Kertominen

Meillä tietysti mies tietää ja sitten mun sisko, joka on jo konkari näissä asioissa. :) tulevat isovanhemmat kuulee sitten ultran jälkeen, miehen vanhemmille ensimmäinen lapsenlapsi, tiedän että ne sekoo ihan sukissaan. Eli paree kertoo sitten kun on turvallisemmalla viikoilla.
Pari kaveria tietää meidän yrityksestä ja oon tosi huono valehteleen eli toivotaan ettei kysy vielä :P
 
Olen nyt kertonut mieheni lisäksi ehkä 10 ihmiselle.. Omalle äidilleni kerroin, koska tiedän että häneen voin luottaa.. Anopilleni en kerro kun vasta ehkä Jouluna :D näen tosin häntä melkeimpä joka päivä, niin voihan tuo toki arvata asian aikaisemmin.. Mieheni sisaruksille en myöskään meinaa kertoa, eiköhän anoppi hoida sen aikanaan.. Omille kylläkin.. 2 ystäväleni kerroin, koska heistä tulee kummeja.. Ja 2 muulle ystävälleni tietyistä syistä, oli pakko.. Myös muutamalle harrastusystävälle on ollut pakko kertoa, kun on pakko tehdä harrastusta ajatellen pitkänajan suunnitelmia :)
 
Ite mietin tuota että pitäiskö töissä jo kertoa osastonvastaavalle. En kyllä haluais vielä kertoa oikein kellekään. Mut kai se ois pakko. :D Et jos en saakaan esim neuvola ja muita järjestettyä työajan ulkopuolelle :D
 
Tänään kerrottiin toisille isovanhemmille ja vkl ehkä toisille jos kyläillään siellä. Myös omalle siskolle kerroin tänään sekä pomolle joka tiesikin että toinen lapsi olisi toiveissa alle kolmen vuoden ikäerolla.
Heti plussauksen jälkeen kerroin yhdelle hyvälle ystävälle.
Lähipiirille tulee varmaan kerrottua melko aikaisin kun suurin osa varmaankin jo aavistelee, koska ollaan muillekin puhuttu että toinen lapsi on tervetullut kun esikoinen täyttää 2.
Ja jos sattuisikin jotain ikävää, kertoisin siitäkin avoimesti lähipiirille.
 
Mua oikeesti niin harmittaa, kun ei lähellä asuvalle anopille voi kertoa.. Lisäksi omille lapsille ei uskalla sanoa, kun ne sitten hölöttää sen mummulle :D Anoppi vaan on sellanen, että jos sille jotain kertoo, se kertoo sen kaikille.. Sellaisillekkin, joille ei haluais..

Meillä ihan varmasti tulee 2 miehen sukulaisista marmattamaan, että vieläkö teidän piti yksi tehdä.. Näin teki toinen heistä jo toisen lapsen kohdalla.. Ja toinen ei millään meinannut päästä yli meidän kolmannesta..

Mä olen AINA halunnut ison perheen.. Nuorena unelmoin 12 lapsesta ;) Sittemmin se puolittui kuuteen.. Jossainvälissä tuntui, että se 2 oli sopivasti, mutta niin se vaan vauvakuume tuli ja halusin kolmannen..

Ja kai mä jonkinsortin hullu olen, kun 2v sitten salissa, kun olin saanut pojan ulos puserrettua, sanoin jo miehelle, että mä haluun vielä yhden :D

No, tähän neljään se jää.. Ja sukupuolta ei tokikaan saa toivoa, mutta mä toivon pikkasen enemmän tyttöä, kun poikaa.. Meillä kun on 2 poikaa ja 1 tyttö, niin olisi kiva saada toinen tyttö :) Tokikin pääasia on, että lapsi on terve, mikä sekään ei ole minun iässä enää itsestäänselvyys..
 
