Kotikoulu - onko Suomessa koulupakko?

[Suski75]

// Ylläpidon terveiset: Siirsin toisesta ketjusta osan viesteistä omaksi ketjukseen. Aihe on mielenkiintoinen, mutta meni jo aika kauas alkuperäisestä aiheesta. Jatketaan siis kumpaakin keskustelua omissa ketjuissaan.

-Vargynja, Admin

****************

Mietin pitkään pitäisikö kommenttiani tarkentaa, jotta se ymmärretään oikein. Eli, vika ei ole perheissä tai vanhemmissa vaan yhteiskunnan arvoissa ja nuorten kohtelussa.

Muistan itse kun jossain vaiheessa minua alettiin kohdella ravintoloissa, kaupoissa ja missä tahansa yrityksessä kuin ihmistä, sen sijaan että olisin vain lapsi joka on joko täysin näkymätön tai sitten vain epämieluisa häiriötekijä. Mikään ei muuttunut paitsi ikäni.

Nuorilla ei ole Suomessa juuri mitään oikeuksia, vain koulupakko, viihtyi nuori koulussa tai ei. Vihoviimeinen niitti on nyt tämä oppivelvollisuuden nosto 18 ikävuoteen asti, vaikka hyvin on tiedossa, että 15-16-ikävuoden kohdalla nuorilla on tarve alkaa tehdä päätöksiä elämästään ja kokeilla siipiään, matkustaa ympäri maailmaa ja tulla toimeen omillaan. Mutta ei, Suomessa heidät passitetaan lain avulla pakkolaitokseen vielä 2-3 vuodeksi. Aivan varmasti kapinointi lisääntyy nyt vielä entisestäänkin. Suomen koulujärjestelmä on ylipitkä ja ylihelppo päivähoitolaitos, jonne nuoret pakotetaan, koska se on helpoin tapa saada yhteiskunnan vieroksuma ikäluokka pois jaloista. Tämän vuoksi nuorille ei tarkota mahdollisuutta tenttiä yläastetta ja lukiota, koska näiden laitosten ensisijainen päämäärä on pitää nuoret päivähoidossa. Nuorten osaamisella tai työpanoksella ei ole koulussa mitään merkitystä, vaan yhtä kauan on lusittava, olipa taitotaso mikä tahansa.

Oikeasti tarvittaisiin kisällijärjestelmä, jossa pääsisi töihin oppimaan työntekoa ilman mitään tutkintoja, ja opintoja voisi tehdä myöhemmin jos kokee sille tarvetta. Nythän on ongelmana se, että joka työhön vaaditaan kaikenlaisia työtehtäviin suhteettoman korkeita tutkintoja ja sitten ihmetellään, kun palkka ei vastaa ylimitoitettua tutkintovaatimusta.

 

[dimou]

Vaikka minullakin on uhmis kotihoidossa, niin silti tulee tilanteita joissa on pakko mennä äidin tahdon mukaan - uhmis ei voi jäädä sisälle jos nukutan ulos vaunuihin vauvaa, tai ei voi jäädä kotiin yksin jos lähdetään autolla hakemaan siskoa. Mutta valinnanvaraa muuten päivässä on enemmän. Äitihän se usein miten on se rajoittaja, ja häntä vastaan sitten uhmataan. Ei vaan voi sotkea mielin määrin, vettä ei lutrata pitkin kotia, saksia käytetä ihan mihin sattuu, ja joo, sisaruksilta ei mennä ottamaan tavaraa kädestä, eikä heitä saa lyödä... Aika paljon "ei saa"-juttua mahtuu päivään.

Ja sehän on vaan hyvä, että asetetaan rajoja. Vaikka hetkellisesti tuntuisikin siltä, että on helpompaa antaa lapsen pitää päänsä, niin kyllä sen edestään löytää moninkerroin haastavampana, jos lasta ei ole koskaan kielletty, häneltä ei ole mitään vaadittu tai opetettu kohtaamaan pettymyksiä.

Nuorilla ei ole Suomessa juuri mitään oikeuksia, vain koulupakko, viihtyi nuori koulussa tai ei. Vihoviimeinen niitti on nyt tämä oppivelvollisuuden nosto 18 ikävuoteen asti, vaikka hyvin on tiedossa, että 15-16-ikävuoden kohdalla nuorilla on tarve alkaa tehdä päätöksiä elämästään ja kokeilla siipiään, matkustaa ympäri maailmaa ja tulla toimeen omillaan. Mutta ei, Suomessa heidät passitetaan lain avulla pakkolaitokseen vielä 2-3 vuodeksi. Aivan varmasti kapinointi lisääntyy nyt vielä entisestäänkin. Suomen koulujärjestelmä on ylipitkä ja ylihelppo päivähoitolaitos, jonne nuoret pakotetaan, koska se on helpoin tapa saada yhteiskunnan vieroksuma ikäluokka pois jaloista. Tämän vuoksi nuorille ei tarkota mahdollisuutta tenttiä yläastetta ja lukiota, koska näiden laitosten ensisijainen päämäärä on pitää nuoret päivähoidossa. Nuorten osaamisella tai työpanoksella ei ole koulussa mitään merkitystä, vaan yhtä kauan on lusittava, olipa taitotaso mikä tahansa.

