Jasmiini
Vauhtiin päässyt keskustelija
Voi Durinaa ja aina naurattavia pierujuttuja! [:D] [:D] Kiva että oppii lapsi tunnistamaan isänsä pärinästä. Toivon vaan että oppii erottamaan erilaiset pärinät toisistaan, kun muuten teijän lapsi osottelee sormellaan jokasta ohi ajavaa Harley Davidsonia ja huuta "ISÄ!". [:D]
Juu, se on tuo miesten paksusuolen elämä ikuisesti hämmästyttävä asia. Olen usein luullut ääntä katuporaksi tai muuksi tauottomana täriseväksi työmaalaitteeksi. Jos naisilla kestäis yhtä pitkään niin ei me alkuraskauden aikana kerettäis päivässä muuta tekemäänkään kuin sitä ilmaa tyhjäämään. Mutta onneksi olemme erilaisia. Ehkä meillä on lyhyempi suoli? Niin, meidät on ehkä täytetty joillakin muilla vähän tärkeämmillä elimillä. [;)] Tätä herkullista ja kaikkia kiinnostavaa pohdintaa voisi jatkaa vaikka loppupäivän, mutta EHKÄ nyt kuitenkin siirryn asiasta viidenteen... [:D]
Meille tulvahti eilen tupa täys mieheni sukulaisia. Kaikki onnittelivat kovasti raskaudestani ja kyselivät vointia ja monesko kuukaus jne. Olen oppinut useimmat kysymykset ymmärtämään vaikken paikallista kieltä osaakaan täydellisesti. Mutta eilen kuulin taas jotain ihan uutta. Mieheni täti hehkui vilpitöntä onnea suukotellessaan minua kummallekin poskelleni mutta höpisikin jotain VAPAUDESTA! [&:] Minun hymyni jähmettyi naamalleni kun en yhtään ymmärtänyt että MINKÄ takia se nyt onnittelee vapaudesta tai toivottelee oikein hyvää vapautta! Naimisiin on menty sekä maistraatissa että kirkossa sillon aikoinaan, eli iha helepolla ei erota, ja nyt lapsikin tulossa, että kyllä tästä on vapaus kaukana! [:D] Seurasi parin sekunnin hiljanen hetki kun en vastannutkaan kaikkien odottamaa "Kiitos" vaan tuijotin tätiä ihmeissäni. Täti onneksi sitten tajusi etten oikein tajunnut, ja selitti että vapautuminen liittyy siihen synnytykseen, että heillä on tapana toivottaa hyvää vapautumista, että synnytyksessä äiti "vapautuu" vauvasta turvallisesti, että synnytys menisi hyvin. Sitten ymmärsin vähän paremmin ja pystyin jatkamaan aloittamaani hymyä, ja sanomaan sen kaikkien odottaman "Kiitos". [8|]
Mieheni siskokin tuli meille eilen kahville miehensä ja kahden aikuisen lapsensa kanssa. Kysyivät moneen kertaan miten voisivat auttaa ja minä en kehannut sitten vaivata muuta kuin muutamalla kaapin siirrolla kun niitä en pysty mieheni kanssa kahestaan siirtämään. Siirsivät ne kaikki kaapit ja sitten kävivät estelyistäni huolimatta pihamme kimppuun. Viisi ja puoli (Minä se puolikas. Siis tehoni, EN kokoni puolesta! [:D] ) ihmistä kun touhus tossa pihalla parisen tuntia niin saatiin ihan ihmeitä aikaan! Meillä on ku uus piha nyt! [:)] Ja löytyy tilaa työnnellä vaikka lastenvaunuja siinä ja on turvallisempaakin kun on romut kasattu yhteen paikkaan poisviemistä odottamaan, risut poltettu ja vaaralliset laudat pystyssä sojottavine nauloineen kasattu pois. Olen kyllä ikuisesti kiitollinen tästä! Täytyy pitää tämä omassakin mielessäni, kun joku ei pysty täydellä teholla toimimaan. Kyllä se niin on että pienikin apu on avuttomassa tilanteessa suuri apu.
Viimeisin saamani sähköpostitiedote vau.fi:stä oli otsikoitu näin: "27. viikko - Suonikohjuja ja peräpukamia" [:@] Ei paljoo innostanu avata ja lukea!!! [:D] Koputan puuta, vielä ei ole näitä kumpaakaan. Mutta nyt se vauveli alkaa kasvamaan teholla jo leveyttäkin siellä kohdussa ja edessämme lienevät tukalat paikat. Tilasin jo kesämekon, kun meillä on jo melke kesäkelit. Hyvin hengittävää materiaalia, pienenpienet hihat vain, ja helma hieman polvien alle. Siinä teltassa tulen siis talsimaan tämän kesän 30 - 40 asteen helteet [8D] Ja täytyy muistaa kitata juoda tota vettä paljon, sehän kun auttaa mahdolliseen ummetukseenkin, neuvoi täällä jo joku.
