Kesämasujen viimeinen kolmannes. <3

Riksuke, kiva juttu että pääset  ultraan vielä!! On se vaan kiva sinne masuun kurkkailla :)  Mullekaan tuskin varsinaista painoarvioo tehdään kun kolmas synnyttäjä jo oon. Mut sen oon päättänyt, että jos vaikka vauva perätilaan jäisi niin alakautta sen pyrin ulos saamaan. Mulla tilava lantio ja kaksi edellistä synnytystä sujuneet nopsaan ja ongelmitta (ponnistukset n 8min.) niin tuskin perätilakaan ongelmia tuottais.

Sektion jälkeen yleensä ollaan sairaalassa 4-5 päivää, ja tuona aikana kyllä vointi kohenee niin että vauvaa pystyy hoitamaan ja nostamaan. Pääsääntönä on, että vauva suurempaa taakkaa ei saa nostaa. Vauvaa nostaessa on vielä se ero, että sitä nostaa "päällä ja käsillä", eli siinä ei vatsalihakset joudu työskentelemään niin kuin esim kauppakassia nostaessa. Sairaalasta ei kotiuteta ennenkuin vauvan kanssa pärjää. Mutta muista, että päätös sektiosta tai perätilan synnytyksestä on sun oma, älä anna kenenkään painostaa mihinkään suuntaan. Kyse on kuitenkin teidän vauvasta ja sun synnytyskokemuksesta, oli se sitten kumpi tahansa :)

Voi olla että meikäläisellä on kohden veemäinen päivä tulossa. Mies on kipeeks tulossa eikä oo tietoinen sellaisesta pienestä kohteliaisuudesta kun että voisi mennä niistämään nenäänsä muualle kun makuuhuoneeseen. Koko yön kuunnellut köhimistä ja niistämistä, ja kaiken huipuksi kun kävin vessassa 3:20 ja mies sen jälkeen, niin jätti eteiseen valon palamaan, tarkoituksella. Valo kajastaa makkariin enkä todella saanut unta enään sen jälkeen. Keittelin teetä ja tulin sohvalle koneelle. Raivostuttavaa sanon minä!  Eikä edes aurinko paista :/
 
kesämasu: Täällä on niiskuttelu yöt enemmän ja vähemmän tuttuja — mies kärsii allergianuhasta & vähän muistakin "nenävaivoista" ja sattuu välillä aivastelee ja niiskuttelee koko yön. Onneks nyt sai tänä keväänä sellaiset lääkkeet että yöniiskuttelut ja aivastelut vähentyneet lähes nollaan. Ja se just onkin ärsyttävää kun ukko ei tajua lähteä makkarista veks vaan jää sinne häiritsemään toisen unta. Tosin kyllähän sitä itsekin häiritsee miehen unia kun hyppii vessassa ;)

On kyllä jännä yö takana päin. Heräsin yhden aikaa ihan normisti vessaan, matkalla sinne tajusin masun olevan ihan kivikova ja jotenkin erikoisen ylhäällä. Hiukan jo hätäännyin, kun ei se tahtonut siinä vessareissun aikana normalisoitua ja liikkeitä ei tuntunut. Kävin sitten sänkyyn vasemmalle kyljelle makuulle ja sitten se masu normalisoitui. Pienoinen alkoi liikkuu vilkkaastikin, seurasin tunnin ajan liikkeitä, niitä tuli sen verran etten laskuissa pysynyt mukana.
Tämä sitten taisi olla supistus!? Illalla nukkamaan mennessä tuntui alavatsassa vähän painetta/juilimista, varmaan ennakoi tuota supistusta!? Nukahdin sitten ja heräsin kolmen aikaa uudelleen samanmoiseen masun kovettumiseen. Sekin sitten meni ohitse suht nopeasti ja seurailin taas puolisen tuntia liikkeitä ja sitten olinkin nukahtanut.

Ärsyttää kun ei tiedä, ensisynnyttäjä kun olen, miltä sitten oikea supistus tuntuu ja miltä harjoitussupistus. Aikaisemmin ollut sellaisia vatsan kovettumisia, jotka on seurauksia liiallisesta rasittamisesta ja ne on ollut ihan vaan kymmenisen sekuntia, mutta nämä oli jotain ihan uutta. Kivuliaita nuo ei muuten olleet kuin että alavatsassa siis tuo pieni kipu.