Suomessa on oppivelvollisuus, ei koulupakkoa. Mikään ei estä jäämästä kotikouluun ja opiskelemasta siellä asioita omaan tahtiin. Suomessa on myös esim nettiperuskoulu ja nettilukio, jossa voi kyseiset tutkinnot opiskella täysin etänä. Mitä olen itse 15-16 -vuotiaisiin yläkoulun opettajana tutustunut, suuri osa tuntuu olevan kauhuissaan siitä, että omasta elämästä pitää tuossa iässä ottaa vastuu ja päättää mihin jatkaa peruskoulun jälkeen opiskelemaan. Luulen, että nämä maailmalle omilleen haluavat ovat aika marginaalinen ryhmä, mutta heilläkin on ihan täysi oikeus (vanhempien niin salliessa) lähteä vaikka Australiaan lammasfarmille töihin ja opiskella samalla nettilukiossa pari kurssia per vuosi -tahtia.

 

[Suski75]

Ja sehän on vaan hyvä, että asetetaan rajoja. Vaikka hetkellisesti tuntuisikin siltä, että on helpompaa antaa lapsen pitää päänsä, niin kyllä sen edestään löytää moninkerroin haastavampana, jos lasta ei ole koskaan kielletty, häneltä ei ole mitään vaadittu tai opetettu kohtaamaan pettymyksiä.


Suomessa on oppivelvollisuus, ei koulupakkoa. Mikään ei estä jäämästä kotikouluun ja opiskelemasta siellä asioita omaan tahtiin. Suomessa on myös esim nettiperuskoulu ja nettilukio, jossa voi kyseiset tutkinnot opiskella täysin etänä. Mitä olen itse 15-16 -vuotiaisiin yläkoulun opettajana tutustunut, suuri osa tuntuu olevan kauhuissaan siitä, että omasta elämästä pitää tuossa iässä ottaa vastuu ja päättää mihin jatkaa peruskoulun jälkeen opiskelemaan. Luulen, että nämä maailmalle omilleen haluavat ovat aika marginaalinen ryhmä, mutta heilläkin on ihan täysi oikeus (vanhempien niin salliessa) lähteä vaikka Australiaan lammasfarmille töihin ja opiskella samalla nettilukiossa pari kurssia per vuosi -tahtia.

Aika moni asia estää jäämästä kotikouluun. Paras olisi, että oppiaineet voisi käydä tenttimässä julkisen sektorin kouluissa samaan tapaan kuin yliopistollakin. Ja tietenkin oppimateriaalit pitäisi olla oppilaille samalla tavalla ilmaisia kuin ne kouluissakin ovat, eikä niin kuin nyt, että kotikoulussa kaikki oppimateriaalit on pakko maksaa itse.

Pidän tuota "ei ole koulupakkoa vaan oppivelvollisuus" -väitettä naurettavana, koska Suomessa valtio ja kunnat tekevät kaikkensa laittaakseen perheille kapuloita rattaisiin tuon suhteen, ettei kukaan vain missään tapauksessa valitsisi kotikoulua. Kaikki on kielletty, ei edes saa olla oppilaitosta, joka tarjoaisi kaikki peruskoulun oppimäärät etäopetuksena, se on Suomessa täysin kielletty. Samoin on kielletty se, että perheet järjestäisivät kimpassa kotiopettajan lapsilleen, koska sitten valtio ja kunta hyökkää siihen väliin määräyksineen ja vaatimuksineen, joita on mahdoton täyttää. Ainoa miten lapsen saa pitää kotikoulussa on niin, että vain lapsen vanhempi opettaa lasta ja kustantaa aivan kaiken. Kaikki joustavat ratkaisut on kielletty.

Nuori, joka haluaa tehdä töitä harrastuksensa parissa, ei pysty tätäkään Suomessa peruskoulun jälkeen tekemään, vaan hänen on pakko mennä jonkin turhan oppilaitoksen penkille vielä vuosiksi. Ainoa tapa paeta Suomen koulupakkoa on muuttaa ulkomaille, koska ulkomailla Suomen lait eivät päde.

 

[dimou]

Aika moni asia estää jäämästä kotikouluun. Paras olisi, että oppiaineet voisi käydä tenttimässä julkisen sektorin kouluissa samaan tapaan kuin yliopistollakin. Ja tietenkin oppimateriaalit pitäisi olla oppilaille samalla tavalla ilmaisia kuin ne kouluissakin ovat, eikä niin kuin nyt, että kotikoulussa kaikki oppimateriaalit on pakko maksaa itse.

Pidän tuota "ei ole koulupakkoa vaan oppivelvollisuus" -väitettä naurettavana, koska Suomessa valtio ja kunnat tekevät kaikkensa laittaakseen perheille kapuloita rattaisiin tuon suhteen, ettei kukaan vain missään tapauksessa valitsisi kotikoulua. Kaikki on kielletty, ei edes saa olla oppilaitosta, joka tarjoaisi kaikki peruskoulun oppimäärät etäopetuksena, se on Suomessa täysin kielletty. Samoin on kielletty se, että perheet järjestäisivät kimpassa kotiopettajan lapsilleen, koska sitten valtio ja kunta hyökkää siihen väliin määräyksineen ja vaatimuksineen, joita on mahdoton täyttää. Ainoa miten lapsen saa pitää kotikoulussa on niin, että vain lapsen vanhempi opettaa lasta ja kustantaa aivan kaiken. Kaikki joustavat ratkaisut on kielletty.

