olisi mukava ajatella, että rakkaus olisi niin suurta, että äidinkielellä ei olisi väliä. Mutta sitten toisaalta välillä en ymmärrä tuota kainuulaista miestä, vaikka teoriassa puhutaan samaa kieltä. no ajatellaan, että kaikki järjestyisi ja rakkaus voittaisi. Mennään vain naimisiin.
Lähtisitkö kuukauden päästä vuorikiipeilyporukkaan, jossa koko reissu ja siihen valmistautuminen veisi 2kk? Rahasta ja perheen sen aikaisesta toimeentulosta ei tarvitsisi huolehtia.
En ole moottoriturpa, en lähtisi. Minulla kestää liian kauan muodostaa lauseita, joihin olen tyytyväinen. Juuri tänään mietin, että @Pilkki24 sinulla on hieno kyky tuottaa järkevää, tarkasti asian ytimen sisältävää tekstiä suoraan sen kummempia muokkaamatta ja tuntuu, että vielä suht reippaassa tahdissa. Itse voin saada jotain vastaavaa kun saan puoli vuorokautta aikaa miettiä sitä, mitä tahdon sanoa.
Selostamossa suoltaisin varmaan ihan diibadaabaa ja jonninjoutavaa hölötystä, jota saisin hävetä vuosikaudet
Lukisitko adressit vanhan sukulaisen muistotilaisuudessa?
En suosittelisi itseäni ensimmäisenä, sillä kukaan ei saisi vollotukseltani mitään selvää puheesta. Jos olisi jonkun hyvin etäisen sukulaisen muistotilaisuus niin ehkä, mutta ihan rehellisesti sanottuna yhtään läheisemmän sukulaisen ollessa kyseessä tuosta ei tulisi yhtään mitään.
Voisin jonkun katsoakin. Olisi mielenkiintoista seurata omia reaktioita. Kokisiko sitä yhtään samalla tavalla. Vai miettisikö, että miksi ihmeessä olen tällaista katsonut.
Menisitkö omaan vanhaan yläkouluun puhumaan kokemusasiantuntijana jostain nuorille?