Nyt aamulla pienoinen on liikkunut ihan mukavasti, pientä painon/juilimisen tunnetta alavatsassa tuntunut, mutta ei mitenkään erityisen kivuliasta ennemminkin epämiellyttävää.

Toiseksi viimeinen työpäivä meneillään, pitää ottaa rennosti ja lähteä kotiin jos siltä tuntuu. Onneks ei ole kauheasti töitä enää, yks työjuttu ja sitten siivoamista.
Aattelin soittaa neuvolaterkkarille tuosta yöstä ja vähän kysellä. Ens maanantaina ois neuvolalekuri.

Sellaista tänne...
 
Piti vielä kommentoida riksukkeelle, että sullahan kävi tosi hyvin tuo ultraus juttu. Meikäläinen ei olis ultraan enää päässyt, jos ei tuota rd diagnoosia olis tullu! Kyl muakin ensikertalaisena vallan jänskättää et minkä kokoinen kaveri tuolla masussa myllertää.. No tällä hetkellä menee ihan käyrän mukaan : )
 
Damon: No mun ent. työkaveri kyllä lohdutteli viel silläki, et kyllä sinne ultraan aina pääsee jos siltä tuntuu :D "keinolla millä hyvänsä" :D... no mut hyvä jos menee näin sitte, et on rutiinisti vielä lääkärin ultraus ja sit mahdollisesti viel yks ultraus sen perään.
Mut sullahan rupee jo hyvinki pian ehkä lähestymään h-hetki!!! Voi että!!! :) Ja ihan hyvänkokoinen kaverihan teillä on jo siellä, ei varmaan kauaa mee, kun se on jo lähemmäs 3kg ! Aikas nopeestihan nuo taitaa nyt loppuvaiheessa kasvaa?! :)

Uh, tuntuu ihan "mukavasti" kun vauva puskee tota päätään tonne alas, rakkoon kohdistuu hetkittäin kamala paine.. :P

Kurjaa kun tulikin nyt noin sateinen päivä, jää pihatyöt tekemättä :/ (no ehkä hyvä antaa selälleki välillä huilia :P)
 
Aiim, Kyllä ne varmastikin niitä harjoitus suppareita on. Todelliset supistukset kyllä tunnistaa sitten kun ne alkaa, usko pois. Se kipu on sen verran pysäyttävä, että ei välttämättä pysty jatkamaan kävelyä supistuksen aikana. Vaikka siis tuntuu oudolta ja kiristävältä harjoitustenkin aikaan, mutta oikea, synnytykstä edistävä supistus on todella kipeä. Kannattaa silti soittaa neuvolaan jos huolettaa, sitä varten se on olemassa :)

Joo kyllä varmasti häiritsee miehen unta just vessassa käynnit ja mun "ketterät" kyljen käännöt :D  Mut silti jotenkin, mä en voi mennä muualle kääntämään kylkeä.. mut niistää ja rökiä voi muualla.. nukahdin onneks seiskan aikaan uudelleen ja sain pari tuntia nukuttua. Kymmenen jälkeen vasta tehtiin aamupalaa lasten kanssa. Nuoremmalla olis ollu päiväkoti päivä tänään, mut en jaksanut lähtee viemään. Menee sit vast huomenna. Leikkiköön siskonsa kanssa, se kun kipeenä ja kotona.

Ärsyttää kun kiukuttelin miehelle, se kuitenkin on ens yönä lähdössä viikoks reissuun. Muutenkin ärsyttävä olo.. siis että kaikki ärsyttää.. vaikee selittää. Kaiketi tää tästä kunhan herää kunnolla.. No mutta, uusi viikko taas käynnistynyt, rv 32+0 <3
 
kesämasu: Juuh, kyllä mä luulen kans, että ne oli harjoitussupistuksia. Eivät tosiaan olleet kivuliaita ja jostain luin, että ne saattavat tulla erilaisina lähempänä LA:aa. Eilen oli migreenikin, joskos se sitten stressas. Onneks kohta pääsee lepäämään keskellä päivääkin, meillä töissä ei ole mahdollisuutta päästä pitkäkseen keskellä päivää.
 
