Kesäkuun kuulumiset

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja Martuti
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
^Tiedän niiin ton tunteen :D
Musta tuntuu että toinen vauva haluis jo pois mahasta kun hengaa tosi alhaalla. Toinen sit taas on tuolla kylkiluiden rajassa ylhäällä et saa nähä haluuko ikinä pois :rolleyes:
Fiksun näkönen ku vasen puoli mahaa roikkuu ja oikee alkaa tisseistä..
Ihanaa lunastar lukea teidän kuulumisia ja voi tota sun kuvaa ♡
 
Huomenna paukkuis viikkoja 36. Ristiriitaiset tunteet koska osittain olisin jo valmis aloittamaan elämän nelihenkisenä perheenä, mutta mikään ei ole vielä valmista vauvalle.Haluaisin ensin saada siivottua kaiken ja sitten vasta laittaa vauvan kamat valmiiksi ja sen jälkeen sais nostaa jalat ylös ja vain rentoutua ä. Aikapula siis meinaa iskeä vaikka periaatteessa kaikki olisi valmiina. Yhdessä päivässä vaan ei pysty kauheasti mitään tekemään kun kroppa käskee huilaamaan plus tietenkin toi esikoisen viiihdyttäminen. Onko muilla iskenyt aikapula?
 
Täällä ainakin tuntuu kans, ettei mitäön oikein saa aikaseks. Päivisin kaikki aika menee esikoisen kanssa ja iltaisin tuntuu olevan aina kaikkea muuta tai sit vasn haluis huilia. Kaikki tarvittava kyllä myös löytyy, mutta pitäisi kai niitä vähän järjestellä, pestä ja koota uudestaan. Kai tässä on alettava skarppaamaan :)
 
Siis jumalauta mikä show alko yhtäkkii ton kissan kans!! Eilen illalla se alotti paskantamalla matolle ja jatko äsken kusemalla matolle, ja ihan suoraan mun silmien alla!!!!! Ai saatana et mua raivostuttaa! Siitä oikein näki sen et ihan vittuillakseen teki ja lähti samantien karkuun! Ja kyseiset matot sijaitsee siis ihan vessan eessä missä sen tälläkin hetkellä Ihan puhdas astia on. Ei siis normaalisti harrasta tollasta, tuli ihan puun takaa!
Ei kyl tuu mitään muuta mieleen kun et voiko olla mahdollista että se nyt yhtäkkii mustasukkasuuksissaan alko protestoimaan sitä kun likka tuli eilen isältään ja hän ei sit saakaan sitä jakamatonta huomioo..?? :eek:

Kyseessä on siis tosi huomionkipee sylikissa, on aina siellä missä mekin, yöt nukkuu mun vieressä ja ennen sänkyyn menookin se aina odottaa vessan oven eessä että saan asiani hoidettua ja sit tulee perässä sänkyyn.. :grin Aivan ihana kissa ja onkin ollu meijän sellanen sylivauva. Mutta Jos meinaan tollanen voi olla sen käytöksen syy niin sit me tullaan kyl oleen kusessa (ihan sanan kaikessa merkityksessään!) kun vauva syntyy!!!! o_O
 
^ Oho, mitäköhän kisu nyt on protestoimaan alkanut... o_O Toivottavasti ei jatku ja oli vaan ohimenevää!


Mulla ei oo kyllä aikapula iskenyt, onneksi. Mä oon ollut jo 7 viikkoa kotona (ensin oli ylityövapaita, sitten kesäloma, ja nyt äippäloma). Niin heti kun jäin kotiin, aloin kaikkea laittamaan valmiiksi. Ja onneksi niin, koska nyt mulla ei enää energia riitä, ja pienetkin kotiaskareet tuntuu välillä ylitsepääsemättömiltä :rolleyes:
Onhan tässä siis noita normi koti- ja puutarhatöitä, mutta vauvaa varten on kaikki valmiina :hello2
 
Voi Pommiina sympatiat sulle kissan kanssa, mutta kyllä sai sun teksti ääneen nauramaan. :rolleyes::grin

Täälläkään ei aikapula ole iskenyt. Kaikki on valmiina, onneksi, koska sama juttu kuin Martutilla, että ei meinaa enää energiat riittää. Kotihommia olis vaikka muille jakaa, mutta olen osannut ottaa niiden suhteen rennosti.

