!! Kesäkuun Kuuma Linja !!

Mä näin muuten viime yönä ekaa kertaa unta vauvasta niin, että kasvot näkyi. Just juteltiin yks päivä miehen kaa, et jännä kun miettii tai uneksii vauvasta, niin ei osaa kasvoja hahmottaa lainkaan, kun ei ole mitään hajua miltä vauva tulee näyttämään. Mutta viime yönä oli kyllä tuskin kovin realistiset kasvot, ihan vaalea tukka, kulmat ja ripset.. Minulla tummat karvat ja miehellä oli paksu pikimusta tukka, kun syntyi, nyt semmonen maantienvärinen tukka, enemmän kuitenkin tumma kun vaalea. Olin unessa myös vähän pettynyt, kun vauvan ripset olivat aika olemattomat, eikä isin räpsyt haha :) Tänään aamulla olikin sitten jotenkin muka ikävä vauvaa, kun tuntui, että oli päässyt vähän lähemmäs häntä jo.. :D Omituisia tuntemuksia.

Pääsi kyllä melkeen itkukin, kun alaselkä ja lantio menee niin pirun kipeäksi yön aikana, että on pakko herättyä nousta ylös vaikka muuten vielä nukuttaiskin.. Ei vaan kärsi olla enää kyljellään. Mies sitten vähän hiero alaselkää ja könötin tyynyn päällä jalat auki ja peppu pystyssä, ainoa asento missä saa lantion rentoutumaan.. Ja tietysti mies alkoi heti kohkaamaa, että nyt se syntyy :'D haha. Oliskohan pitäny vähän enemmän aiemmin valitella, ettei nyt kaikesta kivusta niin innostuis. Vauva kyllä tunki oikeen urakalla alakertaa illalla eilen, kun käytiin nukkumaan, siksi varmaan lantio niin kipeänä olikin aamusta.
 
Mulla ollut vauvan kasvounia pitkin raskautta ja kaikissa aina ollut ihan epärealistisen näköinen. :)
Nukkuminen ois ihanaa mut tääl kans paikat väsyy ja jumiutuu kyljellään nukkumisesta. Vois vaikka maksaa et sais nukkua puolittain mahallaan tai missä vaan asennossa huvittaa :)
 
Aubrey aika hauska ajatus että oot "tummakarvanen" oon jostain syystä ajatellut aina että olet perus skandinaavisen vaalea :D
 
Toiki on muuten hauska, miten sitä foorumilaisistakin muodostaa jonkun ennakko-odotuksen, että miltä näyttää :D Iidiksellä joskus näkyi jossain masukuvassa kasvot ekaa kertaa, olin ihan hämilläni, että ei sen tuolta pitäny näyttää :D!
Ja silti omasta vauvasta en oo osannu kuvitella!

Johanna, mä heräsin yks aamuyö niin, että olin periaatteessa selälläni, mut mies oli pää painettuna mun hartialle/rintaan ja loput siitä oli mun yläkropan alla, eli olin sen takia vähän koholla ja masu ei tuntunu painavalta. Ai että oli mukava asento, ei kolottanu yhtää :D Painoin sitte posken sen hiuksiin ja jatkoin unia, mitenhän sen sais useammin tollain möyryämään :p
 
Miten ihmeessä Helmimeri voit olla mahallaan? Voisipa itsekin, se on lempparinukkumisasento :D


Tässä kun on tottunut siihen, ettei selällään pysty olemaan kun tulee niin vimmatun huono olo ja täytyy äkkiä päästä mihin tahansa muuhun asentoon, että jotenkin siitä on tullut oma todellisuus "ettei naiset voi olla selällään". Kun näkee esim. telkassa jonkun naisen köllöttävän selällään tai kaveri käy ja hän köllöttelee sohvalla selällään, niin tekisi mieli sanoa, että "nouse, et sie noin voi olla!" :D Ihanaa kun synnytyksen jälkeen voi olla selällään, mikä taivas se tuleekaan olemaan!
 
Mulla on auttanut nyt viimeyöinä noihin kipuihin, mitä tulee kyljellään nukkuessa, sellainen iso pötkylätyyny. Vielä joku viikko sitten se tuntu liian isolta, enkä voinut sitä käyttää, mutta nyt se on just passeli! Nukuin niiden parin yöheräämisen ympärillä varmaan yli yhdeksän tuntia! Eikä edes kolottanu paikkoja herätessä. Aaaaahhhh!