Nuori, joka haluaa tehdä töitä harrastuksensa parissa, ei pysty tätäkään Suomessa peruskoulun jälkeen tekemään, vaan hänen on pakko mennä jonkin turhan oppilaitoksen penkille vielä vuosiksi. Ainoa tapa paeta Suomen koulupakkoa on muuttaa ulkomaille, koska ulkomailla Suomen lait eivät päde.

Kotioppilaat eivät ole minkään kunnallisen koulun oppilaita, joten kunnilla ei ole myöskään velvollisuutta hankkia heille kirjoja tai muuta materiaalia. Kunta, saati valtio, ei voi kotiopetukseen siirtymistä estää, vaan huoltajalla on lain myöntämä oikeus päättää lapsen opetustavasta. Lain mukaan huoltaja vastaa opetuksen järjestämisestä, mutta hänen ei ole pakko toimia opettajana. Opetussuunnitelma ei myöskään ole "kirjojen x, y ja z sisällöt" vaan asiasisältöjä, jotka voi opetella esim kirjaston kirjoista (niissäkin on usein oppikirjoja tarjolla) netistä, museoissa, asiantuntijoita haastatellen, miten tahansa. Pidän vähän hassuna sitä, että haukkuu Suomen koululaitosta ylihelpoksi päivähoitopaikaksi, mutta sitten pitäisi kuitenkin saada opiskella just samalla tavalla ja samat asiat kuin niissä kouluissa...

Mulla on myös ihan erilainen käsitys koulun joustavuudesta. Toki järjestelyt riippuu aina kunnasta/koulusta/opettajasta, mutta hyvinkin joustaviin ratkaisuihin olen törmännyt esim vaikeasti sairaiden ja tavoitteellisesti urheilevien nuorten osalla. Laki mahdollistaa vuosiluokkiin sitoutumattoman opetuksen tarjoamisen, jolloin lapselle rakennetaan yksilöllinen etenemissuunnitelma ja osan opinnoista voi suorittaa täysin tai osin etänä. Suomessa myös ON täysin nettipohjaisia kouluja, esim yllämainittu nettiperuskoulu ja Laavu learning.

Kannattaa tutustua esim Suomen kotikouluyhdistykseen ajantasaisen tiedon saamiseksi, jos kunnallisessa koulussa opiskelu oikeasti tuntuu vastenmieliseltä.

 

[Nepeta Cataria]

Kiitos @dimou kattavasta tietopaketista kotikouluista! Me miehen kanssa aina välillä mietitään muuttoa ulkomaille, mutta halu olisi kuitenkin hyödyntää suomalaista koulujärjestelmää. Onhan se melkoinen etu jos lapset saavat käydä ensimmäiset kouluvuotensa äidinkielellään. (Tokihan sitten on olemassa suomi-koulut erikseen, mutta se tarkoittaisi että pitäisi asua yhden sellaisen lähellä mikä rajaa valintoja).Tuo etäkoulu ja/tai kotiopetus on tosiaan yksi vaihtoehto. Jos siis vaan lapset suostuvat siihen että äiti opettaa... kun pitää muistaa se että usein miten äidin kanssa pitää enemmän harjoitella sitä omaa tahtomista eikä vahingossakaan tehdä sitä mitä äiti haluaisi.

 

[Suski75]

Kotioppilaat eivät ole minkään kunnallisen koulun oppilaita, joten kunnilla ei ole myöskään velvollisuutta hankkia heille kirjoja tai muuta materiaalia. Kunta, saati valtio, ei voi kotiopetukseen siirtymistä estää, vaan huoltajalla on lain myöntämä oikeus päättää lapsen opetustavasta. Lain mukaan huoltaja vastaa opetuksen järjestämisestä, mutta hänen ei ole pakko toimia opettajana. Opetussuunnitelma ei myöskään ole "kirjojen x, y ja z sisällöt" vaan asiasisältöjä, jotka voi opetella esim kirjaston kirjoista (niissäkin on usein oppikirjoja tarjolla) netistä, museoissa, asiantuntijoita haastatellen, miten tahansa. Pidän vähän hassuna sitä, että haukkuu Suomen koululaitosta ylihelpoksi päivähoitopaikaksi, mutta sitten pitäisi kuitenkin saada opiskella just samalla tavalla ja samat asiat kuin niissä kouluissa...

Mulla on myös ihan erilainen käsitys koulun joustavuudesta. Toki järjestelyt riippuu aina kunnasta/koulusta/opettajasta, mutta hyvinkin joustaviin ratkaisuihin olen törmännyt esim vaikeasti sairaiden ja tavoitteellisesti urheilevien nuorten osalla. Laki mahdollistaa vuosiluokkiin sitoutumattoman opetuksen tarjoamisen, jolloin lapselle rakennetaan yksilöllinen etenemissuunnitelma ja osan opinnoista voi suorittaa täysin tai osin etänä. Suomessa myös ON täysin nettipohjaisia kouluja, esim yllämainittu nettiperuskoulu ja Laavu learning.