Niin ja tuosta toisesta asiasta, mä kerran sanoin miehelleni, että voisi mennä aivastelee olkkarin puolelle, jotta mä saisin nukuttua. Siitä lähtien, jos oikein pahaksi on aivastelu äitynyt, on hän mennyt pois makkarista ja palannut sitten kun on lääkinnyt itsensä.
Kiva että sait kesämasu kuitenkin vielä nukuttua :)

Nyt kun on toiseksi viimeinen työpäivä meneillään oli aamulla kiva kuulla parilta työkaverilta, että heistä tänne jää sellainen täyttämätön aukko kun mä lähden. Pohtivat että "keneltä sitten mennä kysymään ja kenen kanssa sitten pähkäillä yhdessä työasioita". On kyllä kiva tuntea itsensä tarpeelliseksi, ois kyl kiva, jos työnantajaltakin saisi moista palautetta. Haikealta tuntuu jäädä pois töistä, mutta on se kyllä kiva lähteä kohti uusia seikkailuja :)
 
Kuulostaa minustakin ihan harjoitussupistuksilta Aiim, mutta kuten Kesämasukin sanoi, niin soita neuvolaan jos huolettaa.
Toivottavasti teillä molemmilla sujuu ensi yö jo paremmin :)

Hyvän kokoinen kaveri Damonilla jo :) Toivottavasti vielä kuitenkin viihtyy muutaman viikon yksiössään. Laittoiko ne kortisonit sulle?

Oon kyllä niin kateellinen teille jotka ootte saanu vauvakutsut. Mun on ihan turha sellasista haaveilla. Mulla  ei oo oikeen sellasia läheisiä ystäviä jotka viitsisivät järjestää.

Tänään meillä oli käynti "pelkopolilla". Oli ehkä maailman turhin käynti ikinä! Aikaa oli varattu tunti, josta käytettiin ehkä 20min. Ja siitäkin 15min ultrasi. Käytännössä kehoitti soittamaan ambulanssin jos siltä tuntuu, tai sitten käynnistetään. Kontrolliajan sain 30.5 (37+5), ja jos silloin on yhtään kohdunsuu auki, niin pistetään hommaan vauhtia ja puhkaistaan kalvot! Nyt oli vielä kohdunsuu kiinni, mutta ihan hyytelöä jo. Pituuttakin oli ultralla mitatessa joku 3cm, eli ei ole pelkoa, että tämä nyt ihan kauheen aikasin olisi tulossa (huh!). Joo, mutta ei tosiaan jännitystä poistanut ollenkaan. Nii juu, painoa pienellä oli nyt 1700g (rv32+5), eli keskikäyrän alapuolella mennään. Esikoinen oli 32+3 viikoilla 1490g, eli on tämä kuitenkin hieman isompi kuin veljensä :)
Muuten ei tänne ihmeitä kuulu, parina yönä on supistanu kovaa. Etenkin jos olen touhunnut päivällä liikaa. Esikoinen on enää tämän viikon päiväkodissa ja jää sitten minun kanssa kotiin. Tälle viikolle oonkin sitten onnistunut haalimaan hommia enemmän kuin tarpeeksi. Pinnasänky pitäisi hioa ja maalata, hakea ensisänky esikoisen kummeilta, kasvihuone laittaa pystyyn ja istuttaa sinne taimet ja muutenkin pitäs laittaa kaikki valmiiksi vaavia varten.

Hyviä vointeja kaikille!
 
