Kesäkuun keskustelut

Mulla myös tosi oireeton raskaus. Tosin nyt vasta 5+1 ja muistan syksyn raskaudessa että vahvimmat oireet alkoi raskaustestin jälkeen, jonka tein 5+4. Mutta sitä ennnekin oli ällötystä. Sitten taas kahdessa aikaisemmassa raskaudessa olin hyvin oireeton, esikoisesta oireita oli. Mietin, että viikonoireiden vähyys olla myös sitä, että raskaushormonit eivät ole kropalla niin vieraita, kun vasta oli tuo edellinen raskaus (kkm joulukuun lopussa). Ja sitten taas syksyllä oli jo 9 vuotta edelliseen raskauteen ja siksi kroppa reagoi vahvasti.

Niin en tiedä.. Tuolla logiikalla kaikilla ensimmäistä kertaa raskaana olevilla olisi sitten aikaisin oireita. Oon itse miettiny liittyiskö siihen et heillä vähemmän oireita joilla hcg nousee vähän hitaammin niin keho ehtii tottua paremmin. No, tähänkin on varmasti jokin toisenlainen kokemus :grin
 
Niin en tiedä.. Tuolla logiikalla kaikilla ensimmäistä kertaa raskaana olevilla olisi sitten aikaisin oireita. Oon itse miettiny liittyiskö siihen et heillä vähemmän oireita joilla hcg nousee vähän hitaammin niin keho ehtii tottua paremmin. No, tähänkin on varmasti jokin toisenlainen kokemus :grin
Siis ihan varmasti vaihtelee ihan yksilöittöin, kuinka raskaushormoneihin reagoi. Eihän kaikilla ole ollenkaan samat oireet. Mietin vaan itseäni ja miksi raskauksissa on vaihtelua. Omalla kohdalla vaihtelua ei selittänyt vauvan sukupuoli.
 
Mulla oli esikoisesta tosi voimakas pahoinvointi, joka kesti onneksi pahimmillaan vaan pari viikkoa. Toki etova olo, ja ruokahaluttomuus jatkui rv 16 saakka.

Tästä raskaudesta on ollut pahoinvointia myös, muttei yhtään verrattavissa esikoiseen. Tästä raskaudessa on ollut paljon pahempi väsymys. Itsekään en välttämättä usko siihen että sukupuoli olisi eri tässä raskaudessa, koska niin monesti kuullut että raskausoireet vaihtelevat, vaikka sukupuoli olisi ollut sama. :)
 
Mä en ainakaan totu raskaushormoneihin. Ihan yhtä pahoinvoiva olo, kun ensimmäisessä raskaudessa. Mutta kyllähän jokainen raskaus on omanlainen ja oireet voi vaihdella tosi paljon.

Mä olisin vaan onnellinen, jos olisin oireeton ja jaksaisin elää normaalia elämää. Yksin hiljaa sängyssä makaaminen on kuitenkin se, miten mä vietän kesäillat. Pahoinvointi ja huimaus on paljon voimakkaampaa, jos joutuu puhumaan/liikkumaan. Mies onneksi touhuaa taaperon kanssa illat. :)

7+6
 
Mulla oli todella vähäoireinen viime raskaus ja niin tuntuu olevan nytkin. Väsymys on ehkä suurempi nyt kuin viimeksi.
 
Mulla on yks stressin aihe kun oon ollut lasten kanssa kotona nyt nelisen vuotta. Esikoinen siis 3,5v ja toinen 1,5v ja tuossa välissä en mennyt töihin. Meillä molemmat on kotihoidossa. No kohta pitäis sit jossain välissä ilmoittaa töihin että noh ööh olis nyt kolmas tulossa etten ole palaamassa ensi vuonna vielä. Mä en jumaliste KEHTAA!! Apua. Oon ihan stresseissä!!
Kuinkahan harvinaista tai yleistä tällainen on. Kun ei ole kohtalotovereita.
 
Mulla on yks stressin aihe kun oon ollut lasten kanssa kotona nyt nelisen vuotta. Esikoinen siis 3,5v ja toinen 1,5v ja tuossa välissä en mennyt töihin. Meillä molemmat on kotihoidossa. No kohta pitäis sit jossain välissä ilmoittaa töihin että noh ööh olis nyt kolmas tulossa etten ole palaamassa ensi vuonna vielä. Mä en jumaliste KEHTAA!! Apua. Oon ihan stresseissä!!
Kuinkahan harvinaista tai yleistä tällainen on. Kun ei ole kohtalotovereita.

