Kesäkuun kullanmurut 2014

mä en ole viel ostanut pikkukakkoselle mitään, esikoinen vasta reilun vuoen niin häneltä on paljon säästös vaatetta. jotain uutta tietty myös ostetaan uudelle tulokkaalle mutta yritän malttaa siihen asti kunnes sukupuoli on varmistettu, sillä jos tuleva on poika lähtee esikoisen kaik vaatteet myyntiin mitä on säästös :) ja sit pääsee shoppaa kunnolla ^^ mut jos tyttö niin sit käyn varastossa laatikossa loevat vaatteet kaik lävitte ja säästän mieluisimmat ja ostelen vähän lisää....

rattaat tuli jo kyl vaihdettu tai lauantaina meille kotiutuu phil & tedsit emmaljungan scoottereitte tilalle jotka toissaäivänä möin jo poiskin :) et yksi asia on hoidossa sit jo ajatellen et 8kk päästä lapsia on kaksi :)
 
En ole ostanu mitään, enkä ihan heti aiokkaan=D yritän siirtää kaikkia ostoksia mahdollisimman pitkälle. Meillä ei tosin ole kyllä mitään tallellakaan kun ensimmäinen sarja on jo niin isoja mutta joutaahan sitä sitten mammalomalla shopailemaan. Käytettynä yritän hommailla mahdollisimman paljon muutenki!

Yritän nyt nauttia vaan fyysisestä ja henkisestä raskaudesta kun ekan sarjan kanssa tulivat niin liukuhihnalla että en juurikaan muista noista raskauksista mitään.

Kun hiukan tullut viikkoja lisää niin kerron vanhemmille lapsille että pikku-sisarus on tulossa..=)
 
Mä mietin noita vaunujakin jo et millaiset haluan :D Luulen et raha ratkaisee meillä ellei tulevat isovanhemmat sponssaa niihin :)

Kirpparia mäkin aattelin tulevaisuudessa käyttää, sillä vauva kasvaa niin nopeasti et vaatteita pitäis olla tosi paljon ja kierrätys kannattaa.


Sent from my iPhone using Vau Foorumi
 
Tervetuloa taas uusille!

Mä olen ollut hetken hiljaa täällä, kun olin pari päivää työmatkalla. Selvisin ihan hyvin, vaikka etukäteen pelottikin. Jostain syystä ensi viikon työmatka pelottaa ihan hulluna, hirveä stressi päällä vaikkei siihen liene mitään syytä. Varmaan ne hormonit...

Mulla on nyt kyllä todella oireetonta. Oikeastaan ainoa oire on järjetön turvotus, vaatteet ei mahdu päälle. Työvaatteita joutuu ihan toden teolla sumplimaan.

Joku kyseli verenvuodosta, niin mulla edellisessä raskaudessa oli todella runsaat verenvuodot viikoilla 11+, niin runsaat että lääkäritkin epäili keskenmenoa. Vaan eipä ollut mitään vialla, terve tyttö syntyi viikon yli lasketun ajan. :)

Mä ostan mahdollisimman paljon vaatteita lapselle kirpparilta, varsinkin vauvaiässä. Isompia vaatteita löytää huonommin hyväkuntoisina. Mutta vauvan suhteen aion taas turvautua kirppariin, ja osa esikoisen vaatteista on tietysti tallessa.
 