Kannattaa tutustua esim Suomen kotikouluyhdistykseen ajantasaisen tiedon saamiseksi, jos kunnallisessa koulussa opiskelu oikeasti tuntuu vastenmieliseltä.

Tämä kaikki on tiedossa, ilmeisesti vähän paremminkin kuin sinulla.

Koulu saa jokaisesta oppilaasta valtionavustuksen, jolla opetus maksetaan. Kotioppilaat eivät tätä valtionavustusta saa. Tämä on valtava epäkohta, koska ihan samalla tavalla ne kirjat maksavat kotona opetetullekin. Eli joko se valtionavustus annetaan jollekin koululle, joka ostaa sillä oppilaalle kirjat, jne, tai sitten se tulisi maksaa perheelle. Mikään koulu ei kuitenkaan tähän suostu, että lapsi olisi siellä kirjoilla ja saisi sieltä oppimateriaalit mutta ei koskaan käy siellä, ja yksityishenkilöille ei tuota valtionavustusta makseta. Eli summa summarum, kaikki kieltäytyvät yhteistyöstä.

Kerropa, kuka lasta opettaa siellä kotikoulussa, jos se ei ole vanhempi? Vaikka vanhemman ei ole lain mukaan pakko opettaakaan, niin sen vanhemman lisäksi ainoa vaihtoehto on joku vapaaehtoinen, joka ei halua palkkaa. Montako tällaista vapaaehtoista opettajaa luulet Suomesta löytyvän ilmaisiin töihin? Tästä on ihan dokkarikin tehty, kuinka pari perhettä yritti järjestää kotiopetuksen lapsilleen korvessa niin, että palkkaavat sinne opettajan, mutta se ei ollut mahdollista, koska opettajan palkkaaminen muutti kotiopetuksen oppilaitokseksi, ja oppilaitoksen perustamiseen pitää anoa erilaisia lupia valtiolta ja tilat pitää olla perusopetukseen hyväksytyt, jne. Ei siis onnistu. Vaihtoehdot ovat ne, että lapsen opetuksen hoitaa vanhempi tai ei kukaan.

Nettiperuskoulun sivuilta: "Nettiperuskouluun voi hakea aikaisintaan sen vuoden elokuussa, kun täyttää 17 vuotta."
Miten meinasit että yläkouluikäinen käy Nettiperuskoulua?

Laavun nettisivulta: "Laavu Koululla ei ole todistuksen kirjoitusoikeutta."
Ei ihan mene putkeen tämä väitteesi, että peruskoulun voisi suorittaa netissä.

Etäkoulu Kulkuri on ainoa paikka, josta voi saada peruskoulun päättötodistuksen etänä, mutta Kulkurissa voi opiskella vain jos asuu ulkomailla, eli Suomessa asuvilta sekin on estetty. Syy tähän löytyy paskasta opetusministeriöstä, joka on säätänyt sellaiset lait, ettei oppilaitoksilla ole lupa antaa peruskoulussa etäopetusta, vaan opetuksen on oltava lähiopetusta. Silkkaa kiusantekoa opetusministeriöltä, etäkoulu pitäisi saada vaihtoehdoksi kaikille sitä haluaville.

Pidän vähän hassuna sitä, että haukkuu Suomen koululaitosta ylihelpoksi päivähoitopaikaksi, mutta sitten pitäisi kuitenkin saada opiskella just samalla tavalla ja samat asiat kuin niissä kouluissa...

No nimenomaan *ei* samalla tavalla, vaan vähintäänkin tuplavauhtia, koska kukaan ei jaksa koulun hitautta, ja aikaa menee järkyttäviä määriä hukkaan. Koulussa puolet ajasta kuluu peukaloita pyöritellen ja muita odotellen.

Muistan yhdenkin kerran kun alakoulussa meillä oli koe, ja saatuani sen tehtyä 10 minuutissa, opettaja sanoi etten voi vielä mennä luokasta pois kun oppitunti oli vielä 30 min jäljellä, ja toisaalta koe kestää tunnin loppuun asti. Sain luokan ainoan kympin siitäkin kokeesta. Ihan sama tilanne joka tunnilla, tehtävät aina ylihelppoja ja niiden tekemisessä meni pari minuutta, ja vaikeinta oli odottaa se puoli tuntia hiljaa paikoillaan tekemättä mitään. Eteenpäin tekemisestä sai aina jälki-istuntoa, ja koko lukuvuoden lisätehtävävihot oli tehty jo syyslukukauden puolivälissä. Käskepä muuten aikuista istumaan töissä hiljaa paikoillaan 30 min tekemättä mitään joka tunti koko työajan, ja huomaat, että hän vaihtaa aika äkkiä työpaikkaa, koska tuollaista ei kestä kukaan. Jostain syystä tämä kidutus on sallittua kun kohde on lapsi, ja jos lapsi ei kykene olemaan pitkiä aikoja paikoillaan hiljaa tekemättä mitään, hän saa häirikön leiman.