Supistuksista: ne oikeat supparit kyllä todella erottaa, sitten kun oikeasti alkavat. Mutta tietysti ensimmäistä odottaessa, kun ei ole mitään mihin verrata joutuu vain arvuuttelemaan. :) Mutta ne oikeat supistukset kyllä pysäyttää, siinä ei voi enää muuta kuin koittaa hengittää, supistus tuntuu koko kehossa, ei vain mahassa. Minulla ainakin synnytys alkoi menkkamaisilla kivuilla, jotka sitten kasvoi ikään kuin aaltoina, kunnes todelliset supistukset alkoi. Niistä ei voi erehtyä, niitä on vain vaikea kuvitella etkäteen. :) Minullakin on ensimmäisiä harjoitus-suppareita tullut nyt muutaman päivän ajan. Eilen koko maha kiristyi niin, että se oikein näkyi. Mutta kivuttomia ovat, joskin vähän ikävästi nipistelee kyllä. Monilla onkin jo synnytys ihan oikeasti tosi lähellä, jos vähänkin etuajassa tulee! Jännää nähdä keneltä tulee vauvauutisia ekana. :) Itse toivon, että vielä 6 viikkoa pysyisi vauva masussa, nyt on 32rv. Eilen vielä vaavi kääntyili selkeästi ympäri, mutta alkaa olla niin ahdasta, että tuntui etten henkeä saa kun toinen pyöri. ;) Nukkumisesta: mun oli pakko pyytää miestä siirtymään vierashuoneeseen nukkumaan. Hän puhuu unissaan, nousee istumaan, huutaa ym ja en enää jaksanut herätä monta kertaa yössä miehen pyörinään, kun sen lisäksi saa käydä 3-4 kertaa yössä vessassa ja tytärkin näkee toisinaan huonoja unia ja haluaa viereen.. Viime yön nukuinkin sitten tosi sikeästi, kun mies oli viereisessä huoneessa. :)
 
On oikeesti "mukava" kuulla että toisillakin on yöllisiä ongelmia tai ärsytyksiä... ei vahingonilosta vaan siks et tietää ettei oo ainoa :) 

Tänään on ollu mukavan vilkasta taas masussa. Toisaalta on ristiriitaiset ajatukset, kun toisaalta odottaa kovasti että aika menee eteenpäin ja saa vauvan syliin, ja toisaalta taas tietää et sit tulee ikävä potkuja ja muljahduksia.
 
Täällä tosiaan olis tasan 33+0! <3 Onpa aika mennyt äkkiä, ei olis enää pitkä aika kun saa pikkuisen syliinsä <3 Tosin jos vielä jonkin aikaa pysyisi masussa, ettei tulis liian aikaisin pois.

Viikonloppuna olikin sitten vähän jännät paikat. Kaaduin sunnuntaina korkokengät jalassa suoraan mahalleni, tosin onneksi sain vähän otettua kädellä vastaan, mutta mahalle tuli kuitenkin suuri isku. Vauvan liikkeet ei tuntunu kun yritin herätellä ja sitten lähdettiinkin svo:hon tarkastukseen. Makoilin siinä käyrillä ja sitten alko liikkeet tuntumaan ja sydänäänet oli hyvät. Pientä supistelua piirty kans käyrille, mikä ei sinänsä ollu yllätys, sillä mulla on ollu supistuksia jo rv18 lähtien. Välillä kivuliaita ja välillä vaan normaalia kovettumista.

Sitten otettiin pissänäyte ja verinäyte ja ne oli ok. Sitten vielä lääkärille: vatsa ja kohtu pehmeät, sisätutkimuksessa paikat kiinni, pehmentynyt, mutta täysimittainen, ei vuotoa. Ultralla katsoi myös ja vauva oli raivo tarjonnassa, pää syvällä lantiossa, joten oli hyvin siellä suojassa. Lapsivettä oli paljon ja istukkatakaseinässä. Napaflow oli myös hyvä ja paino arvio oli 2,4kg, ja nyt ultrassa myös näkyi että meille olis tulossa tyttö <3 äitin ja isin "pikku" prinsessa <3

Sitten pääsin kotiin ja sanoivat että pitää palata, jos tulee supistelua,vatsakipua tai muuta poikkeavaa. Ja pitihän mun mennä vielä uudestaan sitten myöhemmin käymään kun tuli niin kovaa vihlovaa kipua tuonne alavatsaan, mutta edelleen kaikki oli ok. Epäilivät että jonkinlainen lihasrevähtymä, joka oireilee. Sitten sainkin Panacodia ja kotiin.

Eli tällä hetkellä kaikki pitäis olla ok. Kovasti säikähdettiin, mutta onneks pikkuneiti liikkuu kovasti tälläkin hetkellä, niin tietää että kaikki on hyvin <3

Olkaahan kaikki varovaisia, ettette kaatuile ja minä en enää ikinä laita mitään korkokenkiä jalkaani!!! :)

Mukavaa viikon jatkoa kaikille!
 