Täällä vaan pahoinvointi pahenee mutta niin se teki viime kerrallakin... Mä oon yhden vaatteen ostanut jemmaan jo =) Ja rattaita ajattelin alkaa katselemaan ultran jälkeen. Phil&tedsit meilläkin suunnitelmissa, eli jos jotain kiinnostaa 07/2012 käyttöönotetut Gessleinit, niin meiltä löytyy =) Esikko kuitenkin vielä sen verran kirppu, että tuplilla mennään alkuun.
 
mäkin ostan noita ihan pieni kirpparilta, ostin esikollekkin (ostin kyl uusiakin kun oon kauppakeskuksessa töissä nii saan alea kaikist. mut nuo 86 koosta eteenpäin olevat vaatteet on kirpparil hieman kortilla sellasses kunnos minä mä ne huolin. meijänki neiti on 86 kokoa käyttänyt jo 9kk -> ja nyt ikää on 1v ja iha just 3kk päälle ja vielki menee ja on viel reilujakin :) niin sitä kokoo on hieman meille kertynyt kun ollaa täs kolmatta vuodenajan vaihtumista menossa ja talvikin mennään samassa koossa niin se onkin se syy et miksi niitä ei oo enää kirpparil sit juurikaan kun ne on niin kauan käytössä :) älkää kuiteskaa esikkoa odottelevat ostelko liikaa terv. meillä oli ihan liia paljon ja paljon meni vaaatteita laput roikkuen kii kirparilel tai säästöön ;)
 
Armoton väsymys painaa täälläkin. Välillä tuntuu, että voisi nukkua kellon ympäri.

Havaitsin myös yhden jännän oireen; ääni meinaa karata aina välillä. En tiedä sitten johtuuko raskaudesta vai jostain muusta...

Uusia vaatteita en ole vielä hankkinut, mutta vaikka esikoinen on jo 8-vuotias, olen säästänyt kivoimpia vauvavaatteita. Ei vaan ole raaskinut laittaa kiertoon. Aina kun on käynyt vaatteita läpi, on herännyt toive, että "jos näille tulisi vielä uusi käyttäjä". No nyt tulee! :)
 
Mulla on pahoinvointi kyllä kadonnut melkein kokonaan. Välillä meinaa öklöttää, jos edellisestä syömisestä on liian pitkä aika, muuten ei yhtään. Turvottaa, turvottaa.... Näytän siltä kun olisin lihonut 5 kiloa, ja varmaan kohta olenkin.
Väsymystä on vielä iltaisin, muttei oikeastaan muuten.

Tavallaan tekisi jo mieli paljastaa tämä asia isovanhemmille, mutta jos nyt malttaisi ainakin siihen asti, että saa tietää milloin on nt-ultra... Jos se on heti marraskuun alussa, niin voisi siihen asti salailla. Mulla on nyt tämä työmatkarumba menossa, niin en ehdi edes paljon noita anoppia ja appiukkoa nähdä, niin ei ole niin vaikea salaillakaan. Omia vanhempia muutenkin nään aika harvoin, kun asuvat kauempana.

Mulle tuli tänään aamulla vahva tyttöolo. En yhtään tiedä mistä tuli mutta jotenkin pamahti mieleen, että tässä odotetaan isosiskolle pikkusiskoa. :love017

Onko teillä muilla muuten toivetta sukupuolesta? Meillä ei ole ollenkaan. Poika olisi kiva, niin sitten olisi kokenut molempien sukupuolten kasvattamisen. Toisaalta oma sisko on niin tärkeä itselle, ja se siskosten välinen juttu on itselle jotain niin rakasta, että tavallaan toivoisin tyttöä. Eli kumpi vaan on tasan yhtä tervetullut. Sen takia ei aiota sukupuoltakaan etukätee selvittää.
 
Muokattu viimeksi:
Täällä kerrottiin anopille ja omalle isälle raskaudesta samana pvänä kun oli uä. Toki painotettiin et ollaan ihan alussa et mitä vaan voi tapahtua. Anopille oli pakko kertoa ihan sen takia kun ollaa JATKUVASTI tekemissä.

