Keskustelua keskenmenoista

Kyllä ne keskenmenot jäljen jättävät. Takana neljä, joista yksi tosi hankala 3 kk pitkittynyt. Nyt 16+5, ja tosi vaikea olla positiivinen ja uskoa että kaikki menee hyvin. Oisko vähän jotain itsesuojeluvaistoa mukana. Rakenneultran jälkeen ehkä uskaltaa vähän hengähtää.
 
Täällä sama että aiempi keskenmeno vähän raskautta varjostaa. Nyt tuli limatulppa ja huoli nousi kun vasta rv.17+3 meneillään, alle kolme viikkoa niin aika rakenneultraan jonka hoitaa erikoislääkäri aiempien raskauskomplikaatioiden vuoksi. Samanlainen lima tuli edellisraskaudessa kivun kera ja kaksi viikkoa myöhemmin todettiin keskenmeno, haluan kuitenkin uskoa että oltaisiin jo ns.turvallisilla viikoilla ja rakenneultrassa huoli todettaisiin turhaksi
 
Hurjasti voimia kaikille keskenmenon saaneille tai sen kokeneille:Heartred itselläkin takana yksi varhainen keskenmeno ennen tätä raskautta lokakuussa 2017..

Ja kyllä se keskenmeno tosiaan jättää jäljet.. itsekään en osaa oikein tästä raskaudesta nauttia.. tai en osaa luottaa siihen että kaikki on hyvin.. viikkoja mulle kertynyt nyt rv 15+4. :Heartred
 
Mä pelkään edelleen, et kaikki ei oo hyvin, vaikka viikkoja 15+1. Neljä keskenmenoa takana, se on varmasti se syy pelkoon. Eka km oli km 12/2011, toka kkm 3/2012, kolmas tm 12/2012 ja neljäs km 7/2017.
 
Täällä sama että aiempi keskenmeno vähän raskautta varjostaa. Nyt tuli limatulppa ja huoli nousi kun vasta rv.17+3 meneillään.
Kuinka voit? Limatulpan lähtö kuulostaa todella huolestuttavalta.
 
Eilisilta ja tämä päivä mennyt ajoittaisissa kovissa vatsakivuissa niin tullut enempi lepäiltyä, yritin soittaa terveysneuvontaan kysyäkseni asiasta ja että pitääkö käydä päivystyksessä jolloin järjestettävä hoitopaikka lapsille siksi aikaa mutta yli puolen tunnin jonotus ilman että kukaan vastasi. Ensi viikolla aika neuvolalääkärille. Kuulemma limatulppaa tulee jonkin verran takaisin muutaman päivän kuluessa mutta kysyn asiasta tarkemmin lääkäriltä. Hiukan huolta helpottanut että tänään tunsin ensimmäistä kertaa pikkuisen masupotkun :Heartred
 
Mä pelkään edelleen, et kaikki ei oo hyvin, vaikka viikkoja 15+1. Neljä keskenmenoa takana, se on varmasti se syy pelkoon. Eka km oli km 12/2011, toka kkm 3/2012, kolmas tm 12/2012 ja neljäs km 7/2017.

Tutulta kuulostaa. 11/15, 03/16, 09/16 ja 12/17. Tällä viimeisimmällä kerralla oli ensin kaksi, joista toinen meni kesken jouluna. Toinen jäi sinnittelemään!
 
Ensi viikolla on eka neuvolalääkärin aika. Siellä varmaankin kuunnellaan sydänäänet? Osaan aina muutaman päivän relata ultran tai neuvolakäynnin jälkeen, mutta sitten alkaa taas valvominen, että onkohan kaikki nyt kuitenkaan ok, kun ei ole kovin isoja raskausoireita, mitään potkuja tai liikettä ei ole vielä kuulunut (17+4), eikä mahakaan näytä kuin normilihoneelta. :woot:
 
Itsellä NiinaT samanlaisia mietteitä. Oli viime vuonna kkm ja nyt kun oireettomuus iskee niin alkaa mielessä pyörii kaiken maailmanmoista. Tuntemuksia ei itsellä vielä hirveämmin liikkeistä ole tai ainakaan en osaa niitä tunnistaa. Nyt on rv 15+5. Itsellä oli 1,5vkoa sitten pelkkä neuvola ja sielläkin kuunneltiin sykkeet, eli varmaan lääkärissäkin :) maanantaina ultra, jota odottaa kuin kuuta nousevaa.
 
