Kolmosta kaipaavat kuumeilijat

Sama täällä on kanssa vain eletty normisti. En ole ajatellut raskautumista sen enempää. Ei jännitä testaamiset. Yleensä dpo8 lähtien sitä odottaa oireita ja miettii koska testata jne. Nyt odotan jos menkat tulee tai ei tule. Testin teen dpo12 ihan vain koska plussan myötä muuttuisi lääkitys jne. Nyt on jotenkin tosi rauhaisa olo kun tietää pääsevänsä gynelle tutkituttamaan vehkeensä :)
 
Tiistain testipäivää odotellessa! :) Olisko silloin wheelchairmama ja pipanat testaamassa? Plusstuulia oikein kovasti!

Mikäs hormigan tilanne? Onko vuodot jo kokonaan loppuneet? :) tsemppiä pikku-sissille :)

Kiitos ansaki kysymästä :)
Mulla olot on aika sekasin :/ Muutama ystävä jotka tietää mun olevan raskaana, ovat sanoneet että varmasti aiheetta panikoin, että kaikki on kuitenkin hyvin ultrassa. Mut minkä mä sille mahdan että jossain kohtii sain sen fiiliksen ettei kaikki oo hyvin ja nyt en onnistu tunnetta karistaa... :( Jotenkin sekin kun on kaksi onnistunutta raskautta ja lasta jo takana, niin voiko muka yhtä hyvä onni vielä jatkua...?! Etenkin kun lukee näitä palstoja, niin tuntuu että mitä useampi lapsi, niin sitä suuremmalla todennäköisyydellä myös keskenmenokin on osunut kohdalle.
Mutta, tänään viimeinen piinapäivä! :) Huomenna tähän aikaan jo melkein makaan kätilön lavetilla ja kaikki selviää :) Siinä mielessä nyt tosi hyvä fiilis, ettei tarvi enää juuri yhtään odottaa :) Mies on vielä tänään iltaan asti töissä, niin eiköhän mulla ole kädet täynnä täällä lasten kanssa ja ilta on ennen kuin huomakaan :D tänään ois rv 12+4 :)

Toivottavasti teillekin Ansaki se "ylläriplussa" tulee ja saatte vauvan syliin asti :)
 
Tiistaina testaan. Oireita on vain kovat menkkakivut. Tulevat ja menevät. Voivat liittyä täysin myös tuleviin menkkoihin.

WM dpo 10
 
Minäkin jännään WM:n ja PiPaNatin testejä :)
Ja pidän peukkuja plussien puolesta!

Tsemppiä Sandy huomisen odotukseen ja huomiselle :Heartred

Täällä on ollut useampi vuodoton päivä, ja nyt viikonloppuna ei ole ollut niin kipujakaan, paitsi pidemmillä lenkeillä. Mutta tänään taas tässä iltapäivällä vessakäynnillä veri yllätti - heti, kun en muistanut "pelätä" ja tsekata heti, niin verta tulee. Tottakai huolettaa, mutta en ole aivan paniikissa. Mä en vaan voi asialle nyt yhtään mitään. Paitsi toivoa parasta.
 
Minä lupasin itselleni vakasti etten testaa ennenkuin pe.. Noh, jos ke asti jaksais odottaa :shy: sillon dpo10

Meinaatko Hormiga käydä ylimääräisissä tarkastuksissa?
 
Maanantaita kaikille!

Täällä jännitystä ilmassa, en kyllä tiedä miksi. Menen iltapäivällä käymään lääkärillä keskustelemaan lääkkeistäni ja vauvahaaveista. Jos lekuri näyttää peukkua niin illalla pupuillaan ja paljon :)

Luulin että ovis olisi käsillä limojen ja oloni perusteella, mutta olen jo useampana päivänä tikuttanut, eikä ne näytä yhtään positiivista tulosta, ei edes haamua...

On tää kevät niin jännää aikaa meillä kaikilla :)
 
Tulehan sitten kertomaan lääkäri kuulumiset!

Minulla tuntuu ovis oireita nykyään monta päivää ennen kuin ovis alkaa olemaan edes ovella! En tiedä miksi!

Täällä onkin "jo" dpo 9. En silti uskalla testata ennen ke! Tuntemuksia on vaikka mitä selässä ja alavatsassa mutta niin on ollut aina kaikissa nega kierroissakin. Että niistä ei voi päätellä mitään. La oli 2x kipukohtausta päivänaikana alavatsalla mutta kuulin, että keltarauhasen toiminta tekee (myös) sellaista eikä vain kiinnittymiskivut, joiksi minä ne tietysti heti laskin! Olo ja fiilis on et eiköhän se täti sieltä kylään tule viikonloppuna...
 
