Olipa gynekäynti. Kaikki pyörähti taas ympäri.
Menin sinne surullisena, sellaisella "tämä on niin lopullista" -fiiliksellä. Aamupäivällä töissä tuli taas enemmän vuotoa.
En tietenkään edes halunnut nähdä ultraruutua. Gyne sitten sanoi, että katso nyt, ihan selvä syke tuossa on.
Varovasti katsoin, ja sanoin, että tuntuu tosi hämmentyneeltä, kun on jo monta päivää tehnyt sitä luopumistyötä.
Sitten se onnitteli. Ja mä kysyin, etteikö mun tarvikaan mennä kaavintaan.
Se kehotti mua ottamaan puhelimella kuvaa ultravideosta.
Mutta mä en löytänyt mun kännykästä sellaista, millä voi.
Mä en tiedä, miten tämä on mahdollista. Vuodolle ei löytynyt syytä. Eikä kivulle. Sanoi vaan, että jos mahdollista, niin älä ota edes Panadolia. On mulla aiemmissakin raskauksissa ollut vähän vuotoa, mutta ei tuollaista, että hyytymiäkin.
Tottakai olen onnellinen. Mutta myös niin hämmentynyt. Ja tietysti pelottaa taas. Jotenkin jo niin kohtasin asian. Viikot ei ihan vastannut kalenteria, mutta sen tiesin, mulla on aina ollut niin.
Gyne vielä lopuksi sanoi, että soita, jos tulee jotain, niin otetaan pikaultra. Nyt se otti kaikki verenpaineet ja pissanäytteet yms. Ja mä en osannut edes puhelintani käyttää.
Aika sissi vauva, jos syliin asti pääsee.