Tänään parempi päivä kuin eilen. Eilinen oli aivan kamala sen pahoinvoinnin ja väsymyksen suhteen, makasin vaan sängyssä.
Ja nyt on alkanut yöunien suhteen käymään niin, että 3½ - 4 tunnin välein herään, jos en pissalle, niin muuten vain. Alkaako kroppa valmistautumaan tulevaan? o_O Kun ei niistä pitkistä yöunista taida olla sitten vauvan syntymän jälkeen tietookaan.. :rolleyes:
 
Mimmi, ihan samat fiilikset!! :rolleyes: Periaatteessa kun haluais jo siirtyä askeleen eteenpäin tästä odotusvaiheesta, mut toisaalta ei kehtais "keskeneräiseen" uutta perheenjäsentä tuoda. No, kamalan keskeneräistähän täällä onkin, mut ne on ne pienet jutut mitkä häiritsee ja ressaa... -hah, muut huoneet päivitetty 2000-luvulle, kun meijän makkari on vielä alkuperäisessä vuosimallia 80 :grin siinäpä se.. No mutta, ymmärsin pointin!

Vitti kun kävi suututtamaan heti kun silmäni auki sain :cool: eilen hehkutin omalla positiivisella sarkasmilla facebookkiin, et sain hirveesti juttuja tehtyä tässä tuvassa (kaappien järjestelyä) kun tyttö viihty paremmin isänsä kanssa ulkohommissa.. no siinä oli yks kaveri kommentoinu et muistahan levätä, kun eikös se h-hetki kohta lähesty.. vastasin siihen nätisti että joo lähestyy, mut pikkuhiljaa näitä pieniä juttuja pitää saada tehtyä ja ONNEKS SAAN KUITENKI MELKEIN AINA LEVÄTTYÄ KUN SILTÄ TUNTUU.. niin eikö anoppi oo siellä hösyymässä myös... :sad001
Se tässä just typerältä tuntuu, kun hänen kirjoituksensa oli "kaikella rakkaudella", lepää-tarviit voimia jne. Mut ensinnäki rupes ärsyttää kun liian henkilökohtasta tuolleen julkisesti kommentoi ja just kun olin ite kirjottanu että SAAN KYLLÄ LEVÄTÄ MILLON SILTÄ TUNTUU.
Äh...sangen typerää mut ärsyttää!!!

Enemmän miulta vie ylimääräistä energiaa se että "lepäilisin" ja kuhan vaan olisin kun näen että hommia on tekemättä. Ja eilinenkin..otin reilut tunnin päikkärit tytön kanssa touhujen välissä :grin

Mut pointti se, et paljon virkeämmällä mielellä sitten "vain on", kun saa aina näitä juttuja tehtyä.
 
Juu se on röllykkä ihan totta, että pikku hiljaa kumminkin on "pakko" touhuta juttuja, ei sitä koko aikaa voi vaan olla. Kyllä levätä pystyy vaikka ihan pikku hiljaa jotain tekeekin :)
 
Meillä on yks kissa, joka aina niillä viikoilla kun miehen poika on meillä, alkaa raahaamaan sen vaatteita alakertaan/portaisiin, just tyyliin "sinä voisit lähtee täältä nyt" :grin ja tiän et se on kissa ku oon kans yllättäny sen rysän päältä sukka suus siin portais aina välil :p

Ja mein suhteen alkuaikoina, kun ei miehen kans viel asuttu yhes mut se vietti paljon aikaa mun luona, mun vanhin kissa heitteli aina kaikki miehen tavarat (avaimet, puhelimen) pöydiltä alas - mielipide oli siinäki hyvin selkee. Onneks he tulee nykysin kuitenkin iha hyvin toimeen :wink
 
Miu, silloin kun mie tulin mieheni elämään, niin meillä kävi koiran kanssa vähän samalla tavalla. Mies oli siis siihen asti elänyt narttukoiransa kanssa nelisen vuotta kahdestaan ja yhtenä viikonloppuna mie olin siellä sitten yötä, herättiin siihen kun koira nosti mun avaimia mun käsilaukusta. Tipahti kyllä saman tien avaimet laukkuun kun tajusi että me herättiin :D
 