Täällä toivottii joskus kiihkeesti poikaa ja mies tyttöä, mut tällähetkellä mulla ei ole mitään " vaatimuksia" sen suhteen. Kunhan vaan syntyis ajallaa ja terveenä (mitä tietysti kaikki toivoo) :)


Sent from my iPhone using Vau Foorumi
 
Mulla on tyttöolo ja salaa toivonkin toista tyttöä :) esikoisesta myöskin tiesin heti alusta et oisse tyttö tulossa :) mul ei tota pahoinvointia vielä ole ku sillo kun ruokailujen väli on liian pitkä mutta esikoisestakin se alko vast siin rv 7-8 paikkeilla ja etoominen kesti koko vuorokauden iha raskauden puoleenväliin asti ja se närästys oli jotain niin hirveetä, sainki iha n resepti närästyslääkkeet ja närästys on nytki pikkuhiljaa alkamassa ja se kesti ihan synnärille asti :/
 
Mulla on jotenki alusta asti ollu fiilis että masussa on tyttö, en tiiä mistä se johtuu... tai sitten sitä toivoo kun kaksi muuta lasta on poikia.
Väsy on edelleen (ja varmaan kestää vielä pitkään!) ja pahoinvointirannekkeet käsissä selviän työvuorot. Pieniä "hormolnikilahduksia" lukuunottamatta olo on tasainen... Närästys on aina mulla tullu vasta loppuraskaudesta ja onkin ollut sitten aivan älytöntä... Nukkuakin sai puoli-istuvassa asennossa ettei ollu polte kurkussa jatkuvasti.
Me on kerrottu lähipiirille ja muutamalle hyvälle ystävälle, ultran jälkeen (joka on siis se 12+ viikolla oleva) ajateltiin julkistaa tämä uutinen sitten.
 
Heips!
Täälä kans yks yltiöväsynyt odottaja.. Eilen juhlittiin esikoisen 7v-synttäreitä kavereiden kesken ja huomenna jatkuu sukulaisten kanssa.. yhtään ei jaksais mut pakkohan se on murua juhlia ♥
Mä oon nähny hirveesti jo vauvasta unia, en käsitä. Itseasias näin jo ennen plussausta unta, että synnytin tytön. Tyttöä me molemmat vähän toivottais, noi mun kaks lasta on jo poikia :) Mieskin, vaikka tää hälle tosiaan eka oma, toivois enemmän tyttöä. Toki, kumpi vain tulee, pääasia että hän ois terve.
Jotenkin vain tuntuu, että poika tämäkin on, en jaksa uskoa että mun kroppa tyttösiittiöitä suostuis ottaan vastaan kun nuo kaks aiempaakin on poikia :D Poikaan siis asennoidun, ja ihana yllätys jos oiskin tyttö :)

Mullakin närästys alkaa pikkuhiljaa tehdä paluuta. Ekoissa raskauksissa oli ihan mahotonta, nyt ainakin vielä maltillisempaa.. Kun ei kovin pahaks meniskään.. Anoppi muuten eilen sanoi kuulleensa, et manteli auttaa närästykseen. Kantsii kokeilla jos mantelista tykkää :) Ite en voi sietää, joten jää sekin mahdollinen apukeino käyttämättä :D
 
Me ollaa raskaus paljastettu jo aaaaika monelle ei siin sit mitään jos kaikki ei mee putkeen, eipähän tartte sit sillo selitellä miks on allapäin vaa tajuaa sen ilman muuta sitten nii siks en juuri oo salaillu. En salaillu esikoisenka kanssa :)
 
Ymmärrän heinäkesä ton sun näkemyksen :) Mä en vain jotenkaa uskalla kertoo juuri kellekään, kun pelkään että karman laki käy jos meen liikaa hehkuttaan.. muutenkin koko ajan hirvee pelko että menis kesken, ois tuulimuna tms.. En mä tämmösiä pelänny yhtään poikia oottaessani, olinkohan niin nuori että hyväuskoisesti vain ajattelin kaiken menevän hyvin :) Toivottavasti menis nytkin!