 

[dimou]

Koulu saa jokaisesta oppilaasta valtionavustuksen, jolla opetus maksetaan. Kotioppilaat eivät tätä valtionavustusta saa. Tämä on valtava epäkohta, koska ihan samalla tavalla ne kirjat maksavat kotona opetetullekin. Eli joko se valtionavustus annetaan jollekin koululle, joka ostaa sillä oppilaalle kirjat, jne, tai sitten se tulisi maksaa perheelle. Mikään koulu ei kuitenkaan tähän suostu, että lapsi olisi siellä kirjoilla ja saisi sieltä oppimateriaalit mutta ei koskaan käy siellä, ja yksityishenkilöille ei tuota valtionavustusta makseta. Eli summa summarum, kaikki kieltäytyvät yhteistyöstä.

Perustuu siihen, että lain mukaan kotioppilaan on irtisanouduttava koulusta. Paha siis koulujen on suostua siihen, että kotiopetetut lapset pysyisivät koulussa kirjoilla.

Laavun nettisivulta: "Laavu Koululla ei ole todistuksen kirjoitusoikeutta."
Ei ihan mene putkeen tämä väitteesi, että peruskoulun voisi suorittaa netissä.

Ei kotikoulusta muutenkaan saa todistusta.

Muistan yhdenkin kerran kun alakoulussa meillä oli koe, ja saatuani sen tehtyä 10 minuutissa, opettaja sanoi etten voi vielä mennä luokasta pois kun oppitunti oli vielä 30 min jäljellä, ja toisaalta koe kestää tunnin loppuun asti. Sain luokan ainoan kympin siitäkin kokeesta. Ihan sama tilanne joka tunnilla, tehtävät aina ylihelppoja ja niiden tekemisessä meni pari minuutta, ja vaikeinta oli odottaa se puoli tuntia hiljaa paikoillaan tekemättä mitään. Eteenpäin tekemisestä sai aina jälki-istuntoa, ja koko lukuvuoden lisätehtävävihot oli tehty jo syyslukukauden puolivälissä. Käskepä muuten aikuista istumaan töissä hiljaa paikoillaan 30 min tekemättä mitään joka tunti koko työajan, ja huomaat, että hän vaihtaa aika äkkiä työpaikkaa, koska tuollaista ei kestä kukaan. Jostain syystä tämä kidutus on sallittua kun kohde on lapsi, ja jos lapsi ei kykene olemaan pitkiä aikoja paikoillaan hiljaa tekemättä mitään, hän saa häirikön leiman.

Jos olen ymmärtänyt oikein ikäsi, olet peruskoulusi käynyt 80-luvulla. Näin 40 vuotta myöhemmin kouluissa on vähän eri meininki.

 

[Pikkupikkupikkunen]

Olin kanssa tulossa sanomaan et koulumaailma on muuttunut aivan valtavan paljon siitä kun me ollaan siellä oltu. Viitisen vuotta sitten työskentelin eka luokassa ja muistan, kun vanhemmat tuli tutustumaan niin rehtori puheessa sanoi et ensimmäisenä ihan joka ikisen vanhemman täytyy unohtaa oma koulumaailma, oli se hyvä tai huono, mut se koulu missä sun lapsi käy on aivan toisenlainen.

Toki koulumaailmassa on vieläkin paljon haasteita. Ei sitä kukaan kiellä. Mut onneks on myös ihan valtavasti tultu eteenpäin. On Jopo luokat yms. Mitä ei todellakaan pidetty mitenkään mahdollisena edes ajatuksena silloin kun me ollaan koulussa oltu.

Lisäksi minä suosittelisin jokaista vanhempaa laittamaan palautetta opettajalle, rehtorille ja niin edelleen, jos oma lapsi kyllästyy koulussa tai on mitään muuta haastatta tai huomautettavaa. Jos tunnin alusta tekemistä on 10 min ja loppu aika menee sormia pyöritellessä, niin se on sitten opettajan murhe suunnitella tuntinsa paremmin ja jos ei onnistu niin on kyllä opettajan ammattitaidossa puutetta.

 

[Neron äiti]

Ei tosiaan kannata verrata meidän aikaista koulua nykykouluun. Lapseni opiskelee jo muutenkin ekalla asioita jotka väittäisin olleen ennen paljon myöhemmin. Ja kun se ei riitä hän käy osan aineista erityisopettajan kanssa eriytettynä ylöspäin. Erityisopetus ei ole pelkkää tukiopetusta.

 

[Nepeta Cataria]

Aika mielenkiintoista tuo että kotikoulussa peruskoulun suorittaminen on tehty Suomessa kovin haastavaksi. Koulu on tosiaan muuttunut niistä ajoista mitä itsekin sitä kävi, nyt kun katselee teinin oppikirjoja ja kuuntelee tuntien sisältöä niin vaikuttaa kovin että poliittiset aiheet tulevat myös koulunpenkille käsittelyyn. Ei niin että asioista voisi keskustella ja olla omaa mieltä, vaan kerrotaan suoraan et tästä asiasta pitää ajatella näin ja jotain juttuja ei saa kyseenalaistaa. Erityisesti huolestuttaa kun alakoululaisille (ja itseasiassa jo kaksivuotisessa esiopetuskokeilussa on melkoiset asiasisältösuunnitelmat, jos olette lukeneet toimintasuunnitelmaa tarkemmin) aletaan opettamaan poliittisia asioita totuuksina, iässä jossa heillä ei ole mahdollisuuksia kyseenalaistaa asioita tai käsitellä niitä moniulotteisesti. Väkisinkin tulee mieleen että tällaisella toiminnalla halutaan kaventaa kotien mahdollisuuksia vaikuttaa lapsensa ajatusmaailman kehitykseen.