Huoh, oon kukkunu valveilla jostain 3 lähtien, helvetin kiva kun uni katoaa tolleen yks kaks yllätten, joo olisin voinu nukkua, pitäisi jaksaa kuitenkin noita mukuloita paimentaa ainkin sinne 12 asti ennen kuin rupeevat päivälevolle voi:smiley-angry019. No kaippa sitä sit itekki vois siinä sit vetästä unta pataan( jos siis vain uni tulee) Eipä oo pitkään aikaan tolleen uni tehny katoomis temppua, toivottavasti ei toistu, tai mie hypin seinille muutaman päivän jälkeen!!!
 
Täälläkin alettu valvomaan, ihan vaan "huvikseen". Ei onneks todellakaan joka yö, eikä edes usein (ainaka vielä) mutta ärsyttävää silti. Ja vaikka nukkuisinkin hyvin yön, niin silti päikkärit houkuttelee... Pissalle herään kerran tai kaks yössä.

Ärsyttävää, mä en tiiä onko tää allergiaa vai oonko nyt kipee. Nenä ihan tukossa, paksua räkää. Toinen korva kipuilee/tuntuu ärsyttävältä, topsilla yrittäny ronkkia mut ei helpota. Ja oireet oli siinä.

Remppa pitäis valmistua tän viikon aikana, vkonloppuna pitäis mennä mööpelivalssia, ja kenties saadaan lastenhuonekin valmiiks, ainakin toivottavasti hyvälle alulle. Ihanaa kun mikään ei ikinä jää viimetinkaan....
 
Täällä myös uni kateissa. Pari yötä mennyt nyt niin ettei uni vaan tule, levottomat jalat ja ajatukset juoksee.. Aaarg. Kyllä se uni sit aamun pikkutunneilla vie voiton ja aamulla nukuttas kauheesti mut ei aita ku nousta esikoisen kanssa toihuamaan. Mä en kans kestä tätä jos jatkuu pidempään, rakastan unta, tarviiiiiin unta. Huoh!
 
Heräsin tänään vähän ennen viittä. Mutta en suostunu nouseen sängystä ja olinki sit torkahtanu hetkeksi ennen ku miehellä soi kello. Sit nousin tekemään aamupalaa yövieraille. Siskon perheen lapsilla täällä päin pesisleiri, ni osa heistä yöpyy meillä.

Nyt sit oottelen, että ilma hieman lämpenee ja lähen taas pihatöihin. Eilen siis kävi kaivinkone raapimassa meän pihaa. Nyt ois ohjelmassa kantaa vähän kiviä ja kaivaa hieman seinänvierustoja auki, että saan maalattua sokkelin ennen, ku iltapäivällä tulee sorakuorma, joka levitetään tohon etupihan seinän vierustalle ja pihatielle. Sit pitää vähän siivoilla pihaa noin yleisesti, ku nurmi pitäs saada ees jotenki leikattua. Mutta vkl tosiaan purettiin tuo vanha peltikatto ja eilen tuli uudet pellit pihalle, jotka tulevana vkl nostetaan katolle, ni pihalla on nyt erinäisissä kasoissa peltejä ja lautoja. Pystyn puikkelehtimaan leikkurin kans siellä välissä, mutta jonku verran aattelin niitä kerätä vähempiin kasoihin. Mutta siinäpä sitä hommaa jo onki!

Sent from my GT-P5100 using Vau Foorumi mobile app
 
^ Apua, miten sä jaksat :eek:

Eilisessä kuumuudessa mä en saanut pihalla tehtyä muuta kuin yhden kukkapenkin siistittyä (kitkin rikkaruohot ja leikkasin pois jo kuihtuneet kukinnat), ja senkin jälkeen mua sattu selkään ihan sairaasti ja oli ihan voimaton olo! Vielä olis 3 isoo kukkapenkkiä jäljellä.... kuka niitäkin niin monta halusi... :confused::grin
 