Hui, Ilippo varmaan säikäytti! Onneks kuitenkin kaikki on hyvin :)

Harjoitussuppareita täällälkin ajoittain. Mähän jäin kivuliaitten suppareitten takia sairaslomalle reilu viikko sitten. Onneksi ne kivuliaimmat ovat loppuneet, kun vaan malttais ottaa rauhallisesti.
Tosin nyt on parina päivänä tullut sellaista hyytelömäistä limaa, ei suuria määriä mutta vessassa käynnillä jää paperiin sellaisia klimppejä. Muistelin, että edellisissä raskauksissa limatulppa oli samankaltaista, mutta veriviiruista. Toivottavasti tuo nyt ei vielä limatulppaa ole, mutta mitäs sitten? Voikohan esim. hiiva oireilla noin? (mulla ei siis koskaan ole ollut hiivaa, joten en tiedä voiko se esiintyä vain tuommoisena eritteenä). Eikä siis mitään muita oireita ole.

Mä oon nukkunut ihmeen hyvin, mutta jo pari viikkoa sitten ajoin miehen vierashuoneeseen nukkumaan! Mies kuorsaa (varsinkin nyt kun sillä on nuha) ja mä nukun jotenkin paljon kevyempää unta kun ennen enkä meinaa sit saada enää unen päästä kiinni jos/kun herään tuohon kuorsaukseen. Mieskin tuntuu nukkuvan nyt paremmin kun ei herää mun vessassa käyntiin tai pyörimiseen.

Torstaina ois seuraava neuvola, ei ole ollut vielä mitään puhetta lääkärineuvolasta. Täällä tuntuu muutenkin olevan jotenkin tosi harvoin noita neuvola ja lääkärikäyntejä!
 
Hibiscus: Muistaakseni tuollaista paksumpaa valkovuotoa voi esiintyä raskauden aikana, ja jos se ei haise pahalle, siis ei viittaa tulehdukseen, mitään huolta ei pitäisi olla. 

Mulla sitten eilen tuli ensimmäiset kipeät supistukset, juuri kun pääsin sanomasta, että kivuttomia ovat olleet... ;) Vähän säikähdin, että ei kai nyt jo ala synnytys, kun kipu aaltoili alaselässä asti ja kesti koko illan. Yö meni pyöriessä ja stressatessa. Onneksi aamulla kipu oli poissa ja nyt ihan hyvä olo.
Tajusin, että on rauhoitettava omaa touhuamista aika lailla, ellen halua ennenaikaista vauvaa. On tosi vaikeaa jotenkin hellittää otetta ja jättäytyä äitiyslomalle. Tulee huono omatunto, jos en jaksa normaalisti touhuta tyttären ja koiran kanssa, ja se sitten kostautuu niin, että olen yliväsynyt ja yliherkkä ja tiuskin kaikille. Onkos se nyt sitten jotenkin parempi vaihtoehto??! Plääh..

Miehellä on tänään työhaastattelu uuteen työpaikkaan ja minä jännitän, että mitä jos kaikki muuttuu nyt kertarysäyksellä. Meillä on ollut niin toimiva arkirytmi eikä siitä haluaisi luopua..

No, hyvin ne asiat onneksi kuitenkin aina lopulta järjestyy. :)

Aurinkoista aamupäivää!
 
Täällä oli viimeinen kerta perhevalmennusta aamulla, katseltiin synnytysvideo — ei järkyttänyt miestä liikaa :D Tosin se synnytys siinä oli super helppo.

Yö meni harjoitussupistusten kera, en niihin kauheasti enää kiinnittänyt huomiota ja vauva liikuskeli ihan mukavasti myös yöllä, oli sillä hikkakin :)

Aamulla heräsin aikaisin tekemään sulkaapiirakkaa töihin vietäväksi. Eilen illallakin tuli tehtyä pari, mutta toinen satsi epäonnistui aikalailla, joten aamulla vielä kolmannen väsäsin. Onneks resepti on helppo ja nopea, tunnissa oli browniessit valmiit :)
Eli viimistä päivää töissä nyt sitten — jännittää, ahdistaa ja hiukan myös on huojentunut olo :) Eilen yks pomo kysyi että pitääkö sut kukittaa huomenna ja vastasin normi tapaani että en tiedä eli saas nähdä saanko kukkia iltapäiväkahveella!

