Mä tykkään kauraleivästä ja jälkuunipaloista tai mitä ne on. Hyviä!
Jotenkin ärsyttää, kun kahden kuukauden päästä on synnytys, ja nyt ajattelen jotenkin alitajuisesti, että sitten alan liikkua.
No, en varmaan ala jos menee samalla kaavalla kuin esikoisesta. Mulla oli outoja ja ikäviä nivuskipuja synnytyksen jälkeen ihan vaan kävellessä, ja alapää oli aika kipeä, turvoksissa jne. synnytyksen jälkeen, pitkälti toista kuukautta. Ne haavat kesti aika kauan parantua myös. Lenkille (hölkkä/juoksu) en tainnut oikein missään vaiheessa päästä, jossain vaiheessa yritin ja olin ihan romuna.
Lisäksi vaikka imetys oli vain osittaista, en voinut mitään suurempaa ruokaremonttia tehdä kun pelkäsin että siinä menee loputkin imetyksestä. Nyt painoa on jo 4 kg enemmän kuin ekan raskauden lopussa, ja se inhottaa. Kaiken lisäksi tulee syötyä kaikenlaisia hyvyyksiä

Karkkia olen vähentänyt paljon (välillä vähän menee), enkä juurikaan syö roskaruokaa, mutta terveellisemminkn voisi syödä. Sitten on noi yöheräilyt ja valvominen.
Sentään olen nyt päässyt liikkumaan kerran viikkoon, ja se tuntuu hyvältä, vaikka liitoskipuja sitten onkin jälkikäteen.
Odotan kyllä sitä, että tää kroppa olis taas mun. Ekan jälkeen ei ollut niin kiire, mutta kun pari kolme vuotta on putkeen raskautta tai vauva-aikaa, niin se alkaa tuntua korvien välissä. Että jos tähän yhden vielä vääntäis...