Meidän molempien vanhemmat ja siskot tietää sekä pari kaveria.. Varmaankin np-ultran tienoilla vois kertoo laajemminkin. Tai epäilen, ettei sit tarvi ees kertoo kun alkaa jo näkyy :D Mulla tuli maha selkeesti esiin esikoisesta n. 15 viikolla ja toisesta jo 8 viikolla sai heittää kaikki housut menemään ja 10-12 viikoilla oli jo selkee pallo :)
 
No johan täälläkin pomo piruilee mun raskaudesta, on tainnut vähän arvailla jo... Että saattaapa hyvinkin olla, että asian paljastan virallisesti töissä jo ennen nt-ultraa... Saa nähdä, en nyt ainakaan vielä pariin viikkoon. :)
 
Me ollaan jo kerrottu lähimmille ystäville ja sukulaisille. Toisaalta jos menee kesken niin se on elämää eikä sille kukaan mitään voi. Jotenkin mäkin pelkään, että menee kesken tai on just joku tuulimuna yms. Toisaalta pitäisi vaan malttaa ottaa rennosti.

Jotenkin on hieman epätodellinen olo että onkohan sitä oikeasti raskaana :D Pakko ostaa tänään vielä digitesti ja tehdä se, kun ei sitä neuvolaan jaksa odottaa... Oireina on ruuansulatusvaivat (lähinnä ilmavaivat :D ), turvotus sekä rintojen kasvu. Joskus on hieman heikko olo ja iltaisin väsyttää.
 
Mulla on ihan järkyttävä olo heti jos oon olu kaks tuntia syömättä mitään! Töissäkin joutuu imeskelee lähes taukoomatta jotain sitruunamynthoneita ettei ala ällöttää, ja ällöttää muuten silti:S

Me päätettiin että kerrotaan molempien vanhemmille jouluna, ellei ennen sitä ala näkymään. Isollesiskolle kerroin heti testin tehtyäni, se synnyttää itsekin tässä marraskuussa toisen lapsensa, ja veljen vaimolle kerroin heti seuraavana päinävä. Ollaan niin paljon tekemisissä että oli aivan pakko kertoa heti=) Toisaalta huvittaa kertoa äidille mutta toisaalta jännitän sitä. Oon nuorin tuleva äiti meidän ja miehen suvussa, niin se ehkä vähän mietityttää.. Eikä meillä ole asuntolainaa eikä vakitöitä kummallakaan, niin varmasti joku keksii huolehtia siitäkin :S

Vaatteita en ole ostanut itselle enkä vauvalle, mutta pari bolakorua tuli postista jo viime viikolla ;)
 
Mä menin kans varaan aikaa yksityiselle uä:hän viikoille 9+0. Ei kestäis mitenkää odottaa sinne Np-ultraan, kun näkis sintin seuraavan kerran :)
 
Muokattu viimeksi:
Aika monelle hyvälle kaverille mekin ollaan jo kerrottu ja ajattelen itsekin niin että jos joku meneekin pieleen, niin on ainakin ihmisiä jotka ymmärtää surua... Työpari (miespuolinen jonka kanssa olen kokoajan töissä, kun töissä olen) tietää kans, oli pakko kertoa kun alkoi jo ihmettelemään miksi ainainen virtapiiri onkin nyt väsynyt ja vetäytyy välillä vaaka-asentoon (luojan kiitos, se on mahdollista työpaikalla!!!)... :D
 
Me ei olla vielä kerrottu muille kun mun kolmelle lähimmälle kaverille. (tietty :D ) Yks niist on tuleva kummitäti, yks esikoisen kummitäti ja yks kans raskaana. :) Meille tuli alkuraskauden keskenmeno reilu kuukaus sit, ja sillon oltiin just ehitty kertoo vanhemmille ja miehen siskolle, kun sit pitikin jo perua :( Mut toivottavast paremmal menestyksel täl kertaa!

Yhtään ei ole viel tyttö- eikä poikaolo, esikoisest tiesin aika alust asti et tyttö tulee. Esikoinen nyt siis 9 kk, tammikuussa syntyi.
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top