No täällähän ei helteitä ole nyt pariin päivään ollu, hyvä ku nousee päivällä +15. Mutta jotenki mä nautin siitä, että päivään sisältyy paljon hommaa, ni aika kuluu paremmin. Kyllähän mä siitä sit illalla kärsin, ku koko kehoa särkee kauttaaltaan.. Jotenki liikkuessa en sitä kipua ajattele tai tunne. Heti jos pysähtyy hetkeksi, ni tuntuu, että alaselkä sanoo sopimuksen irti ja jalkoväli repeää =D

Ja toisaalta haluan nyt kokeilla, että kypsyykö paikat paremmin, ku pysyy liikkeessä. Edelliseltä annoin kivuille periksi ja pääosin vaan makasin sohvalla.
Mutta pakko tänään kuitenki kuunnella kehoa, ku aamupalapöydässä istuessani vauva liikku taas tuolla TOSI alhaalla ja tuli yhtäkkiä semmonen ikävä, hieman jopa kipeä, vihlova tunne alavatsan, emätimen ja peräaukon seudulle. Johtu siis mielestäni ihan vaan vauvan liikkeistä, mutta se oli niin voimakas, että oli pakko nojautua niin taakse ku tuolilla pysty ja lopulta nostaa vähän jo persettä penkistä. Ja virstarakko oli siis tyhjä, ku olin vasta käyny vessassa. En siis missään nimessä halua, että vauva tulee alaikäsenä ulos (rv 34+0), mutta toisaalta luotan siihen, että vauva ei ulos tule ennen ku on ite valmis.

Sent from my GT-P5100 using Vau Foorumi mobile app
 
Kylläpä on sekavat fiilikset jo etukäteen. Miehellä on huomenna työpäivä Helsingissä, niin lähden hänen mukaansa viettämään vähän Helsinki-päivää, että saisi jotain muuta ajateltavaa ja ajatuksia nollattavana. Toisaalta odotan innolla, että saa tosiaan jotain muuta mietittävää ja toisaalta vähän alakuloisena, kun sitten ei pääse poitsua näkemään osastolla. Mut ehkä se välipäivä tekee hyvää. Pääsee vähän shoppaamaan (Forumissa on Name It -liikkeen pop-up -store sopivasti pystyssä, jossa vaatteita hyvillä alennuksilla :p ja aattelin, että kotimatkalla poiketaan Lastentarvikkeen Outlet -liikkeessä Vantaalla, kun haluaisin sitterin ja jonkun leikkikaari-homman ostaa poitsulle) ja sivistämään itseään (kerrankin kun ei ole aikataulua, niin ajattelin piipahtaa Kiasmassa - ne taideteokset on yleensä niin hämäriä, että ovat kiinnostavia - ja kokeilemassa sitä Finnair Sky Wheeliä) :) Täytyy vaan tänään osastolta muistaa pyytää puhelinnumero, niin voi soitella poitsun kuulumiset jossain kohtaa päivää :)

Ja sääliksi käy miestä. Hän on flunssassa, niin ei voi tietystikään osastolle tulla poitsua katsomaan. Juuri totesi, kun selittelin tämän päivän ohjelmaa ja aikataulua miten sairaalalla aion olla, että häntä tympii, kun ei pääse poitsua katsomaan ja sylittelemään :sad001
 
^ Ymmärrän sekavat fiilikset, mutta kyllä poitsu siellä pärjää, sun pitää koittaa nauttia ja rentoutua! :)
 
Mää kans luulen, että tekee sulle hyvää saada ajatuksia irti arjesta. Ja tiedän kyllä sen erotuskan, mikä vastasyntyneestä vauvasta on, vaikka mun ei tarvinukkaan olla ku yksi vuorokausi erossa vauvasta. Mutta vauva on erinomaisessa hoidossa eikä se vielä osaa käsittää jos äitiä ei yhtenä päivänä näy. Ja jos todella pahalta alkaa tuntuun, ni sinnehän voi mennä millon vaan, sinun lapsihan se on.
Mutta ei se tee maidonnousullekaan hyvää jos koko ajan itket kotona ikävää ja stressaat. Eli miehen mukaan vaan hyvällä fiiliksellä ja anna itsellesi lupa nauttia päivästä.

Sent from my GT-P5100 using Vau Foorumi mobile app
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top