 

[dimou]

Aika mielenkiintoista tuo että kotikoulussa peruskoulun suorittaminen on tehty Suomessa kovin haastavaksi. Koulu on tosiaan muuttunut niistä ajoista mitä itsekin sitä kävi, nyt kun katselee teinin oppikirjoja ja kuuntelee tuntien sisältöä niin vaikuttaa kovin että poliittiset aiheet tulevat myös koulunpenkille käsittelyyn. Ei niin että asioista voisi keskustella ja olla omaa mieltä, vaan kerrotaan suoraan et tästä asiasta pitää ajatella näin ja jotain juttuja ei saa kyseenalaistaa. Erityisesti huolestuttaa kun alakoululaisille (ja itseasiassa jo kaksivuotisessa esiopetuskokeilussa on melkoiset asiasisältösuunnitelmat, jos olette lukeneet toimintasuunnitelmaa tarkemmin) aletaan opettamaan poliittisia asioita totuuksina, iässä jossa heillä ei ole mahdollisuuksia kyseenalaistaa asioita tai käsitellä niitä moniulotteisesti. Väkisinkin tulee mieleen että tällaisella toiminnalla halutaan kaventaa kotien mahdollisuuksia vaikuttaa lapsensa ajatusmaailman kehitykseen.

Mielenkiinnosta, minkälaisia aiheita tarkoitat? Mun esikoinen on nyt eskarissa, mutta myönnän etten ole jaksanut opetussuunnitelmaan tutusta Muutenkaan ei ole ainakaan kotiin asti näkynyt mitään kyseenalaista.

Yläkoulun ja lukion opetussuunnitelmat on paremmin hallussa, ja niistä tuli ensimmäisenä ilmastonmuutos ja sukupuolten moninaisuus mieleen sellaisina aiheina, jotka voivat aiheuttaa ajatuksia suuntaan jos toiseen. Nää on kyllä sellaisia, jotka nuorille itselleen on myös tosi tärkeitä aiheita. Esimerkkinä näin englannin opettajan arjesta, jos mainitsen yksikön kolmanneksi persoonaksi vain vaihtoehdot he ja she, niin satavarmasti joku oppilas huomauttaa että myös neutraali they on olemassa. En sitten tiedä, miten esim biologiassa ja terveystiedossa näitä aiheita käydään läpi.

 

[Nepeta Cataria]

Mielenkiinnosta, minkälaisia aiheita tarkoitat? Mun esikoinen on nyt eskarissa, mutta myönnän etten ole jaksanut opetussuunnitelmaan tutusta Muutenkaan ei ole ainakaan kotiin asti näkynyt mitään kyseenalaista.

Yläkoulun ja lukion opetussuunnitelmat on paremmin hallussa, ja niistä tuli ensimmäisenä ilmastonmuutos ja sukupuolten moninaisuus mieleen sellaisina aiheina, jotka voivat aiheuttaa ajatuksia suuntaan jos toiseen. Nää on kyllä sellaisia, jotka nuorille itselleen on myös tosi tärkeitä aiheita. Esimerkkinä näin englannin opettajan arjesta, jos mainitsen yksikön kolmanneksi persoonaksi vain vaihtoehdot he ja she, niin satavarmasti joku oppilas huomauttaa että myös neutraali they on olemassa. En sitten tiedä, miten esim biologiassa ja terveystiedossa näitä aiheita käydään läpi.

Minun eskarilleni tuli vuosi pari sitten ilmoitus että hänet on valittu kaksivuotiseen esiopetuskokeiluun, ihan tosta noin vaan hakematta mihinkään sellaiseen. Ensin vaikutti hyvältä; ilmaista hoitoa lapselle 3h/pv ja ruuat päälle. No luin sitten tarkemmin toimintasuunnitelmaa ja tällaista sinne oli upotettu; *"sukupuolisensitiivisyyttä ja kielellisen, kulttuurisen, uskonnollisen ja katsomuksellisen moninaisuuden arvostamista"... "Kestävän elämäntavan omaksuminen," ja kuulemma vanhemmista koostuvan komitean toiveesta. No tuo lista ei ihan vastannut minun ajatusta että mitä haluan 5-vuotiaani oppivan eskariaikanaan, joten me valittiin et "kiitos mutta kiitos ei, me otetaan ihan tavallinen eskari sitten tuossa 6-vuotiaana". Ei ollut ilmaista lounasta tarjolla.

Vähän liian aikaisin aloitetaan minusta tuollainen ideologinen sisältö. Kun mietit että jos lapsesi ei kuulu kirkkoon, voit valita hänelle oppiaineeksi elämänkatsomustiedon. Ok, selvä, et halua että lapsesi saa uskonnonopetusta, ja se on normaali asia. Mutta jos et halua että lastasi opetetaan arvostamaan.. vaikkapa sukupuolten moninaisuutta... niin mitä voit tehdä?