Edit. Niin siis se tyyny on jalkojen välissä jotta se auttaa, jos ois vähän pidempi, ei tarvis sitä toista "halityynyäkään"
 
Mulla on selkä niin jumissa että suurimman osan ajasta siihen vaan koskee. Mies on ehkä maailman huonoin hieroja mutta saa sieltäkin sellaisen pienen helpotuksen. Foam rollerin päällä jaksaa hetken aina rullailla, ranka paukkaa ja rutisee koko ajan siinä ollessa. Ja tennispallolla seinää vasten saa aika imeliä paikkoja esiin kanssa. Keppijumppa on kans kova sana. Alkaa kuulostaa ihan eläkeläiseltä kun haaveilen kunnon sauvakävelylenkistä, jolla saisi jumeja kunnolla auki.

Noh, ei olis montaa viikkoa enää että tasapainottuu tuo keskivartalon tilanne, pakki painaa niin paljon että vetää väkisinkin selkää väärään asentoon..
 
Minä kans yöllä kaikkien hartiajumien ja selkäkipujen kanssa haaveilin keppijumpasta ja muista vastaavista. Nyt taas kun ei oikeestaan tunnu miltään niin arvatkaas vaan muistanko koko keppiä :) Pitäis joku harjanvarsi varmaan etsiä että sais edes vähän pyöriteltyä..
 
Se kaurapussi on ollut kyllä ihan ehdoton apuväline jo nyt ennen synnytystä. Auttaa ainakin mulla tuonne lapaluiden väliin tulleeseen kipupisteeseen. :) varsinkin jos sen rullaa niin, että se kivasti painaa sitä kipukohtaa auki samalla kun se lämmittää ja rentouttaa. Nirvanaan pääsee siis helpolla :D
 
Aiarana sanoi:
Miten ihmeessä Helmimeri voit olla mahallaan? Voisipa itsekin, se on lempparinukkumisasento :D


Tässä kun on tottunut siihen, ettei selällään pysty olemaan kun tulee niin vimmatun huono olo ja täytyy äkkiä päästä mihin tahansa muuhun asentoon, että jotenkin siitä on tullut oma todellisuus "ettei naiset voi olla selällään". Kun näkee esim. telkassa jonkun naisen köllöttävän selällään tai kaveri käy ja hän köllöttelee sohvalla selällään, niin tekisi mieli sanoa, että "nouse, et sie noin voi olla!" :D Ihanaa kun synnytyksen jälkeen voi olla selällään, mikä taivas se tuleekaan olemaan!
Click to expand...
Mä mietin ihan samaa, kun näkee jonkun makaavan selällään tai mahallaan :DD tai yleensä tekevän jotain, mikä ei itseltä nyt mitenkään luonnistu
 
Täällä ei ole kyl ongelmii selällää olossa mutta ku paras nukkuma-asento olis mahallaan ja sillee jos yrittää ni pienokainen riemastuu (varmaa joutuu ahtaalle). En nuku koskaan selällää ja nyt pelkät kylkiasennot jumittaa kyl lonkkia.
 
ei selälleekää tuu melkee ikinä huono olo.. pyörin ympyrää ja joka asennossa :D ihanaa kyllä pitkulaimetystyyny haaroisss ja kyljeltää
 
Kävin koiran kanssa kävelemässä parin kilsan lenkin ja trackerin mukaan ei menny ku se muutama minuutti pidempään ku aiemmin. Toki nyt tuntu olevan helpompaa taas kävely. Paljon vähemmän vihlo ja pisteli alapäätä kun vielä viikolla ihan lyhyillä lenkeillä eikä harjoitussuppareitakaan tainnu tulla yhtään. Pitääkö tässä ruveta nyt kunnon treeniä vetämään niin vauva tajuaisi tulla ulos :)
 
Illu85: mietin aivan samaa eilen kävelyllä. Tuntu oudon helpolta kävely. Pitäiskö sitä alkaa reippailee päivittäin, kun aiemmin on jääny kipujen kans aika minimiin. Tulisikohan tuo vaavi ulos? Ja ei varmasti ole haittaa jos pitää kuntoa yllä ihan synnytystä vartenki!
 
Ai niin miehelle ei pidä kertoo kuinka helppo lenkki oli, luulee vielä että voin joka päivä viedä koiraa lenkeille ja että voi juoksuttaa minua kaupoissa ;)
 
helmimeri sanoi:
mä herään usein puolmahaltaa ja joskus jopa mahaltaa o:
Click to expand...

itsellä on luonnollista nukkua mahalteen, nyt on raskaus aikana se jäänyt, pelästyn kyllä välillä kun olen unissaan kääntynyt mahalleen. Luulisi että vauva menee littanaksi..
 
hei voidaaks tehä niin et hypätään tavallaan sen synnytyksen ohi.. niinku et nyt vaan haetaan vauvat kotiin?
viime yönä kyl uneksin helposta synnytyksestä ja paristi attelin yöllä et no mennään vaan kun ei ees satu.
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top