Kesäkuun kuhinat :)

Vilhelmiina: fosfori x). Vitamiinitabletit on helpoin keino. :) Toki jotkut syö pelkkiä foolihappotabletteja: 

Foolihappolisän syöntiä suositellaan naisille, jotka suunnittelevat raskautta, koska sen on havaittu vähentävän raskauden aikaisia komplikaatioita.[9] Lisää suositellaan otettavaksi 0,4 mg viimeistään kolme kuukautta ennen suunnitellun raskauden alkamista.[10]

Foolihapon saantisuositus Yhdysvalloissa ja Kanadassa on 400 µg päivässä, ja näissä maissa foolihappoa on lisätty jauhoihin vuodesta 1996. Sinä aikana on hermostoputken sulkeutumishäiriöihin liittyvien sikiövaurioiden (spina bifida jaanenkefalia) määrä vähentynyt merkittävästi.[11] Foolihappoa on alettu lisätä jauhoihin myös Chilessä ja leipään Unkarissa, joka on EU:ssa ainoa maa, jossa foolihappoa lisätään elintarvikkeisiin. -wikipedia.

mamssi: Lontoon reissu kuulostaa ihanalta! En malttais odottaa että mahasta kasvaa taas semmonen ihan pallo <3

(.) Eilinen neuvola-ajan varaus meni hyvin , saatiin alkuraskauden ultra viikolle 8+2.. samalle päivälle ensimmäinen neuvola. Välillä on pelottanut ettei mahassa olisikaan elämää, mutta tänään omaksi huojennukseksi alkoi paha olo! <3 Voi että voimistuis vaan!

 
Mulla loppuu vanhempainvapaa loppuvuodesta (marraskuun alussa?) ja olen ilmottanu palaavani töihin tammikuussa. Noh, olisin töissä 2 päivää kun alkais taas äitiysloma =D
 
Helpottavaa kuulla että on muitakin kenellä ei ole mitään raskausoireita ainakaan vielä tähän mennessä =) itse olen tässä kuumotellut että mahdanko sittenkään olla raskaana, testi näyttäisi negaa ihan varmasti jos nyt tekisin jne -.- esikoinen kun on tulossa niin nämä on ihan uusia asioita.

Niin ja siitä tuli mieleeni, että eikös se mene niin että ensimmäinen ultra varataan ensimmäisellä neuvolakäynnillä?. Olen varannut neuvola-ajan jo viime viikolla eikä meillä ollut puhettakaan mistään ultrasta O.o
 
cryptic, juuri noin tuo homma menee yleensä, mikäli olen oikein ymmärtänyt. Ensin neuvolaan, sitten ultraan. Monet tosin käyvät yksityisellä jo ennen ultraa tarkastamassa, että sydän lyö ja kaikki on pienellä hyvin. Ilmeisesti kunnallisellakin voi päästä jo aikaisemmin ultraan, mikäli aikaisemmin on ollut jonkunlaista ongelmaa raskauden aikana, vai mitä muut sanovat? Miulle ei neuvolan täti sanonu muuta kuin onnittelut ja toivotti tervetulleeksi miehen kanssa heinäkuussa neuvolaan. Ja ultran puolesta meillä yritetään jaksaa ihan sinne ensimmäiseen ultraan asti, vaikka vähän raastavaa onkin odottaa ja miettiä, onko kaikki kunnossa. 

En ilmeisesti koputellut eilen tarpeeksi puuta, kun kirjoitin, ettei oireita ole ollut. Viime yönä tuli joku uskomaton huonovointisuus-kohtaus, joka meni onneksi kyllä sit mehulla ja kekseillä ohi. :) En ookaan ikuisuuksiin syönyt näin rennosti! Massua onkin tänään sit nipistellyt ja näin illasta näytän siltä kuin olisin jo reippaasti yli puolen välin. Ei varmaan kauaa pidetä tätä salaisuutena enää. :D

Muistanko ihan väärin, että alkuraskauden turvotus helpottaa jossain vaiheessa? Ihan kuin olisin jostain lukenut. Tottahan se tulee takaisin sitten myöhemmin, kahta kauheampana. :D
 
Mulla on huomenna jo eka ultra vaikka viikkoja on vasta 4+5. Ja luultavasti on muutamien viikkojen päästä uudestaan, mutta mulla onkin 1-tyypin diabetes, niin se vaikuttaa jonkin verran.
 
Ainakin täällä Paraisilla neuvola kirjoittaa lähetteen ultraan (Turussa) ja aika varataan sitten itse.

audiir Mulla ainakin on käynyt niin että se turvotus sitte katoaa ja alkaa sitten se oikea maha pullahtamaan esiin.
 
