Kertominen

anní

anní

Vauhtiin päässyt keskustelija
Joko olette kertonut uutiset läheisille? Milloin ja miten ajattelitte kertoa?:)
 
Meillä tietää miehen isä, oli itse aavistanut jostain, ilmeisesti kun kieltäydyin viinistä :grin Oli sitten suoraan kysynyt mieheltä että olenko raskaana.. Uutisen vastaanotto oli kuulema ollut ihan hyvä, vähän yllättynyt tietysti.. ja sitten oli töksäyttänyt että olenko tahallani jättänyt pillerit ottamatta. Nojoo, olenhan minä, sillä ihan toivottu lapsi tämä on:p Muilta vielä pidetään tämä salassa nt-ultraan asti, tai ainakin yritetään.. Oma äitini huomautti mua kun näki minulla mun vanhat mammahousut, mutta selitin asian vain sillä että muut housut olivat pesussa:rolleyes:
 
Me ei tosiaa olla kerrottu vielä kellekään. Tai no mä oon kertonu nuoremman mammaryhmälle, mut muuten ollaa oltu hiljaa. 2.6. olis neuvolalääkäri ja siellä ultrataa, joten ainaki siihe asti on tarkotus pitää tää salassa. Ois tavallaa kiva pitää sinne nt-ultraa asti salassa, mut joku tarvitaa silloin lapsenvahdiks/kuskaamaa meiät sairaalalle kun ei omaa autoa ole (eikä korttejakaa), ni jolleki on pakko kertoa ennen sitä. Ja tosiaa yhdet valmistujaiset tiedossa, jonne pitkä mutkanen automatka, ni voi olla et kärähdän omalle äitille jo silloin.
 
En ole kertonut vielä kellekään, edes mies ei tiedä :bag: :Heartred tai saattaa aavistaa kun rinnat on kolme kertaa tavanomaista isommat... Huomenna kerron yllätyksellä
muille alan kertoa fiiliksen mukaan, muutamalle ystävälle ja siskoilleni voisin kertoa jo mutta en erityisesti missään vaiheessa ala "uutista jakamaan".
 
Mie oon kertonu nuoremman mamma ryhmälle ja sit yhelle ystävälle ja sit miehen veljelle ku neuvola ajat sattuu silleen et mies on töissä niin se pystyy käyttää mua neuvolassa. Muuten pyritään olla kertomatta sinne 12 viikon ultraan asti.
 
Kerrottu on ar-ultran jälkeen, omalle äidille, isälle ja siskolle ja plussan jälkeen kahdelle kaverille.

Itse mielummin kerron aikaisessa vaiheessa että voi sitten jutella, miten ikinä tässä sitten käykään.
Edellinen oli kohdunulkoinen ja ennen sitä tietoa kerroin kyllä aivan samoille ihmisille kuin nytkin, iso apu oli sitten kun sai jutella asiasta.
 
Me ei olla kerrottu vielä kenellekään, vaikka sykekin on jo nähty. Odotetaan ainakin sinne nt-ultraan. Meidän vanhempien reaktiot jännittää aika paljon, molemmat tulevat mummot kun ovat jo vuosia korostaneet sitä, että ensin opinnot valmiiksi, sitten lapsia. No, mulla jää maisteriopinnot kesken, mies valmistuu alkusyksystä, mutta meille tämä on mitä loistavin hetki saada lapsi. :)
 
Mä oon kertonu äidille sekä parille kaverille. Muuten ollaan sovittu miehen kanssa että kerrotaan muille vasta myöhemmin.
 
Miurin kanssa samaa mieltä, itse koen jääneeni todella yksin kaikkien tunteiden kanssa kun edellinen raskaus meni kesken eikä siitä tiennyt kukaan. Siltikään en uskalla kertoa vielä tästä uudesta raskaudesta muille, koska en myöskään halua sitä hössötystä..

Opiskelu ja työ taitaa olla aika monelle sellainen syy minkä takia sitä lasten saantia lykätään, ymmärrän sen kyllä hyvin, mutta itse ainakin olen kokenut että tämä on ollut meille se paras tie:)eli tehdään lapset nuorena ja töitä ehtii sitten tehdä myöhemmin kyllästymiseen asti:grinja itse siis opiskelen nyt samalla kun olen esikoisen kanssa kotona:)eli minun ei ole tarvinnut valita jätänkö opiskelut kesken, tietysti ne vähän pitkittyy mutta eipä tuo ole haitannut:happy: ja miehellä on oma yritys, ja nyt on suunnitteilla äidin kanssa että hänkin perustaa oman yrityksen joten voin sitten hänelle tehdä vähän töitä niin ei tarvitse sitä murehtia miten pärjätään taloudellisesti:)
 
mää oon kertonu junnun ja esikoisen mammaryhmille sekä yhdelle hyvälle ystävälle ja vannotin sitä olemaan hiljaa, miehen kanssa keskusteltiin että milloin muille kerrotaan niin tuumasin sille vitsillä että jos vaikka tammikuussa? :laughing002 Saa nähä että kuinka pitkään maltetaan olla hiljaa.
 