Onneksi täällä kämpässä ei ole piilokameraa. Tunnustelen vähän väliä rintoja, koska kaikissa keskenmenoissa yksi oire oli rintojen arkuuden häviäminen... Mies yrittää vähän väliä sanoa että yritä nyt ottaa rennosti. Että sellainenkin mahdollisuus on olemassa, että kaikki meneekin hyvin :hilarious:
 
Onneksi täällä kämpässä ei ole piilokameraa. Tunnustelen vähän väliä rintoja, koska kaikissa keskenmenoissa yksi oire oli rintojen arkuuden häviäminen... Mies yrittää vähän väliä sanoa että yritä nyt ottaa rennosti. Että sellainenkin mahdollisuus on olemassa, että kaikki meneekin hyvin :hilarious:

Ihan kun olisin kirjottanut ton, niin samalta kuulostaa! Teen siis ihan samaa ”onko arat, eikö arat... huomasikohan mies...” :D koska myös itsellä se minkä muistan hävinneen kkm aikana oli tuo arkuus.
Mies mullekin kommentoi, että nauti enemmin siitä että ei ole mitään. ”Haluaisitko takaisin sen pahan olon?”... öööö en :D mut mieli on haastava, sitä vaan pohtii, vaikka ei olis tarvetta.
 
Tänään oli eka neuvolalääkäri. Ultrattiin ja kaikki vaikutti olevan ok, mutta mun taustan takia epäluuloisuus ja -uskoisuus taisi paistaa niin vahvasti läpi että lekuri tarjosi pyytämättä keskustelumahdollisuutta ja laittoi lähetteen eteenpäin. Olin positiivisesti yllättynyt. Jotenkin nää mun keskenmenot on aina hoidettu niin kliinisesti ja ilman sen ihmeempää juttelumahista.
 
Yhdyn keskusteluun heinäkuun puolelta. Kuulostaa hyvin tutuilta tuntemuksilta! Mulla myös km-tausta (10/2015,07/2016,11/2016). La heinäkuun lopulla. Nyt onneks jo potkii kovin niin tietää, että joku siellä on, mut huomaa miten erilailla ja varoen suhtautuu tähän raskauteen. Oon hyvin saanut piiloteltua tämän eikä miehen kanssa meistä kumpikaan halua ottaa aihetta puheeksi muiden kanssa. Perhe ja mun lähimmät kaverit nyt tietää ja töissä käynyt ilmi, mutta muille ei kyllä oo puhuttu. Enkä jaksa yhtään kuunnella ihmisten joilla pieniä lapsia mielipiteitä ja ohjeita raskauteen. Kun eivät tiedä taustoja. Haluu ennemmin käydä tän läpi omalla tapaa.

Neuvolassa ja lääkärissä nyt kyllä hyvin huomioineet taustan. Neuvolassa neuvoivat myös nauttimaan raskaudesta ettei jäädä siitä paitsi, kun pettymykset tuntuvat joka tapauksessa yhtä pahalta. Niin me varmasti tehdää aina sopivalla hetkellä, vain hieman yksityisemmin. :love2
 
Maanantaina tulee rv.23+0 tässä odotuksessa täyteen. Luin thl:n Meille tulee vauva-opaskirjasesta että ennen viikkoa 22 keskeytyvä raskaus on keskenmeno ja viikolla 23-24 syntyvä lapsi voi jäädä tehohoidon turvin eloon vaikka onkin vielä hyvin epäkypsä. Vaikka aiempi keskenmeno tätä raskautta varjostanut alkaa raskausviikkojen puolesta näyttää siltä että voitonpuolella ollaan :)
 
Noh, meninkin vähän turhan aikaiseen kehumaan tota mun huomioimista neljän keskenmenon ja pelkojen kanssa. Lähete äitiyspolin psykologille tuli bumerangina takaisin. Ei vissiin tarpeeksi huolta/pelkoja... :sad001
 
Neuvolakortissani on tarra, jossa ohjeistetaan et 22+0 rv jälkeen päivystystapauksissa tulee olla yhteydessä synnyttäjien vastaanottoon, yhteispäivystyksen sijaan. Sekin on ihan selvä kannanotto et voiton puolelle ollaan menossa, vaikka turvalliset viikot ovatkin vielä kaukana edessä.
 
Takaisin
Top