Sellaista tänne... nyt vielä rutistamaan viimeiset työt loppuun ja sitten rentoutumaan! :)
 
riksuke: Kait sitä ultraan vois aina päästä mut meillä tuntuu olevan aika vaikeeta, kun ei oman kunnan alueella ole ultraa ja kunta joutuu maksaa sitte "vieraalle", tai joudun mäkin maksamaan polimaksun nyt aina kun olen ultrassa käynyt (27,50), vaikka ei ole mun "oma tahto". Koska olet nyt menossa sinne ultraan?
Joo tosiaan h-hetki voi olla kuulemma milloin tahansa ja mies on ihan paniikissa :D

Zeni: ei laittanut kortisonia ja sanoi, että nyt kun ollaan jo yli 34 viikon niin ei lähdetä enää estelemään eikä vaavilla pitäisi enään tässä kohtaa olla mitään hengitysvaikeuksia tms.. Käskivät vaan ottaa rauhalliseti, jotta kuitenkin vähän vielä voimistuisi : ) Sulla onkin pieni kaveri masussa mut "hyvä", kun esikoinen oli vielä pienempi niin tiedät kaiken olevan silti kunnossa : )

Mäkin oon niiiin kateellinen kaikille vauvakutsujen saaneille..

Meillä täällä kanssa kärsitään huonoista yöunista, ravaan ite 1-2 tunnin välein vessassa ja loput ajat tökin miestäni, kun se kuorsaa niin jumalattoman kovaa (siitepöly allergia ja sen vuoksi nuha)..

ilippo<3: Kamalaa mitä sulle kävi mut hyvä, että kaikki kunnossa. Sullahan on jo iso kaveri viikkoihin nähden tai siis varmaan menee hieman käyrän yläpuolella?! Kiva, kun saitte tietää vielä sukupuolen mikä varmasti oikea noilla viikoilla.. Yritin viime ultran jälkeen udella, että näyttikö edelleen tytöltä mut lääkäri sanos et ei kattonu, hah..
 
Damon: Niin juu, et sun pitää lähteä toiselle paikkakunnalle ultraan... Hassua, et joudut maksamaan siitä sen maksun :o... Mut siis tää lääkäriaika on 7.5. jolloin ultrataan ja kyl mä aion kysäistä sit sitä mahdollisuutta päästä viel ä.polille ultraan, niillä kun on siellä kuitenkin paremmat laitteet ku neuvolassa... Jos vaikka vielä sais tietää sukupuolenki viime metreillä ;)...
 
Hibiscus, tosiaan valkovuoto voi olla ihan juoksevasta nesteestä paksuun limaan ja kaikkea siltä väliltä, limatulppa on sit yleensä isompi klimppi ja kuten itsekin sanoit on siinä veriviiruja. Itsellä kans päivästä riippuen tuo koostumus vaihtelee laidasta laitaan :)  Ja jos ei oo kutinaa ja tuota mainittua hajua, ei oo syytä epäillä tulehdusta. :)

Mä oon taaaaas nukkunut erittäin huonosti, nyt vaan ei harmita se ollenkaan. Kello oli soimassa 2:40 kun kolmen aikaan mies läks Turkin reissulle kahden kaverinsa kanssa. Outoa, ei olla varmaan ikinä oltu viikkoa täysin näkemättä toisiamme, armeija aikanakin (vuonna -98) vaikka olisi ollut viikonlopun kiinni niin mä kävin siellä moikkaamassa!!  Ikävä on jo nyt, onneks on lapset seurana :)   Lasten kanssa jo sovittiin että nukutaan kaikki meidän makuuhuoneessa, nuorempi nukkuu mun vieressä ja isompi ilmapatjalla. Vappuaattona mennään kylpylään yhdeksi yöksi, tulee meillekin jotain "lomaa" :)

Ihana ilma taas tulossa. Aurinko paistaa ja mittarissa asteet kohoaa. Aivan ihanaa. Nyt on ihan epätodellisen hyvä olla, seesteinen ja hymy huulilla koko ajan. Äitin mies tuo mulle tänään maalia kotiin. Meillä on eteisessä etsattu puolipaneeli ja aion maalata sen valkoiseksi. Saa avaruutta lisää. Asutaan vanhassa rintamamiestalossa ja sellaista avaraa ei oo, joten kokeilen jos sais luotua edes vaikutelman lisätilasta. Ja on se parempi kuin tuo tummahko, toivottavasti :D