Tein äsken vielä cb:n digin, jotenkin sen jälkeen tuli semmonen olo että niin haluisin jollekin kertoa! Erityisesti omalle siskolle, jonka kanssa ollaan tosi läheisiä. No nyt viikonloppuna nähdään niin ehkä siellä sitten paljastan jos saadaan jossain vaiheessa oltua hetki kahdestaan. Jänskättää kyllä saadaanko mun vanhemmilta pidettyä vielä salassa...:rolleyes:
 
Meillä tietää miehen lisäksi paras ystäväni sekä pikkusiskoni. Nämä ovat luotettavimmat ihmiset lähipiirissäni ja tiedän etteivät uutiset leviä heidän kauttaan mihinkään. Muille ajattelin kertoa ekan neuvolan tai ultran jälkeen. Tosin äiti on katsellut parina viime kertana jotenkin kummasti, mitään ei ole sanonut. Luulen että hän on arvannut mistä on kyse. Jos joku kysyy ennen neuvolaa niin myönnän raskauden mutta en ala itse kertoilemaan aikaisemmin.
 
Pitikin mennä eilen sanomaan... illalla käytiin mun vanhemmillani ja mies meni möläyttämään isälleni raskaudesta. Kohta siitä siis tietää kaikki mahdolliset...
 
En ole vielä kertonut muille kuin miehelle :) Ensi viikolla näen omat vanhempani ja muutaman kaverin, joille kerron. Olen kertonut keväisestä km:stakin heille, joten en näe tätäkään syytä salailla.

Töissä pidän raskauden omana tietonani niin kaun kuin mahdollista :)
 
Meillä tiesi monet läheiset ystävät ja perheet meidän pitkähköstä yrityksestä, joten tuntui luonnolliselta kertoa onnenuuttiset heille pian.
 
Mun veljen vaimo kysyi eilen yllättäen olenko raskaana! Pakkohan se oli myöntää :oops:
Hän ei oikein itsekään osannut sanoa, mistä arvaus..
 
Me varmaan kerrotaan ar-ultran jälkeen porukoille kun ei se taida pidempään salassa pysyy jos siihenkään asti. On masu pullistunu jo vähän ilmeisesti turvotuksesta. Aattelin esikolle hankkii isovelipaidan ja laittaa sen päälle ja kattoo millon huomaavat
 
Eilen sain kerrottua siskolle ja tänään aamulla piti vanhemmillekin kertoa kun oltiin varmoja että äiti jo arvas.. Tuli koko raskauskin jotenkin todellisemmaksi kun siitä joku muukin tietää. :)
 
Keväällä raskaudesta joka päättyi keskeytyneeseen keskenmenoon, kerrottiin noin 9+0 varhaisultran jälkeen perheille ja sen jälkeen kavereille sitä mukaa kun tuli puheeksi ja nähtiin. Tästä aiomme kertoa perheille ja läheisille ystäville jo aiemmin, ennen varhaisultraa. Jos siellä ei olekaan kaikki hyvin, niin haluan että lähipiiri saa tietää sen. Toisaalta, ystäviä on parin viikon päästä tulossa meille lomailemaan, niin joutuu paljastamaan kun jätin viinit juomatta.
 
Täällä mä pillitän kun googlasin ideoita kuinka kertoa isovanhemmille raskaudesta :D
Esikoisesta kerrottiin vasta ekan virallisen uä jälkeen, mutta nyt joudutaan olosuhteiden pakosta kertomaan jo ennemmin.
Ideoita otetaan vastaan. Myös ideoita kuinka kieltäytyä alkoholista kertomatta raskaudesta. Onko jotain lääkekuureja milloin ehdoton nou nou alkoholille?
 
Yrityksestä tietää moni mutta tärpistä ei vielä edes mies. Pelottaa kertoa koska tiedän että hän ei ole niin innoissaan asiasta. No mutta miehet on miehiä ja hänelle jo 4. lapsi.... omalle suvulle täytynee kertoa ajoissa koska siskon häät tulossa ja arvaavat viimeistään silloin kun autolla tulen. Enkä halua että asia siellä selviää, se on siskon päivä eikä sitä käytetä raskauden ihmettelyyn. Yhdelle kaverille haluan kyllä kertoa ennen ultraa sillä hän on samassa tilassa ja odottaa kovasti iloisia uutisia. Meillä tosiaan nuo esikoisetkin saman ikäisiä. Lopuille sitten kai ekan ultran jälkeen.... jos äiti vielä olisi täällä, soittaisin hänelle heti :hug013
 
Mä puhuin äitini kanssa juuri puhelimessa ja kertoi siskoni pari vuotiaan tytön touhuista. :-) Lähellä oli etten kertonut, mutta jos muutaman päivän malttaisi pitää omana tietona. :-)
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top