Mihin asti sulle oli nyt myönnetty hoitovapaata? :)
 
Kun aloitin n. Yhdensän vuotta sitten tässä työpaikassa meni hetki ja huomasin olevani raskaana. Ajattelin jo silloin, että voi apua, miten mä kehtaan sanoa, että mäkin oon raskaana (tuolloin jäämässä kolme muutakin äitiyslomalle). Sitten olin reilu vuoden kotona ja tulin töihin ja huomasin taas olevani raskaana. Ja silloinkin oli muita jäämässä myös. Ajattelin kyllä taas, että en mä kehtaa. Nyt oon ollut täällä jo pidempään, 5 vuotta. Kertominen ratkesi nyt jo, kun oli tänä aamuna niin paha olo, että pakko oli sanoa, kun en pysty kaikkia hommia tekemään.
 
Mulla on tyttö ja poika, ja molemmat raskaudet on ollu täysin erilaiset alusta loppuun. Toisesta raskaudesta pysty helposti päätteleen et pakko olla poika ku on aivan toisenlaiset oireet ku tytöstä. Nyt tässä raskaudessa on samanlaiset oireet ko esikoisesta/tytöstä. Saa nähä kumpi tulee.
 
Voisin jakaa pari oiretta oireettomille. Nyt voin lisätä oirelistaan huimauksen. Vatsaakin nippailee taas. Ei niin kovin kovaa, joten tuskin on keskenmeno, mut vähän ikävä tunne. Tuntuu että oon kerännyt kaikki perinteiset oireet ja viime raskautta voimakkaampana. Tiedä sitten kertooko se muusta kuin siitä että olen alkujaan huonommassa kunnossa.

Koittakaa nauttia hyvästä olosta vaikka oireettomuus stressaisikin. :)
 
Voisin jakaa pari oiretta oireettomille. Nyt voin lisätä oirelistaan huimauksen. Vatsaakin nippailee taas. Ei niin kovin kovaa, joten tuskin on keskenmeno, mut vähän ikävä tunne. Tuntuu että oon kerännyt kaikki perinteiset oireet ja viime raskautta voimakkaampana. Tiedä sitten kertooko se muusta kuin siitä että olen alkujaan huonommassa kunnossa.

Koittakaa nauttia hyvästä olosta vaikka oireettomuus stressaisikin. :)

Tsemppiä! :) Mustakin tuntuu, että tässä toisessa raskaudessa on enemmän nippailuja alavatsalla. En muista ensimmäisestä raskaudesta mitään tällaisia.
 
Täällä on alkanut vaan kaiken nielevä väsymys. Nukahtelen ihan pystyyn. Minä joka oon yleensä koko ajan menossa ja tekemässä jotain, enkä ikinä osannut nukkua päivällä. Avovaimo saa kerrankin seuraa päikkäreille :sleep002 Muita oloja edelleen "odotellessa"...
 
Mulla on yks stressin aihe kun oon ollut lasten kanssa kotona nyt nelisen vuotta. Esikoinen siis 3,5v ja toinen 1,5v ja tuossa välissä en mennyt töihin. Meillä molemmat on kotihoidossa. No kohta pitäis sit jossain välissä ilmoittaa töihin että noh ööh olis nyt kolmas tulossa etten ole palaamassa ensi vuonna vielä. Mä en jumaliste KEHTAA!! Apua. Oon ihan stresseissä!!
Kuinkahan harvinaista tai yleistä tällainen on. Kun ei ole kohtalotovereita.

Muakin ahdistaa jo ajatus töihin ilmoittamisesta... esikoisesta jäin vanhempainvapaan jälkeen hoitovapaalle ja siitä jatkoin opintovapaalla, nyt tämä opintovapaa sitten keskeytyy vanhempainvapaan vuoksi, vanhempainvapaan jälkeen täytyy pitää lomat, sitten taas opintovapaalle ja sen jälkeen hoitovapaalle todennäköisesti :grin

Oon yrittänyt "tsempata" itseäni sillä, että tämä on vanhempien oikeus.
 