No nyt voi tämä mamma heittää murheet syrjään ja uskoa että tänne se kolmas on jo matkalla :love017 Ensimmäinen ultra takana ja pikkuinen vastasi viikkojaan 12+5 ja kaikki oli muutenkin oikein loistavasti :)
Töihinkin jo samalla reissulla ilmoitin etten nyt olekaan heinäkuussa tulossa, vaan jatkan "lomailua" ainakin sinne 2017 syksyyn.

Plussa-aaltoa nyt sinne päin, jokaisen ruudu taakse, puhaltelen
:wav:talk017:talk017
 
Jee!! Tänään plikat peitto heiluu!

Mukava oli lääkäri. Ja antoi siunauksensa meidän vauvahaaveille.

Painonpudotus oli vaikuttanut senverran että verenpainelääkitystä laskettiin, jee!

Kyllä kuulkaa asioilla taitaa olla tapana järjestyä! Ja paistaa se aurinko risukasaankin :)
 
Ihanaa Sandy! Voi kun vielä joskus pääsisi itsekin näkemään saman! :)

Taisi mennä harakoille tämäkin kierto, kun mies ei jaksanut kuin kerran oviksen aikaan ja muuten on sairastanut flunssaa. Minä paranin jo perjantaina, kiitos oikea-aikaisen levon ja sinkkilisän.
 
Täällä on selvästi hyvien uutisten aalto menossa, Hormigan sissi, Sandyn hyvät ultrauutiset ja amorous03 vauvantekolupa :smiley-bounce012

Täällä olis viikonloppuna vauvantekopäivät mutta skipataan vielä tää kierto. Mä oon kymmenen vuotta painiskellut hiivakierteen kourissa ja taas on pahana. Nyt oon kokonaan sokerittomalla ja koitan välttää jauhoja, jotta saisi tän kuriin enskiertoa varten. Aion napata Sandyn suuresta plussa-aallosta kiinni heti ensikierrossa!! :happy:

Kaikille testaajille peukkuja, odotan jo jännityksellä tuloksia!
 
Liinuska, toivottavasti saat hiivan kuriin ja vauhti päälle seuraavaan kiertoon!

Täällä on kunnon masennus päällä tän vauva haaveen kanssa. Pari pv ollu sellaset ennakko merkit menkoista, että turha plussaa odotella! Veistä haavassa kääntääkseni tein aamulla testin vaikka on vielä aikaista,dpo10, ja kirkuvan valkoinenhan se oli. Periaatteessa joo saattaa muuttua vielä mutta ei tässä kropassa eikä tässä kierrossa!

Eilen yksin kauppa reissulla itkin autossa sitä tosiasiaa ettei taida meidän perheeseen kolmatta lasta tulla! Se ei vähennä sitä rakkautta mikä on noita kahta pientä kohtaan jotka jo on, rakastan heitä enemmän kuin omaa elämää! Mutta silti... Pelkään, että katkeroidun siitä ettei kolmatta saatu... Minun ja perheeni psyyke ei riitä tähän, että aina ovis-menkat välin äiti on pahalla tuulella/hermot tiukalla/ pettynyt kun menkat alkaa! Perheeni on mitä ihanin ja he ansaitsevat sen iloisen ja hassuttelevan äidin! Siksi minun pitää nyt pääni sisällä käydä tämä keskustelu ja aihe läpi ja alkaa elään tällä kokoonpanolla joka nyt on. Meidän historian tietäen kolmannen saanti ei ole myöskään näköjään helppoa vaikka yllätys-kuopuksen jälkeen niin haaveilin. Yksityiselle ei ole rahaa/halua lähteä hoitoihin ja kunnalliselle ei enää päästä! Mies söi helmikuussa antibiootit+miljoona muuta lääkettä kun oli kipeä niin seuraavat 2-3kk menis kuitenkin niin ettei siellä mitään siittiöitä olis edes liikkumassa kun muutenkin ovat heikkoja liikkumaan niin en jaksa nyt edes tikutellaan mitään enkä jaksa edes toivo raskautta. Ehkäisyä en nyt ole ottamassa, ei ole sellaista ollut 8 vuoteen niin en jaksa ajatella mikä olisi se oikea ehkäisy. Eipä tässä raskaaksi tule vaikka kuinka yrittää niin miksi edes laittaa ehkäisyä! Ja on sillä yllätys vauvalla kuitenkin lupa ainakin jonkin aikaa nyt tulla. Sori vuodatus ja sekava teksti.. Itkeskelen täällä taas samalla kun kirjoitan.. Tämä kierto km jälkeen on ottanut aivan uskomattoman koville!
 
