Kertominen

Mehän kerrottiin nuorimmaisen perhepäivähoitajalle hyvin aikaisin (rv6) raskaudesta kun jäin saikulle ja ajattelin et parempi kertoa kun kuitenkin olisi ihmetellyt tytön hoitopäivien äkillistä lyhenemistä. Hän vastasi vaan "katselinkin vähän aikaa sitten sun mahaa ja arvelinkin näin olevan". Meinasi itsellä pokka pettää kun tuo sama maharöllykkä on kuitenkin ollut mulla koko sen 2v mitä ollaan häntä tunnettu :D
 
Anopin ja miehen sisarusten kanssa mökkeilystä selvitty ja niinhän siinä kävi, että meidän salaisuus paljastui osittain :) Anoppi oli pojaltaan kysynyt yöllä, kun oltiin iltaa istuttu ja juominkeja nautittu, et oonko mä raskaana, kun en oo viiniin koskenut... Sovittiin, että pidetään vielä salaisuutena, ettei muille vielä ennen ultraa kerrota. Eli nyt tietää yksi sukulainen tästä asiasta. Anoppi sanoi onneksi, että tämä oli vuoden paras uutinen ja oli tätä jo odoteltukin! Ensimmäinen lapsenlapsi hänelle :) vähän epäilen, että miehen isosiskokin saatto epäillä tai arvella mun raskautta, mutta ei kehdannu kysyä tai sanoa, mitään, kun sen verran harvoin ollaan hänen kanssaan oltu yhteyksissä.

Olisi ollut kyllä loistava tilaisuus kertoa näille kaikille, kun miehen isovanhemmatkin tuli käymään ja tarjoili mansikkakakkua. Ukki vielä kahvipöydässä kyseli, että mitäs nyt juhlistettaisiin, kun on kakkua tarjolla :D olisi siinä ollut hyvä tilaisuus varastaa show ja möläyttää uutiset koko poppoolle, mutta jätettiin käyttämättä ;D
 
meillä isäntä oli kertonu eilen kavereilleen kun oli heidän kanssaan yön juhlimassa :) mut tuskimpa se heitä oli hätkäyttäny suuntaan tai toiseen
 
Oon huomenna menossa mun mummolta hakee mustikoita kun sanoin sille että kun mustikkaa on niin meille voi kerätä ja se on keränny monta litraa ja lisää kuulemma huomenna aamusta käy hakee metsästä, niin ajattelin kertoa sille tästä tulevasta vauvasta.
 
Ääh, en oo kertonut asiasta kuin yhdelle ystävälleni, mutta lapsen isä on kertonut jo lähisuvulleen! Me ollaan seurusteltu reilu 7 kk ja meillä on ikäeroa 6 vuotta. Minä olen se vanhempi 29 v eli mies on vasta 23 v. Anopin ensimmäinen kommentti, kun kuuli minusta oli, että puuma vie mun nuorimmaisen... En siis tosiaan ole ollut innoissani asiasta kertomassa kenellekään ja miehellekin vannotin, että kun kertoo, niin sanoo sitten kans, kuinka hän oli se joka otti lapsien hankkimisen esille, eikä mun biologinenkello ole ollut kyseessä :nailbiting:

No sitten mun suku.. en usko, että mun siskon tai veljen reaktiot on negatiivisia. Veli yllättyy ehkä enemmän, ja äidistä en oikein tiedä. Luultavasti ihan iloinen, mutta kyselyä saattaa tulla siitä, miten meinaan saada opinnot loppuun ja sitten se, ettei olla naimisissa... ja vaikkei se olisi äidille ongelma, niin muu uskonnollinen suku puhuu ainakin selän takana! Tosin ei se minua edes kovin paljon vaivaa, mutta jotenkin en vaan saa kakistettua suustani, vaikka nyt on jo ultrassakin käyty... ens lauantaina on mun veljen häät, enkä halua tämän paljastuvan siellä, mutta en halua sitä ennenkään kertoa.. Eikä mies luvannut auttaa mua yhtään juomien vekslailussa, joten kiitos vaan sillekin :mad:

Me ei edes vielä varsinaisesti asuta yhdessä:laughing025
 
Kerroin mun pikkusiskolle asiasta tänään, kun onnittelin sitä syntymäpäivänä ja linkitin sille sit sellaisen "freak out you are going to be an aunt"-kuvan ja ultrakuvan. Onnitteli ja vitsaili, että eihän sit ainakaan voi lähteä alkuvuonna vaihtoon, kun hänen opintoihinsa kuuluu pakollinen vaihtariosuus joko ens talvena tai seuraavana syksynä. En ollut ees muistanut tuota hänen vaihtokuviota ja toivon todella, että hän ei nyt talvella vielä lähde ulkomaille, jotta pääsee meitä tapaamaan sit, kun muksu on syntynyt ja ristiäisiin :)

Äitiäkin kävin tänään tervehtimässä, kun hän on sairaslomalla ja kerroin, että ollaan auton vaihtoa mietitty lähiaikoina. Ei onneks älynny, miks meidän se auto pitää vaihtaa vaan nieli kaikki selitykset :wink ois tehny melkein mieli kertoa, mutta haluan hänelle ja isille mielellään kertoa yhtä aikaa. Tai vaikka isille ensin, kun tietää, ettei se niin uutisesta sekoa. Mut ootellaan nyt kertomisen kanssa vielä pari viikkoa, että tulee nuo seulojen tulokset ja pääsen juttelee neuvolalääkärille kanssa ja varmistamaan, että kaikki ois mahdollisimman hyvin :)
 
Voi miten iso kivi vierähti nyt sydämeltä, kerroin nyt mun mummolle tästä raskaudesta. Hän otti hyvin asian vastaan, tsemppas eteenpäin ja halas. Oli myös iloinen meidän puolesta ja ite oli vaan että " oi minusta tulee isomummi! " :Heartred :) tuli hyvä mieli, kerroin mummille tosta mun äitini reaktiosta niin tokas vaan että anna olla, että älä välitä siitä.
 
