Eikö se kolmannen nimen poisto ole ihan ilmoitusluontoinen asia. Lasella harvemmin tulee mitään käytännön ongelmia nimen vaihtumusesta.Tämän kakkosen kanssa täytyykin nimi asiat pohtia loppuun asti. Nimittäin me annettiin meidän esikoispojalle kolmanneksi nimeksi nimi, joka on miehen suvussa kulkenut isältä pojalta. Mies ei ollut tästä yhtä innoissaan ja ajattelin että joskus ehkä katuu jos ei ole sitä antanut? Nyt ärsyttää että mentiin "perinteisesti" se nimi hänelle antamaan. Ei sovi sinne jatkeeksi kummankaan mielestä. Ja miehellekin tuo mieleen vaan alkoholiin taipuvaiset sukulaiset. Ehkä tälle voi joskus nauraa.Tai sitten ei.
![]()
Älkää nyt toiselle enää kuitenkaan laittako jos esikoisen nimessä se jo harmittaa. Ja selitykseksi sukulaisille (jos sellaista tarvitaan) kelvannee se, että esikoispoika on aina perheen tärkein ja se nimetään usein isän mukaan
Meillä ei mun miehen suvussa kulkeva perintönimi onneksi mitenkään päin sopinut etunimeen, niin siitä ei tarvinnut edes keskustella. En tiedä olisko mies edes sitä suuremmin halunnut. Mun suvussa ei ole mitään tollasta perinnettä ollutkaan.
Tai sitten ei.

Itse siis en pitänyt sukunimestäni koskaan, vaikkei mikään erikoinen ollut mutta ärsytti aina korjata ja painottaa yhtä kirjainta.