Hei taas mammat =)
Hui Zeni, kuulostaa kyllä harvinaisen kamalalta tuo sun olotila =/ kaikki sympatiat sinne, toivottavasti alkaa pian helpottaa!!
Tervetuloa Piaffi =) pakko kysyä tuosta sun nimimerkistä, että ootko kenties hevosihmisiä =) toivottavasti sullakin alkaa yskä pian helpottaa että pääset liikkeelle! Meillä esikoinen kävi läpi 1,5kk sairastelukierteen tossa syys-lokakuussa ja seinät kyllä kaatu päälle molemmilla kun ei päästy pihalle!! Ja minä en itse ollut edes sairaana =S mulla vähän sama tilanne ton painon ja syömisen kanssa, nyt myös reilu 10kg vähemmän painoa kuin edellisen raskauden alussa, ja tarkoitus olisi myös rajoittaa painonnousua mahdollisimman paljon! Esikoista odottaessa paino siirtyi uudelle sataluvulle ja sitä tuli kaiken kaikkiaan 17kg, meni vuoden verran ennen kuin sain kaiken kertyneen pois =( painavimmillani alkoi selkä ja polvet sitten pettää, oli tosi kamalaa kun välillä selkää särki niin etten meinannut pystyä poikaa nostamaan sängystä ylös...tällä kertaa olen viisaampi, ja olen vannottanut miehelleni että vaikka mä kuinka sille suuttuisin että puuttuu mun asioihin, niin ei anna mun syödä itteeni siihen kuntoon enää!! Neuvolassakin aattelin asiasta puhua huomenna, koska se mietityttää mua itteeni tosi paljon. Huh, olipas vuodatus =D
Mitäs muuta tänne. Ilta- ja syömis-turvotuksen on korvannut pysyvä pieni turvotusmasu =) hurjan suloinen se on, mutta kun en ihan vielä haluaisi maailmalle tätä raskautta kuuluttaa!! Hölmönä elättelen toiveita, että huomenna saattaisi sydänäänet kuulua neuvolassa, mitä kyllä oikeasti epäilen koska viikkoja vasta 6+5 =/ esikoisella oli tosin istukka etuseinässä, niin että sekin on alussa estänyt niitä ääniä kuulumasta...meillä on ultrat ulkoistettu vallan yksityiselle niin että siihen ei ole neuvolassa mahdollisuutta =( kateellisena luen siis teidän kirjoituksia, jotka pääsevät neuvolassa ultrattavaksi jo heti alussa!! Esikoisesta kerrottiin kyllä ennen ultraa, olikohan se rv9+jotain kun oli isommat kaveriporukan juhlat jossa olin sitten autolla. Kerrottiin, koska olisivat arvanneet sen kyllä joka tapauksessa - minä kun en koskaan ole lasiin sylkenyt ;D (tällä nyt en siis tarkoita että joisin jatkuvasti, vaan että silloin harvoin kun niitä bileitä on, olen innolla aina juhlinnassa mukana=) syyhyttäis ihan hirveesti jo kertoa kaikille!!!
Hyvä ystäväni odottaa viimeisillään esikoistaan, kauan ja hartaasti tehtyä rakkauspakkausta <3 lauantaina järkkäämme hänelle yllärinä vauvajuhlat =D olisin itse kovasti halunnut sellaiset, mutta ei kukaan sitten tullut järjestäneeksi =/ nyt aattelin että järkkään juhlat sitten jollekulle muulle jos en itse niitä saa! Saas nähdä järkkäiskö joku tällä kertaa ;D
Töissä riittää kiirettä. Meillä on ollut tosi mahdoton vuosi kunnalla, työnteko on ollut koko tiimillä vaikeaa ja sisäilmaongelmien vuoksi ollaan jouduttu muuttamaan 6 kertaa vuoden sisällä! Kolleegan kanssa on tehty nyt sitten se radikaali ratkaisu, että me lähdetään vuoden alusta yksityispuolelle. Pää ei kestä enää tätä kunnan vetkutusta ja älyttömiä päätöksiä, mitkä ei millään tavalla ota huomioon työntekijöitä! Jotenkin ihanan levollinen olo nyt, kun tietää että ne asiat ei enää kosketa itseä =) mä intoilen jo siitä kuinka voin vähän lyhentää työaikaani että illat pojan kanssa olis pidempiä, ja kuinka voin vanhempainvapaan jälkeen palata töihin osittain tosi helposti niin että lapset voi olla edelleen kotona =)
Aamulla oli vähän yökötysolo, mutta toisaalta olen ihan tyytyväinen taas näihin vähäisiinki oireisiin, kun tässä viime päivät ollu ihan oireettomia ja mielikuvitus päässyt laukkaamaan... 
Ulkona oon nyt yrittäny olla väh. tunnin joka päivä kun se auttaa siihe huonoon oloonkin.
No kuuluu varmaan ikään. :)