Voimia PiPaNat! Ajoittain tunnen samanlaisia tunteita ja olen hieman alakuloinen, mutta yritän keskittyä noihin olemassaoleviin lapsiin ja nauttia muusta elämästä ja siitä mitä voin tehdä, kun ei ole pientä vauvaa tässä. Ei se aina riitä helpottamaan, mutta tulee lopulta parempi olo.

Mulla on kaameat mahakivut ja varmaankin enteilevät menkkoja :oops: töissä yksi työkaveri kysyi, oonko raskaana, kun maha on vähän turvoksissa ja minä et en oo. Selitin sitten vielä päälle ummet ja lammet endosta ja siitä kuin se pistää vatsan turpoamaan määrättynä aikana kuukaudesta ihan niinku oisin puolivälissä raskaana ja että määrätyt ruoka-aineetkin turvottaa (niinku varmaan tänään syyllinen oli soija). Tällä työkaverilla on itsellään leikattu kasvain suolistosta, joten hän jotenkin tiesi, mistä puhun. Ei ollut eka joka kyselee raskaudesta ja sen sanoinkin hänelle.. kuulen niin paljon noita uteluita etten jaksa enää edes loukkaantua vaan rupee vähän naurattamaan. Tuleepahan levitettyä endotietoutta näin endometrioosiviikon kunniaksi :)
 
Voimia sinne PiPaNat! Mulla alkoi meneen ihan samaa rataa, mutta nyt oon vahvasti (hiukan haikein mielin kuitenkin) päättänyt, että ei enää kolmatta... Olen tyytyväinen elämään näinkin ja otin aivan järjettömän paineen kierroista itselleni, joten kiitos mutta ei kiitos! Onnea teille muille ja kyllä täällä varmaan vielä lueskelen ja jännitän teidän kaikkien puolesta, mutta ilman ressiä! :happy:
 
Voimia pipanat. Ei oo helppoja juttuja...

Täällä kanssa vähän toivottomissa fiiliksissä.. Iski kauhea poskiontelotulehdus ja keuhkot ihan tukossa. Sain antibioottikuurin ja buranaakin on mennyt jonkun verran. Että saa nähdä tuleeko ovista ollenkaan... Tuntuu ettei sitä kolmatta ikinä tule...ja aikakin loppuu kesken..
 
Kurjia päätöksiä ansaki ja PiPaNat, toivottavasti kuitenkin helpottaa ettei tarvitse elää elämää parin viikon sykleissä ja aina pettyä!

Meillä ei ole edes yritys käynnissä ja eilen katselin sisarusvaunuja netistä :grin kertoo ehkä jotain mun vauvakuumeen tasosta! Jos piakkoin tärppäisi niin tokalla ja vauvalla olis noin 2v ikäeroa, eikä varmaan pärjäisi normivaunuilla+seisomalaudalla??
 
Liinuska, meillä on ekalla ja tokalla ikäeroa 1v4kk. Kuopus syntyi keskellä talvea mutta silti en ole juurikaan tuplia käyttänyt. Aluksi minulla oli Carenan double swing, mutta möin ne pois oikeastaan heti! Järkyttävän isot eivätkä mahtuneet mm.meidän ulko-ovesta läpi ilman että laittoi ne läjään. Sitten osti Britaxin b-dualit ja ne on vieläkin. Niitä on tullut tässä reilussa vuodessa käytettyä max10 kertaa. Emmaljungan rattaissa on seisomalauta ja sitä käytetään jos ei jaksa kävellä. Pidemmät matkat mennään autolla.

Täällä alkaa positiivisuus nostaa päätään! Vieläkin tämä kierros vetää suupielet alaspäin, mutta tästäkin selvitään. Nyt keskitytään jo olemassa olevaan ja katsellaan tuossa loppu keväästä josko taas mieli jaksaa/haluaa kunnolla yrittää! Pyörin kyllä täällä mukana ja seuraan teidän vauvakuumeiden täyttymistä!
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top