Mulla on yks stressin aihe kun oon ollut lasten kanssa kotona nyt nelisen vuotta. Esikoinen siis 3,5v ja toinen 1,5v ja tuossa välissä en mennyt töihin. Meillä molemmat on kotihoidossa. No kohta pitäis sit jossain välissä ilmoittaa töihin että noh ööh olis nyt kolmas tulossa etten ole palaamassa ensi vuonna vielä. Mä en jumaliste KEHTAA!! Apua. Oon ihan stresseissä!!
Kuinkahan harvinaista tai yleistä tällainen on. Kun ei ole kohtalotovereita.

En tietty tiedä millainen työpaikka sulla on, mutta meillä on töissä ollut paljon sellaisia jotka saattavat olla vuosia poissa. Sitten kun tulevat käymään töissä, niin ilmottavat vaan etteivät muuten tule takaisin kun ovat raskaana. :grin Ei kukaan sitä oikein noteeraa mitenkään, paitsi onnittelemalla. Kuitenkin siellä ne työt on pyöriny tähänkin saakka, ja itse ainakin huomasin ettei mua siellä paljon ole kaivattu. Hyvin voisin olla vuosia pois laughing7 Miehellä vaan tulee kuulemma lapsiluku täyteen. :dontknow
 
En tietty tiedä millainen työpaikka sulla on, mutta meillä on töissä ollut paljon sellaisia jotka saattavat olla vuosia poissa. Sitten kun tulevat käymään töissä, niin ilmottavat vaan etteivät muuten tule takaisin kun ovat raskaana. :grin Ei kukaan sitä oikein noteeraa mitenkään, paitsi onnittelemalla. Kuitenkin siellä ne työt on pyöriny tähänkin saakka, ja itse ainakin huomasin ettei mua siellä paljon ole kaivattu. Hyvin voisin olla vuosia pois laughing7 Miehellä vaan tulee kuulemma lapsiluku täyteen. :dontknow

Joo siis muistan kun esikoista odotin ja ilmoitin esimiehelle että nyt olen raskaana niin totesi samassa keskustelussa että jotkut ovat 2v ja jotkut tyyliin 5v pois että sinänsä varmaan ymmärtää. Mutta jotenkin ahdistaa super paljon kertoa kun siellä on irtisanottu paljon porukkaa ja aika huonossa jamassa yritys niin en tiedä pitäiskö ottaa lopputili koska paluusta en itse tiedä vaikka enhän sitä sinne sano vielä. Toisaalta mitä mä häviän jos siellä pysyn kirjoilla ja ilmoitan että kolmas muksu tulossa :eek:
 
Mua väsyttää kans ihan tajuttomasti välillä :dead: Aamupäivät jaksan hyvin olla menossa lasten kanssa (ollaan käyty nyt uimarannoilla, kaupungilla, liikennepuistossa ym.), mutta iltapäivät ja illat menee ihan koomassa. Välillä oon nukahtanut päikkäreille, mutta sitten en taas tahdo saada illalla unta :shifty:

Mie en kyllä yhtään osaa oireiden perusteella aatella kumpi ois tulossa...esikoinen on poika ja kuopus tyttö, eikä tainnut heidän raskauksissa olla oireissa sellaisia eroja joista ois jotain voinut päätellä...:confused004
 
Tuli mieleen tuosta hiusten värjäyksestä, että uskaltaakohan värjätä kulmakarvoja? Mä käytän aina luonnonkosmetiikkaa ja mietin vaan että uskaltaakohan laittaa iholle tuollaista. Olisi kiva nyt kesällä vaan..:grin hiuksiakaan en oo vielä värjännyt raskauden aikana
 
Tuli mieleen tuosta hiusten värjäyksestä, että uskaltaakohan värjätä kulmakarvoja? Mä käytän aina luonnonkosmetiikkaa ja mietin vaan että uskaltaakohan laittaa iholle tuollaista. Olisi kiva nyt kesällä vaan..:grin hiuksiakaan en oo vielä värjännyt raskauden aikana

Oliskohan vähän sama kuin hiusten värjäyksessä.. Suositellaan välttämään tai ei ainakaan usein? :bookworm: Toki kulmissa pinta-ala, jolla iho altistuu värille on jo melko paljon pienempi kuin hiuksissa. Ite värjäsin esikoisen odotusaikana kyllä parikin kertaa. Näissä kannattaa vaan muistaa sekin, että iho saattaa reagoida eri tavalla raskausaikana. Muistelen, että mulla tuli vikalla kerralla joku tosi lievä allerginen reaktio värjäyksen yhteydessä, vaikka aiemmin ei ollu ollu mitään ongelmia.
 
Takaisin
Top