3xh: Ultrakuulumisia?? :o

(.) Miten tämä aika ei kulu millään? Lievä etova olo ja väsymys, haluais edelleen rajumpia oireita :D
 
Marina87, hyvä kuulla, että turvotus saattaa hetkeksi ainakin loppua. :) Vaikka eivät nämä nykyisetkään päivät oikeastaan kovin pahoja ole olleet, illasta vasta turvotus muuttuu aikamoiseksi. Tai no, näyttäähän tuo maha nytkin vähän tuossa olevan tiellä. :D

Ja omppuf, sinäpä sen sanoit! Tuntuu, et aika ei kulu ollenkaan ja ensimmäisiin neuvoloihin ja ultriin on vielä niiiin kovin pitkä aika. Oireita ei täälläkään juuri ole; toisinaan jotain pientä, mutta ei mitään suurempaa. Aika vähällä on selvinnyt tähän asti, mikä toisaalta on mukavaa ja toisaalta taas hermoja raastavaa, kun ei voi varmaksi tietää, onko kaikki hyvin ja pieni matkassa. Positiivinen ajattelu kuitenkin kunniaan (yritän hokea itselleni)!
 
Minultakin oireet ovat oikeastaan vain vähentyneet viimeisen viikon aikana. Alkuun oli kuvotusta ja hirveää väsymystä, mutta nyt ei oikeastaan mitään. Paitsi järkyttävää turvotusta, jonka takia en uskalla lähteä ihmisten ilmoille ollenkaan, kun pian arvaavat. Vähän itsekin pelkäsin, mitä tämä oireiden väheneminen tarkoittaa, mutta ei meidän kohdalla ainakaan mitään. Kaiken todettiin eilen olevan ihan hyvin. Joten nyt aion vain nauttia tästä oireettomuudesta, kun eihän sitä tiedä, kauanko tätä jatkuu! Hirveä puuhastelun tarve muutenkin, joten ihanaa vain, kun jaksaa ja pystyy.
 
Meinasin ensin tulla vasta huomenna kertomaan, että miten tässä nyt loppujen lopuksi sitten käy. Olin siis eilen ekassa ultrassa ja samalla käynnillä oli myös d-lääkäri. Ultrassa ei sitten näkyny oikein muuta kuin paksumpi limakalvo, mutta gyne sanoi, että voi johtua aikaisista viikoista ja heidän huonosta koneesta. D-lääkäri oli samaa mieltä ja oikein naurahtikin asiaa. Kävin sit kuitenkin labrassa, jossa otettiin hcg-arvo, että näkee mihin suuntaan se on mennyt. Gyne sanoi, että hän soittaa huomenna (eli tänään), jos jotain on, mutta jos mitään ei kuulu, niin seuraava aika on sit kolmen viikon päästä. Olin vielä nukkumassa, kun puhelin soi. Katoin nopeesti ja tunnistin numeron olevan sairaalasta. Hcg-arvo on noussut kyllä (viime viikon tiistaina muistaakseni 20 ja eilen 2000), jonka mukaan jotain olisi kuulemma pitänyt jo näkyä, mutta gyne sanoi edelleen, että voi johtua heidän huonosta laitteesta. Nyt sitten meen huomenna aamulla sairaalaan, jossa meen ensin labraan ja sit gynen polille, jossa on parempi ultra. Oon nyt pitkälti nukkunut koko päivän, kun harmittaa jo valmiiksi. Oon itkenyt vaikka kuinka paljon. Oon nyt jo ihan varma, että se on kohdunulkoinen. Toisaalta kuitenkin on varma tunne tästä raskaudesta, niinkuin siskollakin, kun eilen asiasta juteltiin. Mutta en tällä hetkellä jaksa/osaa/pysty ajatella kauheen positiivisesti. Itken tätäkin kirjoittaessa...
 
Voi ei 3xH, kamala tilanne. Onneksi saat kuitenkin lisätietoa jo heti huomenna, niin ei tarvitse jaksaa kuin yhden yön yli odottaa. Mutta ymmärrän kyllä, että se yksikin yö tuntuu liian pitkältä. Meillä oli siis sama ongelma huonojen laitteiden kanssa eilen. Siellä näkyi kyllä jotain, mutta ei sitä, missä alkio on (ja meidän tapauksessa se on aika tarkkaa, jotta raskaus onnistuisi). Onneksi pääsin vielä saman päivän aikana yksityiselle. Ei olisi hermot kestänyt muuten.