Ikkunoita pitäis varmaan pestä, mut toisaalta sen vois jättää suosiolla kesäkuulle... jos sillä sais edistettyä synnytyksen käynnistymistä. En oo mikään innokas pesijä joten kahteen kertaan en viitsi sitä tehdä :P

Mukavaa keskiviikon jatkoa kaikille <3
 
Pahoittelen seuraa eritekuvausta (saa skipata ;)  Jus kun pääsin sanomasta, että täällä limaista vuotoa, mutta ei onneks veristä niin eikös tän aamun ole sitä vertakin sitten ollut mukana. Semmoista paksua limaa veriviiruilla. Ei onneks paljon, mutta pyyhkiessä jää hyvä määrä paperiin. Samanlaiselta vaikuttais kun limatulppa, mutta edellisissä sitä tuli kyllä isompana könttinä. Ottaa tästä nyt selvää sitten...

Lucia: Mulla on ihan sama juttu, eli järki sanoo, että nyt pitäs rauhoittua mutta kun ei vaan jotenkin malta ottaa rennommin ja jättäytyä äitiyslomalle. Nyt kun oon kotona (tän viikon vielä saikulla juurikin noiden supistusten takia) niin sitten tekee kaikenlaisia rästiin jääneitä kotitöitä vaikka pitäs ottaa levon kannalta.

Jännä muuten huomata, että nyt ihan viikon sisällä täällä yhdellä sun toisella on alkanut tulemaan supistuksia yms. ennakoivia oireita ja synnytys muutenkin pyörii enemmän mielessä. Hyvin on meidän pienokaiset masuissa pysyneet, nyt jos syntyisi olisi jo hyvät mahdollisuudet selvitä :)
 
Voihan se olla että se limatulppa sieltä jo irtoaa! Eikös se voi irrota jopa muutaman viikon ennen synnytystä, yleensä kyllä ennakoi sitä... ja toisaalta, tulee mitä "oireita" vaan niin kaikkihan on niitä ennakoivia juttuja.. synnytys lähenee vääjäämättä :D  Mutta muistanko oikein vai kuvittelenko et limatulpan irtoamisen jälkeen ei enään suositella uintia järvivedessä eikä kylpyjä? Voi olla et oon ihan hakoteillä mut tällainen muistikuva mulla olis.

Mä oon taas vaihtanut makkarissa järjestystä, sain hivenen toimivammaks. Ja verhoja aloin vaihtaa (vaikken niitä ikkunoita vielä pesekään) ja silitys on taas niiiiin ihanaa puuhaa, taidan silittää samalla vauvan harsot ja lakanatkin :)
Aikani kuluks myös täytin tuon hoitolaukun. Laitoin sinne vauvan kotiutumisvaatteet ja laukun laitoin kaukaloon, osaa mies sen sitten siitä ottaa. Sänkyä en vielä petaa, ehtii pölyttymään kuitenkin. Oon kahden vaiheilla sen laatikko-sängyn kanssa laittaako vaiko eikö. Periaatteessa vauva nukkuu varmaan suurimman osan päikyistä vaunuissa kun jos pihalla ollaan. Ja kotona meiän makuuhuone on tässä keskikerroksessa missä keittiö ja olohuonekin, niin sänky on hyvin lähellä. Jos sinne sänkyyn vaan jotenkin kehittelis pienemmän "pesän" ettei oo pieni niin suuressa sängyssä... täytyy nyt katsoo. Ehtiihän sen pedin siihen laatikkoon laittaa vaikka kotiutumisenkin jälkeen.
 
Minäkin muistelin, että neuvolasta joskus ohjeistettiin että enää ei sais tulehdusriskin takia kylpyyn tai uimaan mennä jos limatulppa on mennyt. En siis ihan satavarma ole mikä nykykäytäntö on, mutta noin ainakin silloin esikoista (6 vuotta sitten) odottaessa sanottiin.

Soittelin äsken kuitenkin neuvolaan ja sieltä tuli aika tiukka komento levätä, mielellään vuodelevossa huomiseen neuvolaan asti. Jos verta rupeaa tulemaan enemmän tai alkaa supistelemaan pitäs sairalan päivystykseen hipsiä. Vähän ehkä nolotti myöntää puhelimessa, että en ole kyllä ottanut nyt sairaslomalla juurikaan rauhallisemmin vaikka kipeitten suppareitten takia saikulle jäinkin. Mutta helpommin sanottu kun tehty tuo vuodelepo, kun mies tulee vasta illalla yhdeksän jälkeen kotiin. Onneksi nuo lapset on sen verran isoja jo (3 ja 5) ettei niitä ihan hirveästi tarvitse enää nostella ja viihdyttää.

