Margeliini
Puuhakas puhuja
SannaKoo: Aika rohkea tarhantäti teidän Joonalla, jos tollaista mennyt sanomaan. Kyllä mullakin on välillä tullut joidenkin vanhempien kanssa sellaiset rennot välit, että voi heittää läppää jne. Kysyinpä tuossa yhden hoitolapsen äidiltä (joka on imetystukihenkilö) neuvoja imetykseen silloin, kun se oli ajankohtaista ja myöhemmin juttelin hänen kanssa siitä pettymyksestä, kun imetys ei onnistunutkaan. Mutta tämä tapahtui silloin, kun en enää ollut hänen lapsensa hoitaja. Silti oon kyllä aina ollut tosi varovainen mitä tulee perheiden henk. koht. tilanteisiin. Ootko muuten koskaan lukenut perhesuunnittelun sivuilta koti-inseminaatiosta?? Älä nyt loukkaannu, kun kysyn tätä, ajattelin vaan kun itsekin kirjoitit pipetoinnista. Siinähän on vissiin oikein tehtynä ihan yhtä hyvät raskautumismahdollisuudet kuin normi yhdynnässäkin. Ja ootko ihan tosissas haaveillut adoptiosta? Mä oon kans sitä joskus miettinyt vakavasti. Se on vaan niin pitkä ja kallis prosessi, että taitaa jäädä väliin eikä toi mieskään kyllä ole siitä erityisen innostunut. Joskus, kun halusin ison perheen, niin ajattelin, että voisin myös adoptoida. Nykyään kyllä tuntuu, että kaksi olis riittävä lapsiluku.
Jippiina: Mä oon myös sitä mieltä tuosta oikean ajan odottamisesta, että jos oikein miettii, niin välttämättä sitä oikeaa aikaa ei tule koskaan. Siis sellaista täydellistä hetkeä. Ja vaikka sitä oikeaa hetkeä olis odottanut, niin lapsen kanssa tulee kuitenkin aina yllätyksiä ja asioita, joihin et ole osannut varautua. Mulle tulee edelleen välillä sellainen pakokauhu, vaikka jo toista yritetään, että apua, mitäs jos mä nyt tuunkin raskaaksi, olenko mä valmis ;) Se menee tosin aika pian ohi. Ja noista pillereistä... Eihän niitä mikään pakko ole syödä, jos ei halua. Mä lopetin pillerit n. vuosi ennen kuin yritettiin esikoista, koska mulla oli verenpaine silloin korkealla ja sanoin miehelle, että nyt riitti. Sain myös inhottavia sivuoireita pillereistä. Ensin sitten käytettiin kumia, joka ei kuitenkaan jostain syystä silloin sopinut mulle, aiheutti liikaa kitkaa, sitten tikuttelin ovista ja pelattiin varmoilla päivillä vuosi. Hyvin toimi, koska mun kuukautiskierto on säännöllinen. Oon kyllä sitä mieltä, että molempien täytyy haluta lasta, mutta voihan esim. tuollaisissa tilanteissa se osapuoli, joka haluaa ehkäisyn, hoitaa sen sitten itse.
Jippiina: Mä oon myös sitä mieltä tuosta oikean ajan odottamisesta, että jos oikein miettii, niin välttämättä sitä oikeaa aikaa ei tule koskaan. Siis sellaista täydellistä hetkeä. Ja vaikka sitä oikeaa hetkeä olis odottanut, niin lapsen kanssa tulee kuitenkin aina yllätyksiä ja asioita, joihin et ole osannut varautua. Mulle tulee edelleen välillä sellainen pakokauhu, vaikka jo toista yritetään, että apua, mitäs jos mä nyt tuunkin raskaaksi, olenko mä valmis ;) Se menee tosin aika pian ohi. Ja noista pillereistä... Eihän niitä mikään pakko ole syödä, jos ei halua. Mä lopetin pillerit n. vuosi ennen kuin yritettiin esikoista, koska mulla oli verenpaine silloin korkealla ja sanoin miehelle, että nyt riitti. Sain myös inhottavia sivuoireita pillereistä. Ensin sitten käytettiin kumia, joka ei kuitenkaan jostain syystä silloin sopinut mulle, aiheutti liikaa kitkaa, sitten tikuttelin ovista ja pelattiin varmoilla päivillä vuosi. Hyvin toimi, koska mun kuukautiskierto on säännöllinen. Oon kyllä sitä mieltä, että molempien täytyy haluta lasta, mutta voihan esim. tuollaisissa tilanteissa se osapuoli, joka haluaa ehkäisyn, hoitaa sen sitten itse.