Meidän pitäisi keskustella kastamisestakin, kun mä en ainakaan kuulu kirkkoon (mies ei oo varma onko eronnu vai ei) enkä haluaisi pakottaa lasta mihinkään uskoon, koska en halua, että jos lapsi ei usko mihinkään näihin uskontojuttuihin, niin olis yhtä katkera vanhemmilleen kuin mitä itse olin joskus. Ja oon miettinyt jo vuosia, että sitten kun lapsi on tarpeeksi iso ymmärtääkseen asioita saa mieluummin uskoa mihin ite haluaa tai olla uskomatta, ja liittyä mihin kirkkoon päätyykään jos päätyy.
Mä olen kuitenkin valmis kompromisseihin, mutta inhottaa ajatus siitä, että mun ajatuksilla, tuntemuksilla ja uskomuksilla ei oo mitään merkitystä. Mutta saa nyt nähdä. Pitää vaan yrittää keskustella asia lävitse. :D
Ja siksi selitin tuon, kun mulle kummit on enempi siihen uskontoon liittyvä asia. Ja ei sitäkään olla siis vielä keskusteltu ollenkaan, kun ei olla vielä keskusteltu tota kastamisasiaa lävitse. :)