Viimmoset 3 kk edessä, heinämammelit. Toivon teille peräpukamattomia, suonenvedottomia ja suonikohjuttomia aikoja. Pois kariskoot kaikenlaiset kivut kropistanne. Pysykööt vauvat kohduissanne. Unettomia öitä en pysty pois virpomaan, mutta kyllä me ne jaksamme.
Juu, se on tuo miesten paksusuolen elämä ikuisesti hämmästyttävä asia. Olen usein luullut ääntä katuporaksi tai muuksi tauottomana täriseväksi työmaalaitteeksi. Jos naisilla kestäis yhtä pitkään niin ei me alkuraskauden aikana kerettäis päivässä muuta tekemäänkään kuin sitä ilmaa tyhjäämään. Mutta onneksi olemme erilaisia. Ehkä meillä on lyhyempi suoli? Niin, meidät on ehkä täytetty joillakin muilla vähän tärkeämmillä elimillä. [;)] Tätä herkullista ja kaikkia kiinnostavaa pohdintaa voisi jatkaa vaikka loppupäivän, mutta EHKÄ nyt kuitenkin siirryn asiasta viidenteen... [:D]
Meille tulvahti eilen tupa täys mieheni sukulaisia. Kaikki onnittelivat kovasti raskaudestani ja kyselivät vointia ja monesko kuukaus jne. Olen oppinut useimmat kysymykset ymmärtämään vaikken paikallista kieltä osaakaan täydellisesti. Mutta eilen kuulin taas jotain ihan uutta. Mieheni täti hehkui vilpitöntä onnea suukotellessaan minua kummallekin poskelleni mutta höpisikin jotain VAPAUDESTA! [&:] Minun hymyni jähmettyi naamalleni kun en yhtään ymmärtänyt että MINKÄ takia se nyt onnittelee vapaudesta tai toivottelee oikein hyvää vapautta! Naimisiin on menty sekä maistraatissa että kirkossa sillon aikoinaan, eli iha helepolla ei erota, ja nyt lapsikin tulossa, että kyllä tästä on vapaus kaukana! [:D] Seurasi parin sekunnin hiljanen hetki kun en vastannutkaan kaikkien odottamaa "Kiitos" vaan tuijotin tätiä ihmeissäni. Täti onneksi sitten tajusi etten oikein tajunnut, ja selitti että vapautuminen liittyy siihen synnytykseen, että heillä on tapana toivottaa hyvää vapautumista, että synnytyksessä äiti "vapautuu" vauvasta turvallisesti, että synnytys menisi hyvin. Sitten ymmärsin vähän paremmin ja pystyin jatkamaan aloittamaani hymyä, ja sanomaan sen kaikkien odottaman "Kiitos". [8|]
Mieheni siskokin tuli meille eilen kahville miehensä ja kahden aikuisen lapsensa kanssa. Kysyivät moneen kertaan miten voisivat auttaa ja minä en kehannut sitten vaivata muuta kuin muutamalla kaapin siirrolla kun niitä en pysty mieheni kanssa kahestaan siirtämään. Siirsivät ne kaikki kaapit ja sitten kävivät estelyistäni huolimatta pihamme kimppuun. Viisi ja puoli (Minä se puolikas. Siis tehoni, EN kokoni puolesta! [:D] ) ihmistä kun touhus tossa pihalla parisen tuntia niin saatiin ihan ihmeitä aikaan! Meillä on ku uus piha nyt! [:)] Ja löytyy tilaa työnnellä vaikka lastenvaunuja siinä ja on turvallisempaakin kun on romut kasattu yhteen paikkaan poisviemistä odottamaan, risut poltettu ja vaaralliset laudat pystyssä sojottavine nauloineen kasattu pois. Olen kyllä ikuisesti kiitollinen tästä! Täytyy pitää tämä omassakin mielessäni, kun joku ei pysty täydellä teholla toimimaan. Kyllä se niin on että pienikin apu on avuttomassa tilanteessa suuri apu.
Viimeisin saamani sähköpostitiedote vau.fi:stä oli otsikoitu näin: "27. viikko - Suonikohjuja ja peräpukamia" [:@] Ei paljoo innostanu avata ja lukea!!! [:D] Koputan puuta, vielä ei ole näitä kumpaakaan. Mutta nyt se vauveli alkaa kasvamaan teholla jo leveyttäkin siellä kohdussa ja edessämme lienevät tukalat paikat. Tilasin jo kesämekon, kun meillä on jo melke kesäkelit. Hyvin hengittävää materiaalia, pienenpienet hihat vain, ja helma hieman polvien alle. Siinä teltassa tulen siis talsimaan tämän kesän 30 - 40 asteen helteet [8D] Ja täytyy muistaa kitata juoda tota vettä paljon, sehän kun auttaa mahdolliseen ummetukseenkin, neuvoi täällä jo joku.
Viimmoset 3 kk edessä, heinämammelit. Toivon teille peräpukamattomia, suonenvedottomia ja suonikohjuttomia aikoja. Pois kariskoot kaikenlaiset kivut kropistanne. Pysykööt vauvat kohduissanne. Unettomia öitä en pysty pois virpomaan, mutta kyllä me ne jaksamme.