En oikein osaa sanoa muuta kuin kauhesti jaksamista, ja toivottavasti saatte huomenna hyviä uutisia.
 
jaksamista 3xH toivottavasti huomenna saat hyviä uutisia. hcg on ainakin noussut mikä on positiivista mutta tiedän miltä tuntuu odottaa. toivottavasti sinulla kuitenkin ilmenee että kaikki hyvin ja saat pikkuisen käärön helmikuussa. tarrasukkia ja vauvaliimaa sinulle. 
itellä 11/-11 oli tilanne että testit näytti plussaa, hcg oli sillo aika matala mutta rajoissa kuitenkin, menin lääkäriin kipujen takia ku halusin tietää onko kaikki kunnossa ja lääkäri sano " olet raskaana mutta menetät tämän varmasti, näillä viikoilla ei vielä kyllä pitäisi näkyäkään mitään, kontrolliverikokeet ylihuomenna ja sit ensviikolla". ku olin vikast kokeest lähten sairaalast ni aloin vuotaan ja toinen lääkäri tuumas "spontaani keskenmeno, alota yritys ku vuoto loppunu" (naistenklinikalla sanottu lääkärin suusta jopa tuo eka). viikon odotus oli kyllä piinaa ja siinä itkettiin monet kerrat. nyt varovaisen positiivisena mutta kuitenkin pelokkaana odotan mitä tapahtuu, toivottavasti kaikki menee hyvin meillä kaikilla. :)
 
Varovasti varpaillani saavun tähän ketjuun. Ensimmäinen olisi täälläkin tulossa, jos vaan kaikki hyvin sujuu. Tosin laskettu aika laskureiden mukaan on tammikuun 30.päivä, joten tässä nyt sitten ennen neuvolaa vissiin palloillaan tammi- ja helmikuun välillä :D

Ensimmäinen neuvola mulla 4.7 ja tällä hetkellä mennään siis viikoissa 7.

kaikenmoista ajatusta päässä on piisannut. Innostusta ja ahdistusta.
Isoin pelko on lapsen mahdollinen koira-allergia, taloudessa kun elikoita löytyy.
Lisäksi olen kerennyt jo moneen kertaan panikoimaan oman ajan ja vapauden menetystä, parisuhteen muutosta, rahojen riittämistä jne
Pääsääntöisesti kuitenkin mieli on hyvä ja odottava. Kun nyt vaan kaikki olisi kunnossa ja mukelo mukana loppuun asti!
 
3xH: Tälläkin pidetään peukkuja ja toivotaan, että olet saanut tänään hyviä uutisia!

Helmikuun odottajissa ei taida olla yhtään todella pahoinvoivaa odottajaa. Mullakin oli pahoinvointia kunnolla oikeastaan vain yhden päivän ja sen jälkeen oon taas voinut tosi hyvin. Eikä edes pahemmin mitään muitakaan oireita! Väsyttää ja ehkä tissit on hieman pinkeet ja kipeet. Mulla ei ole edes mitään mielihaluja eikä mikään ällötäkään. Voin vaihtaa lapsen vaipan ihan helposti. Edellisessä raskaudessa mulle tuli kuvotus pelkästä koirankakan näkemisestä :D Toivotaan, ettei tämä vähäoireisuus tarkoita mitään ikävää, kenelläkään meistä.

Juups, tuo eilinen suuri uutinen täältä Salon perukoilta kyllä pisti tulevaisuuden suunnitelmat ihan uusiksi. Mies sai pitää työnsä.... toistaiseksi, mutta omastani en vielä tiedä. Jos lähtö tulee, niin voipi olla vaikeaa työllistyä, koska tuskin kukaan haluaa palkata pömppämahaa 
 
3xH: miten meni lääkärissä tänään, tuliko mitä uutisia? kovast jännityksellä oon oottan kokopäivän ja toivonut että saat hyviä uutisia pikkuisesta. täällä samaa mitä aina, mielialat heittelee, nippailuja yms... harvinaisen kevyt päivä, tuntuu ettei oireita oikei edes olis ku yleensä on pahoinvointiakin... mut pahoinvointi korvautuu näköjään extra äksyilyllä. voi perhe parkaa...
valpu: hyvä että mies sai pitää työnsä, raskaana on hankala työllistyä, voin sanoa omasta kokemuksesta kun vuosia sit hain työtä kaupasta enkä saanu koska satuin olemaan silloin raskaana. mutta ajattele positiivisesti, jos olet kotona niin ainakin saat ottaa hieman rauhallisemmin ja keskittyä perheeseen ja raskauteen :)
 
