La Helmikuu 2016

Me jouduttiin vauvan kanssa eilen takaisin sairaalaan. En olisi lähtenyt lääkäriin, mutta serkku pakotti, kun meinasi taju lähteä kivusta. Vauvalla on kaikki ok, toki masu vähän löysällä mun antibioottien takia, mutta mulla on rintatulehduksen lisäksi kohtutulehdus ja alapään haavat on osittain auenneet ja ne on jäätävän kipeät. Voihan Murphyn laki... :(
 
Onnea vauvan saaneille ja kaikille synnytyksestä toipumiseen tsemppiä ja pikaista paranemista, Aelille vielä erikoisjaksamista rinta- ja kohtutulehduksen kanssa :shy:
 
Mulla oli kaks löyhää tavotetta synnytykseen: ettei tarvis käynnistää ja ettei syntyisi karkauspäivänä. Nyt molemmat uhkakuvat lähestyy :oops:. Meillä on huomenna aamulla aika yliaikaiskontrolliin, ja on täysin mahdollista, että sinne pitää samantien jäädä. Voihan kökkö :(. Tänään 41+4.
 
Täällä pitkästä aikaa, sympatiaa M3L, mulla tänään 40+6, ei mitään merkkejä synnytyksestä ja kammoksun edelleen käynnistystä, joka koittaisi sitten reilun viikon päästä varmaan, jos ei nyt alkavalla viikolla vauva ymmärrä syntyä. Vaikka minäkin aiemmin tuota karkauspäivää pelkäsin, toivottaisin hänet tervetulleeksi nyt kyllä vaikka sitten karkauspäivänä, jos on tullakseen, olisipahan erikoinen synttäri!

Tsemppiä kaikille, joiden vauvat vielä viihtyy mahassa lasketun ajan jälkeen ja onnea niille, joilla on jo vauva sylissä!
 
Noniin, on palattu kotiin sairaalakäynniltä. Eivät siis ottaneet vielä sisään, mikä on toki ihan kiva tämän karkauspäiväasian kannalta. Ei ollu paikat läheskään valmiina. Keskiviikkona sitten käynnistykseen, kun tulee 42+0 täyteen. Siihen asti on yritettävä kaikkia kotikonsteja...
 
Lepää. :D ei siihen mikään auta oikeesti, ne tulee kun on tullakseen ja pari päivää saat vaikka nukkua ja tehdä mitä haluat joten tee! ♡
 
:D ohoh susanne aika homman sait myös tehdä :)
Hän on ensimmäinen.
Maanantaina meni vähän lapsivettä ja jäin sairaalaan odottamaan ettö alkaisi supistella. Oli kalvossa ylhäällä reikä mistä vaan vähän tihkui vettä. Yöllä klo23 alkoi supparit tasasesti 2-3min väliä ja siirryin klo.2 synnytyssaliin osastolta saamaan ilokaasua kipuun. No sitten ei taas tapahtunutkaan mitään...
Klo12 päivällä puhkastiin kalvot ja sitten tiedin mitä supistukset oikeesti tarkotti ;)
Niitä sitte iltaan asti epiduraalin ja ilokaasun voimalla sain kestää.
Ponnistusvaihe kesti 1h20min ja alkoi voimat olla loppu mutta sain puserrettua itse ei tarvittu imukuppia. 2asteen repeämää tuli. Ja tikkejä. Eipä ihme kun oli aika kookas :)
Tais olla helmikuisten painavin. Et paljoo susanna jääny jäljeen ;)
Säästyitkö tikeiltä :)
 