Mutta kuten Kesämasukin arveli voi kyse olla ihan normaalista valkovuodostakin ja kun limakalvot on verekkäät saattaa veri olla sieltäkin peräisin.

Huh, tulipas paljon taas eritekuvasta :P

Mutta tästä limajutusta säikähtäneenä sain aikaiseksi myöskin pakata vähän sairaalakassia, ainakin omat kamppeet on nyt kasassa. Vauvan vaatteetkin pistin pussukkaan jonka mies saa sitten napata mukaansa kun joskus kotiudutaan :)
 
Juu kyllä tuo tosiaan limatulpalta kuulostaa Hibiscus ja muistaakseni se voi tulla osissakin pihalle. Eli ei välttämättä koko tulppa irtoa kerralla. Näin olin kai jostain lukenut tai kuullut.

"Joillakin tämä ns. limatulppa on aivan selvä kertaklöntti, toisilla sitä irtoaa pikku hiljaa ja jotkut eivät edes huomaa mitään tällaista tulpan irtoamista."

Tuollaisen tekstin löysin googlettamalla. :) Jahas, tekstikin sitten vaihtoi väriä ja muotoa. Noh.. 

Joo monella ruvennut tulemaan noita ennakoivia oireita, mutta koska ollaan jo näillä(hyvillä) viikoilla niin eipä tuo ihmekkään.  On kyllä ihan mielenkiintoista seurata kellä syntyy ensimmäisenä. 

Tänään siis oli neuvola , ja oli kyllä turhista turhin käynti että ei mitään rajaa.... Ensinnäkin siellä oli sijainen. Olisin halunnut puhua tämän oman terkkarini kanssa mutta noh, sain ensiviikon perjantaille jo uuden ajan. Puhuin tästä supistelusta ja siitä veritahrasta ja sanoi vain että mikäli tulee isompaa vuotoa niin ambulanssilla sairaalaan.Ei siis edes voinut tutkia noita "paikkoja"...   
Sitten puhuin noista näkökenttähäiriöistä(vilisee silmissä mustia laikkuja) ,päänsärystä,pahoinvoinnista jne ja sanoi siihenkin kun pissa kerta on puhdas niin ei tarvetta jatkotutkimuksille.Mun mielestä jossai luki että ei välttämättä näy pissassa ainakaan heti jos on tuo rm. Antoi kotiin niitä pissaliuskoja että voin seurata sitä proteiinia.. Että sellaista. Verenpaine oli hyvä eikä oo kyllä turvotusta ku sormissa. Painoo oli tullu... noh.. vähä enemmän ku olis pitäny mut nyt sit tarkkaillaa sitä nää loppuviikot. Jännä kyllä kun en syö sen kummemmin kun ennenkään ja painoa on tullu iha tasasesti ja sievästi mut nyt sitten on humpsahtanu.Mutta niinkuin joku jo sanokin että kun ihmiset on yksilöitä ja toiselle vaan tulee enemmän sitä painoo. 

Sitten se mittas tuon masun niin 36 sai mitaks ja siis nyt on rv35+1. Sanokin kyllä sitten että kun eri mittaaja että saattaa mitata eri kohdasta kun toinen ja ei välttämättä pidä paikkaansa. Mutta sitten kun kysyin että onko tuosta vauvasta nyt sitten joku painoarvio kenties niin ei kuulemma. Vauvalla tilaa on siis masussa vieläki tosi hyvin niinkuin esikoisellakin oli aikoinaan ja vaikka sillonkin maha oli iso niin vauva ei ollu iso. Mutta silti. Voi ärsytys. 
Aion kyllä sitten viikon päästä kysyä vielä siltä omalta terkalta että mitä mieltä se on.
En tosiaan odota tästäkää mitää kovin isoa pötkylää kun ei esikoinenkaan ollu ku päälle 3 kiloo mut mut.  Ja tosiaan sokerit on ollu kunnossa. 


 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top