Hyvinhän siellä loppujen lopuks meni. Gyne sanoi, että "kyllä tämä nyt näyttää ihan normaalilta raskaudelta". Hitto, mikä kivi vierähti sydämeltä. :)
Ilmeisesti joku kysta on oikeella puolella munasarjassa, mutta siihen ei nyt ainakaan sen enempää menty. Kolmen viikon päästä on taas ultra.
Oli kyllä tämän päivän käynti aika mielenkiintoinen, kun käskettiin mennä heti aamusti labraan ja sen jälkeen sinne gynen polille. Mä sit tietty kuvittelin, että pääsen melko pian sen jälkeen huoneeseen. Mut mulle olikin varattu aika klo 11 ja mä olin siellä jo klo 8. No en voinut kuitenkaan lähteä mihinkään, kun jos ne tulokset kuitenkin tulee, niin pääsen heti sen jälkeen huoneeseen. Ei muuten oliskaan haitannu se odottaminen, mut olin hakenut miehen töistä ennen kuin menin polille. Oli kuitenkin mennyt eilen n. klo 17 töihin, niin oli vähän poikki. Toinen urheena yritti pysyä hereillä ja istui mun kanssa siinä 1,5 tuntia. Sen jälkeen hän suostui menemään autoon nukkumaan. Asutaankin vähän kauempana kyseisestä sairaalasta, niin ei ollut kotiin vieminenkään niin yksinkertaista. Tosin olisin loppujen lopuksi kerinnyt, koska veritulosta ei sitten ollut vastattukaan, kun sairaalalla oli jotain vikaa järjestelmässä ja pääsin huoneeseen klo 10.30. Sovittiin lääkärin kanssa, että soittaa, jos tuloksessa on jotain häikkää, mut ei ilmeisesti ollut. Toistaiseksi siis voi huokaista. :)
Piti aikasemmin tulla jo kirjoittamaan, mutta olin aika poikki, kun tuli nukuttua viime yönä 3 tuntia, niin nukuin sit vähän päiväunia. :D

Tohon Nokia-juttuun olen päättänyt kantaa oman korteni kekoon. Kun saan uuden/toisen puhelimen, niin ajan kuorma-autolla tän hetkisen puhelimen yli ja mahdollisesti lähetän palaset Elopille/Nokialle. :P
 
aivan mahtavia uutisia 3xH nyt itelläki helpompi olo, jännitin niin paljo sun puolesta. onneksi kaikki hyvin sun pikkusella :)
tääl isäntä sano et voisitkos käydä siivoamassa tuon yläkerran, en saanu nukkua aamuyön jälkee ni hiukka väsy ja äksy ni piti sit raahautua harjan (ei ole edes vartta siinä mallissa) ja rikkalapion (ei vartta siinäkään) kanssa yläkertaa, siirrellä kaikki ja lakasta ja mikä pöly siel olikin. lämpötila ulkona varmaa 30 ni voitte kuvitella millast sisällä ja mikä ärsytys iski, vast ku yskä helpottan ni pölyn keskelle taas. onneks en ollu käyny suihkus, mä varmaan vietän tänää jossai vaihees tunnin kylmässä suihkussa.
täällä aikalailla oireeton päivä, mielialanvaihteluita, vessassa ramppaamista jonkinverran. millanen päivä muilla on? :)
 
Mitenkä te muut, olette urheilullisia ihmisiä? Itse olen harrastanut aika paljon kovasykkeisiä lajeja, kuten juoksua ja zumbaa. Nyt kuitenkin olen huomannut, et tää raskaus vaikuttaa muhun ihan samalla tavalla kuin menkat: en jaksa yhtään. Hengästyn helposti ja hiki vaan virtaa. Neuvolasta sanoi, et juostakin näin alussa saa, kunhan ei kovilla sykkeillä mene. No minähän reippaana tyttönä sit menin kirjastoon ja lainasin äitiysjumppa-dvd:n ja äitiys-urheilukirjan, jossa on lihaskunto-ohjelma raskaana olevalle. Tuossa äsken kävin sit koiran kans muutaman kilsan hitaalla lenkillä ja tein 20 minuutin salsajumpan siitä dvd:ltä. Hyvää teki, mut ihan hullu hiki tuli ja rupes vähän tärisemään kädet. Tässä oon nyt sit juonu paljo vettä ja syöny suolasta.

Onko muilla ollu tällaisia oireita? Liittyvätkö vain tähän alkuraskauteen ja katoavat sitten keskiraskauden ajaksi? Veri vetäis liikkumaan, mut mitäs sitten, jos ei jaksa edes matalalla sykkeellä tehtäviä jumppia??
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top