Susanne onnea pikkujättiläisestä <3

Meillä meni vähän pidemmän kaavan kautta kun maanantaina aamuyöllä hiomasin että oli mennyt vettä. Siitä aamulla lähdimme tarkastukseen ja jäinkin sitten osastolle odottamaan että supistukset alkaa. Olin 14-2 osastolla. Klo23 alkoi maanantaina supistuset 2-3min väliä ja kivut alko olla sitä luokkaa että synnytyssaliin ilokaasulle. Auki ei ollut vielä kuin4cm.
Siellä sitten ei taas tapahtunutkaan mitään pitkään aikaan. Klo12 puhkaistiin kalvot että saataisiin homma etenemään ja siiyä sitten alkoikin edetä. 1cm/tunti keskimäärin alkoi avautua. Otin epiduraalin jossain kohtaa ja sain sitä lisääkin vielä uuden annoksen.
Kun toinen annos oli loppu tilanne oli 9cm ja pehmeä lieve minkä kätilö sanoi saavansa hoidettua että saan ponnistaa jos siltä tuntuu. Epi vain siirtäisi ponnistusvaihetta jps sitä vielä ottaisin. Eli ponnistus meni sitten luomuna ja kesti 1h30min. Alkoi olla voimat lopussa ja sanoin että saa ottaa kupilla en jaksa enää. Kätilö vielä rohkaisi että menee niin hyvin ettei millään haluaisi että kun se on ihan siinä. No pari ponnistusta ja siinähäns se sitten oli. :) ehti kuitenkin lääkärin hälyyttää ja hän tulikin juuti kun pää syntyi ja kyseli miksi hänet pyydettiin kun täällähän on kailki hyvin :)
2asteen repeämää tuli ja reilusti tikkejä (siltä tuntui ainakin)
Kun äiti oli tikattu niin poju lähti hetkeksi happikaapoiin happisaturaation takia. Vähän alhainen mutta onneksi puoli tuntia riitti ja pääsi viekkuun pian takaisin. Isi oli pojun seurana ja äitii sai yksin syödä synnytys salissa.
Kun piti alkaa siirtyä lapsivuodeosastolle ja nousim sängystä niin pyörryin. Takaisn maate puoleksi tunniksi ja toivat pyörätuolin että mennääs tällä sitten. Ei kävellä. Pääsin tuoliin ja taas taju kankaalle. Ja takasin sänkyyn tunniksi. Sitten toivat toisen sängyn millä siirto tehtiin. Yöllä laittoivat heti tippaan ja seuraavana aamuna labra haki verinäytteen. Hemoglobiini oli 74 ja sain sitten 2 pussia vertakin vielä. Sehän auttoikin oloon jo kummasti. Saatiin perhehuone eli isä sai olla luonamme koko ajan ja ilman häntä en tiedä mitä olisi tullut mistään. Hän talutti vessaan ja takaisin hoiti vauvan vaipat ja kantoi ruoat minulle. Korvaamaton apu. <3

Poika on meidän ensimmäinen :)

Susanne katsoin että sulla oli imukuppi ollut? Miten muuten meni? Millainen se kuppi oli... ei kiva mutta..
 
Seide en todella säästynyt tikreltä, tänään illalla tulee 6pv synnytyksestä ja istumista ei tartte vie kuvitellakkaan. :) Mulla meni vedet aamulla 5 ja 6 lähettii poriin. Matkalla alkoi laimeet supistukset. Saliin pääsin 8 aikaan ilokaasulle ja josain vaihees kylpyyn. Avautuminen pysähtyi 5senttiin ja epi vei supistukset. Oksitosiini sai aukeen lisää. Puol9 olin auki, ainoastaan lippaa oli edessä. Ponnistuksen tarve kuitenkin oli jo joten kätilö venytti lippaa edestä. Lopulta 23.17 poika oli pihalla kun vihdoin mua uskottiin että lääkäriä tarvitaan, joka sit imukupilla avusti. Eppari haava ja II-asteen repeämä emättimeen tuli. Kaikkee siinä oli; oksitosiinista huolimatta supistukset oli ponnistusvaiheessa liian harvoja, lyhyitä ja heikkoja, epiduraalin vaikutus loppui, joku puudutus jäi saamatta kun olin 8cm auki ja lääkärillä kesti tulla kun oli tukkaa pesemässä eikä sit ollut enää mihin laittaa..
 
Meillä pojan hengitys krohisi ja hänet vietiin tarkkailuosastolle saamaan alipaine ilmee keuhkoihin ja hengitys alkoi heti paremmaksi. Kävi vaan mun sylissä ennen ku vietiin. Isä meni mukana kun mua tikattiin. Mulle laitettiin toiseenkin käteen tippa ja vetelin ilokaasupöhnät tikattaessa :D Mies tuli sit takas mun luo juomaan synttärikahvit. Vasta 2h synnytyksestä pääsin vauvan luo, vietiin suoraan sämgyllä ja isäkin sai jäädä yöksi. Ihana tapa nykyään porussa kun molemmat vanhemmat saa olla tarkkailuosastolla vauvan kanssa ♡

Imukuppi oli joku 7cm halkaisijaltaan ja siihen pumpattiin alipaine. Vauvan päässä on vielä pientä jälkeä siitä.

Mies oli kyllä korvaamaton osastolla ja vielä korvaamattomampi kotona. Osastolla olin aika kuitti niin sain ruoat huoneeseem tai sit mies haki. Pari aamu ja iltapalaa hain ite ja siitähän alakerta alko vasta ärtyyn pahemmin ja kotona vielä enemmän. Eilisen pötköttelin vaan ja mies hoiti vauvan ja kaikki muutkin ja passas mua ♡

Salaisella piilella on ainakin yksi vajaa 4,7kg, et tainnut päästä ihan ykköseksi :D
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top