Mä eilen laitoin mun isälle viestinä ultrakuvan saatetekstillä "Tässä olisi ensiesittelyssä se seitsemäs lapsenlapsi. Varsinainen ensiesiintyminen on sitten joskus tammikuun lopulla." Ja mun isä soitti mulle parin tunnin päästä! Ollaan nähty viimeksi kun mun nuorempi lapsi täytti 1v ja puhelimessa puhuttu ehkä 2v sitten. Eli ei olla juurikaan tekemisissä ja mietinkin jo viitsinkö edes ilmoittaa vaan sanonko vaan mummulle et jos haluaa niin saa paljastaa nähdessään.. Mun idä oli kuitenkin ihan onnellinen saamastaan tiedonannosta ja onnitteli kovasti. Hänen "uusi" vaimonsa siis on syy siihen miksi ei olla yhteydessä. Sillä ihmisellä on siis oikeasti jotain vikaa kun tuntuu vuosi vuodelta "pelkäävän" enemmän ja enemmän ihmisiä. Joskus sentään kävivät vielä mun mummulla mut enää ei tule sinnekään ja ei siis salli mun isällekään niitä vierailuita juurikaan. Meitä lapsia kohtaan tää ongelma on ollut jo ainakin 10v ajan. Ollaan joskus naurettukin porukalla että ei iskä kyllä ainakaan tervepäisempään vaihtanut (mun äidilläkin kun on ongelmansa) kun meidän vanhemmat erosi aikoinaan :D
 
Meillä olisi tarkoitus kertoa molempien vanhemmille reilun viikon päästä viikonloppuna ja olisin samalla halunnut antaa Muumien Isovanhempien rakkaat muistot- kirjan molempien vanhemmille, mutta en löydä kirjaa mistään ja netistäkin se on loppunut joka paikasta :sad010
 
Kerroin eilen puhelimessa mun iskälle, että hänestä tulee ukki tammikuussa. Hän oli ihan "ihanko tosi?" Ohhoh, vissiin vähän hämmenty mutta tiedän että on iloinen. Onnitteli kyllä sitten ja sanoi myös että onnittelut isälle, eli miehelleni. :D arvasin että mun isä ottaa uutisen ihan toisella tavalla vastaan kun tuo äiti.. :Heartred
 
Siis eikö kukaan? :facepalm: Aika paha :grin No jos joku otti yhtää kuvia, niin varmaan sit jälestä päin tajuaa ja sit kuulee muutkii :wink
 
Lähes kaikki tietää, mutta viimeistään pikkuveljeni häissä lopullekin suvulle selviää mun onnellinen tilani. On sen verran tuo maha kasvanut, ettei sitä enää pysty peittämään millään. Ja hamekin vielä taitaa korostaa vatsaani. :p:D:)
 
Mä kerroin tänään viimein esimiehelle, muut työkaverit saa huomata kunhan työt alkavat. Esimies otti uutisen tosi hyvin, onnitteli ja kyseli, joko tiedän miten pitkään aion olla kotona jne. Sijaisasioita pohdiskeltiin hiukan, mutta todettiin että monta asiaa ehtii vielä syksymmälläkin. Hyvä mieli jäi :)
 
Me ei olla vieläkään kerrottu kellekään. Pidetään salassa niin kauan kuin pystyy. Miehen perheelle ei taideta kertoa ennenkuin vauva syntyy, jos ei ole pakko.. Omalleni on kerrottava ennen sitä, kun kuitenkin kaikki 10km säteellä toisistamme asutaan.
 
Anoppi tuossa soitteli äsken miehelleni, kun oltiin kaupassa. Selvis, että se oli sit menny jo kertomaan miehen siskoille ja avopuolisolleen meidän vauvasta vaikka sille sanottiin, ettei haluta vielä muille kertoa...
Ois ehkä mielummin itse haluttu kertoa. Tosin olin mä vissiin paljastunut niille siskoille jo siellä mökillä reilu viikko sitten, kun oli nekin sit huomannut etten ollut juonu alkoholia. Mut silti ärsyttää vähän. Miehen puolelta siis tietää jo melkein kaikki paitsi sen isä ja isovanhemmat. Isovanhemmillekin on pakko kertoa ensi viikolla tai miehen äiti menee möläyttämään asiasta. Sanoi, ettei hän pysty olemaan kertomatta. Mies on menossa ens viikolla metsätöihin isovanhempien mökille/metsälle niin varmaan siellä sit kertoo niille ellei tuo anoppi nyt ehdi ensin.

Omille vanhemmilleni en ole vielä kertonut. Tänään käytiin syömässä niillä ja koetin valita sellaiset vaatteet ettei turvotus/pömpötys erottuisi. Toivottavasti ne ei vielä arvaa. Vähän ehkä joku viisaampi saattaa jotain älytä, kun kerrottiin, että ollaan menossa ens viikolla kattomaan uutta autoa toisesta kaupungista ja ollaan vaihtamassa isompaan autoon. Nykynen kaupunkikauppakassi vaihtuu pienehköön farmariin, jos vaan se uus auto on mieleinen ja hinta osuu kohdalleen. En vaan vieläkään haluis kertoo raskaudesta kellekään, kun mua huolettaa se niskaturvotus (2,6mm) ja muutenkin pelkään viel, et jokin menee mönkään.
 
Takaisin
Top