* Lainaukset suoraan dokkarista "Oulun kaupunginkaksivuotisen esiopetuksen kokeilun opetussuunnitelma 2021–2024"

Vaikka ette olisikaan samaa mieltä minun kanssa näistä koulutusasioista, mutta kannattaa oikeasti lueskella niitä koulujen ja hoitopaikkojen opetus- ja toimintasuunnitelmia, ja pohtia että missä määrin ne vastaavat omia arvoja.

 

[Pikkupikkupikkunen]

@Nepeta Cataria Sukupuolisensitiivisyys tarkoittaa sitä, että sun lapsi saa käydä sitä eskaria ja olla just se sun lapsi. Se tarkoittaa sitä että hän saa tykätä autoista tai nukeista ja se on kaikille ok. Hän saa ilmentää itseään just niinku hän haluaa. Minusta on aika surullista, että näet huonona asiana sen, et sun lapsi saa kasvaa omaksi itsekseen.

Ihan yhtälailla mun on vaikea ymmärtää miksi muun kuin omanlaisten ihmisten arvostaminen on huono asia sinusta. Miksi et halua, että sun lapsi arvostaa kaikkia ihmisiä niiden kieleen tai uskontoon katsomatta?

Lisäksi olen hyvin iloinen, että vanhemmalla ei ole oikeutta kieltää lapselta seksuaali- ja sukupuoliopetusta. Toivon koko sydämestäni, et kaikki lapsesi ovat cis heteroita, koska muuten heillä voi olla hyvin synkkää ja vaikeaa tulevaisuudessa.

Voi olla, että nyt provosoidun liikaa sun edellisestä kommentista ja ois voinu jättää tän mun vastauksen laittamatta. Mut nyt tökkäsit niin moneen paikkaan et tässä tää nyt tuli.

 

[Nepeta Cataria]

Haluan että lapseni saavat kasvaa omaksi itsekseen ilman että ulkopuolelta asetetaan malleja, erityisesti ensimmäiset vuotensa jolloin he ovat vaikutuksille alttiita. Murrosiässä toki kuuluu nuo asiat tietää, mutta minusta siinäkin on menty aika reippaasti hyvän maun ylitse. Teinini mm. laitettiin koulussa terveystiedon tunnilla väkertämään seksuaalivähemmistö-myönteistä julistetta, jossa ideana oli fanittaa ja kannustaa heitä. No hei, enemmistö nyt edustaa heteroutta, ja sen myönteiseksi kokeminen kiellettiin sillä tunnilla täysin. Vain seksuaalivähemmistöjen myönteinen kannustaminen sallittiin. Jos sattuu olemaan hetero, niin sitä ei nykyään saa olla ylpeästi.

 

[Nepeta Cataria]

Sen verran pitää vielä kommentoida sukupuolistereotypiasta, ettei mun mielestä sukupuoli määrity sen mukaan et millä leluilla lapsi leikkii, mitä hän pukee päälleen, mistä väreistä tykkää tai mitä hän harrastaa, tai minkä mittainen tukka hänellä on. Mun lapset leikkivät niillä leluilla millä haluavat, ja pukevat kuten tykkäävät. Eikä se muuta heidän sukupuoliaan, sillä tyttöjä on moneksi ja niin on poikiakin.

 

[Pikkupikkupikkunen]

@Nepeta Cataria Siis sitähän se sukupuolisensitiivisyys juuri on, mitä kerrotkin. Että ne sun lapset saa leikkiä, harrastaa, pukeutua ja tehdä mitä vaan haluamallaan tavalla. Eikä niin että tytöt ohjataan pitämään pinkistä ja vauvaleikestä ja pojat sinisestä ja autoista. Siis sinä itsekin sukupuolisensitiivisesti kasvatat lapsesi. Ei se mitenkään tarkoita sukupuolen muuttamista, ei liity seksuaalisuuteen, eikä tarkoita sitä että tytöt ei saa olla tyttöjä tai mitään muutakaan erikoista. Oot käsittänyt määritelmän väärin.

 

[Nepeta Cataria]

Sukupuolten moninaisuuden mainostamisella on se ikävä puoli, että on aina olemassa ihmisiä jotka ovat herkkiä ympäristön paineille. He helposti kadottavat sen sisäisen äänensä ja tuntemuksensa, ja alkavat kuvitella itsestään ties mitä. On psykiatrisia sairauksia, jotka ovat yleistyneet vasta kun ne on esitelty julkisesti ja niistä on levitetty tietoa (esim. bulimia) Tieto on mahdollisesti horjuttanut silloin herkimpiä ihmisiä sairaalloiseen käyttäytymiseen. Lääketieteenkin opiskelijat alkavat helposti kuvitella itsessään ties minkä taudin oireita, sitä mukaa kun niitä käydään opinnoissa lävitse. Huolestuttavaa?

Tunnustettakoon etten tunne "sukupuolisensitiivisyyden" tarkkaa määritelmää, mutta toki ihmetyttää että jos se ei määritelmällisesti tuon kummempi ole, niin miksi se on otettu esille edes. En ole kuullut yhdestäkään päiväkodista tai eskarista, jossa olisi otettu nukke pois pojalta tai auto pois tytöltä.

