuorokausi synnytyksen jälkeen kunnon itkukohtaus, kun äiti ja veli kävivät katsomassa vauvaa. Itkin varmaan 12h putkeen ja aina kun hoitaja kävi ja kysy onko kaikki hyvin ni heti alko uudestaan! Siitä ei meinannut tulla millään loppua. Seuraavana päivänä silmät oli melkeen muurautuneet umpeen. Näytin joltain koomiselta piirroshahmolta niin överi turvoksissa ne oli! Eikä turvotus laskenu kunnolla vielä sen päivän aikana vaikka koitin kylmällä niitä hautoa. Sen jälkeen ei oo itkettäny vaik aina kyllä ku lukee jotai korttien runoja mitä neidille on lähetetty ni alkaa herkistää. Pelkään etukäteen jo ristiäisiä ja sitä vollotuksen määrää! Ystävä sä lapsien on aina saanu mut vollottaa ni sillon varmasti aukes hanat taas ihan huolella :arghh:
 
Mulla kävi samoin. Olin vaan niin onnellinen kun vauva oli vihdoin siinä ja mies kävi useasti päivässä minusta huolehtimassa. Niinkin pienestä kuin vauvan pieru tuli yhtenäkin päivänä puolen tunnin itku, harmi että samassa huoneessa aina sattu olemaan muitakin, jotka kävi sit verhojen välistä kurkkimassa että mikä sitä vaivaa :D kotiutuspapereissa lukee "mieli herkkä" :p
 
Täällä kans ristiäispäivä soitettu ja ja semmosta! Tänne se kohduntulehduksen iski kans eilen oli kuitenkin jo viimeinen antibiootti päivä jospa pikkuhiljaa alkaa nää sairaudet olemaan tässä vauva tule sunnuntaina 3viikkoa niin ollaa kaikki tää aika sairastettu vaan :-( mutta tsemppiä muille ♥
 
Takaisin
Top