 

[Pikkupikkupikkunen]

No sukupuolisensitiivinen kasvatus on vähän semmonen muotisana mielestäni. Kaikki päiväkodit yms. Toivottavasti toimii nykyään niin, mutta se kuulostaa varmaan jonkun mielestä hienommalta noin kirjoitettuna.

En pitäisi oikeana ongelmana tuota, että ympäristön paineen takia meillä kohta on miljoonittain nuoria, jotka eivät tiedä mikä heidän sukupuolensa on. Siis ymmärrän mitä haet takaa, mutta uskon tuon olevan super markinaalinen, jos minkäänlainen oikea uhka. Yhä tänä päivänä esim. Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöön kuuluvien nuorten mielenterveysongelmien riskit on suurempia kuin valtaväestön. Pidän suurempana ongelmana sitä, että me omalla käytöksellämme ja toisen kieltämisellä aiheutamme näille nuorille oikeaa hallaa elämään, kuin sitä että kuvitteellisesti joku voi jossakin kuvitella, että ympäristön paineen takia hänen täytyy olla jotain mitä ei ole. Ymmärrät varmaan myös sen, että se sukupuoli- tai seksuaalivähemmistöön kuuluva nuori elää elämäänsä tuon saman paineen keskellä. Hänet halutaan kieltää ja sulloa siihen cis heteron muottiin, koska osalle ihmisistä se on helpompaa. Helpompaa sinulle olisi, että kaikki ovat samanlaisia kuin sinä ja sinun kokemuksesi maailmasta. Valitettavasti maailmaan mahtuu hyvin paljon muutakin ja minusta sen asian ymmärtäminen ja toisten hyväksyminen on tärkeä taito opettaa lapsille ja nuorille.

 

[Suski75]

Tuntuu, että ihmisillä on tästä sukupuoliasiasta monenlaista kuvitelmaa. Ongelma nykyään on se, että jos olet tyttö, joka tykkää leikkiä autoilla ja inhoaa hameita, tulee välittömästi joku kyselemään, että tunnetko itsesi pojaksi/et ole tyttö koska et ole niin kuin muut tytöt. Eli perinteisestä roolimallista poikkeavat lapset pusketaan omsta sukupuolestaan ulos. Ja kun sitä toitotusta riittävän pitkään kuulee, alkaa itsekin uskoa siihen.

Minun lapsuudessani tyttö joka tykkäsi autoista, tietokoneista ja inhosi mekkoja oli kaikesta huolimatta tyttö, kukaan ei kyseenalaistanut sitä, eikä tullut kyselemään haluatko oikeasti sittenkin olla poika. Ennen vanhaan oli rauha ja vapaus olla sukupuoleltaan tyttö ilman että sitä kukaan kyseenalaisti. Nykyään ei enää ole. Jos et olemykseltasi sovi tytön rooliin, niin olet varmastikin sukupuoleltasi trans tai muusu, tyttö et enää saa olla.

Minä itse olen ollut tuollainen tyttö, eikä minulla ole koskaan ollut minkäänlaista halua olla sukupuoleltani mitään muuta kuin tyttö. Mutta ai että jos eläisin lapsuuttani nyt, uskoisin taatusti tuota toitotusta, etten kelpaa tytöksi koska mielenkiintoni eivät vastaa perinteistä sukupuoliroolia.

Sillä, mitä roolia haluaa elämässään toteuttaa, ei ole mitään tekemistä sukupuolen kanssa, ja tämä on ainoa asia mitä minusta pitäisi opettaa. Se, että joku haluaa meikata ja pukeutua mekkoihin ei muuta sen henkilön sukupuolta, eikä tarkoita, että hän haluaisi olla nainen tai ettei hän olisi 100 % tyytyväinen että hän on mies, eikä se tarkoita ettei hän tietäisi mikä hänen sukupuolensa on. Se tarkoittaa vain sitä, että hän tykkää meikkaamisesta ja mekoista.

 

[Yölento]

Sukupuolisensitiivisyydessä on minusta nyt meneillään toinen ääripää, kun ennen oltiin toisessa. Eli ennen kannustettiin kaikkia heteroiksi ja nyt jokaisen pitäisi kyseenalaistaa viimeistään murrosiässä sukupuolensa. Jos on olemassa mielenterveyshäiriöitä, jotka johtuvat siitä että henkilö kokee olevansa muuta kuin biologinen sukupuoli, niin on olemassa myös niitä, joilla on mielenterveysongelmia ja ajattelevat, että sukupuolikysymys on ratkaisu alunperin muista ongelmista johtaneisiin mielenterveyden häiriöihin. Minulla on lähipiirissä sekä tällainen lapsi, joka on pienestä asti kokenut olevansa tyttö, vaikka biologisesti on poika, että sellainen, joka on lapsesta asti ollut tyttö, mutta murrosiän mielenterveysongelmien vuoksi on nyt päätynyt olemaan poika.

En tietenkään voi kyseenalaistaa kenenkään aitoa tunnetta omasta sukupuolestaan, mutta murrosiässä ympäristön vaikutus on suuri ja pitäisi hyvinkin sensitiivisesti olla painostamatta mihinkään suuntaan.

Minä olen vahvasti nainen, mutta hyvä jätkä.