Ekasta kerroin jo yrittämisvaiheessa monelle nii jäi harmittamaan.. Joten tästä ollaa hissuksee ainaki sinne asti että nähää asuuko siellä joku :) Siskolle ja parille kaverille vaan oon sanonu että saa jollekki jutella.:) Kovasti haluttais äitille sanoa vaa ennnn :D
 
Meillä tietää vain minun sisko ja pari ystävää. Mieli tekisi kauheasti kertoa vanhemmille, mutta odotellaan nyt rauhassa varmaan np-ultraan saakka. Ensimmäinen kyseessä ja moni jo odottaa, että saisimme lapsen, joten halutaan kertoa vasta kun kriittisimmät vaiheet on menneet ohi :) Oletteko miten ajatelleet kertoa? Itse halutaan kertoa ihan kasvotusten, mutta tuntuu tyhmältä ihan vain töksäyttää asia, olisi kiva tuoda se ilmi jotenkin muutoin :)
 
Molempien vanhemmille kerrotaan luultavasti vasta sen nt-ultran jälkeen. Muille sit, kun tulee tarve kertoa.
 
Mä kerroin heti parille kaverille, kenen kanssa oon muutenki puhu tästä raskautumisesta.. Ja sit yhel kaveripariskunnal oli ehkä vähä pakko ku just ku olin plussasin ni samana iltana mentii sin iltaa istuu.. Minä kuskina tietenki.. Kai ne sen vähä haisto ku mulla oli alkoholitonta mukana pari pulloa :wink Mies kerto omille vanhemmillee.. Hänellä ku ei ollu oikee kenelle puhua :shy: On niin innoissaan :Heartred Nyt vaa toivotaan et päästään perille asti turvallisesti :happy: Mun vanhemmille ja muillekin kavereille ajattelimme kertoa vasta ekan ultran jälkeen (siis sen rv 12).. Pomolle täytyy vissii ensi viikolla kertoa ku ens perjantaina klo 9.30 olis eka neuvola.. En viittis alkaa valehteleekaa.. oon siinä sitä paitsi huono :p
 
viime vuonna keskeytetyn raskauden kerroin omille vanhemmille heti ja siskoilleni ekan neuvolan jälkeen, miehen veli+vaimo ties mutta vanhemmille kerrottiin vasta päivää ennen keskeytystä kun asutaan sen verta pikkukylällä että ei haluttu niiden kuulevan jostain muualta, tarkoitus oli np-ultran jälkeen kertoa niillekkin muttei kerrottukkaan kun saatiin huonoja uutisia... kyllä mä oon nyt miettiny että jos saadaan hyviä uutisia nipt-tutkimuksesta, np-tutkimuksesta ja verikokeista niin vois kertoo kaikille sitten.
 
Meillä mies ei ole, eikä tule kertomaan kenellekään. Se on sitä mieltä et siinähän tulevat sit kysyyn jos siltä tuntuu. Mä en oo kertonut ku yhdelle mun siskoista. Muut saa tietää vasta sen jälkeen ku on käyty siinä nipt-tutkimuksessa ja nt-ultrassa. Mä niin haluisin kyllä kertoo ku oon niin onnellinen tästä jo nyt mut mä en vaan uskalla. Vaikka eihän sillä kertomisella oo mitään tekemistä mahd keskenmenon kans mut jotenki vaan tuntuu et ei ennen ku ollaan ns. varmemmilla vesillä.
 
Itse aatelin äiteelle kertoo silleen jos saa ultra kuvan niin lyön sen kouraan ja sanon et tällästä tällä kertaa susta tulee taas yhen lapsukaisen mummi :) samoin varmaan miehen vanhemmille :) mut sit kaverit jo varmasti aavistaat heti jo ku kysyyt vihteelle ja alkaa se öö en mä nyt pääse tai ku sanon et ei maistu :wink koska meillä on miehen vanhemmat selassii mitkä ottaa aina ku vaan kysyy :)
 
Meillä tästä raskaudesta tietää yksi mun sisko, nuorimmaisen lapsen raskaudenajalta oleva ryhmä ja mun työkavereista 80%. Työkaverit ihan sen vuoksi, kun mun työpaikassa nämä ei vaan pysy salassa kun ei voi osallistua kaikkiin työtehtäviin jos on raskaana. Ei olla vielä puhuttu sen kummemmin, koska kerrotaan läheisille, mutta ei nyt vielä ainakaan. Uskoisin, että miehen suvulle raskaus paljastetaan tavalla tai toisella juhannuksena eli jo ennen nt-ultraa, kun lähes koko suku on kuitenkin paikalla. Meillä tosin voi paljastua läheisemmille sukulaisille mun raskaus hyvin nopeastikin mikäli raskaus sujuu kuten kaksi edeltäjäänsäkin eli alan voimaan näinä päivinä pahoin ja joudun sen vuoksi saikkuilemaan kuukauden tai pari :wink Äkkiä huomaavat kyllä mistä on kyse..
 
Mun raskaudesta tietää mun äiti ja pari kaveria. Kaikki oli arvanneet (näkivät kai turvotuksesta) ilman että kerroin. Oli tarkotus että kerrotaan vasta joskus siellä rv 12 paikkeilla, mutta nyt pitää varmaan tasapuolisuuden nimissä kertoa vielä lopuilleki tuleville isovanhemmille. :)
Hyvin kyllä uutinen otettiin vastaan, yllätyshän se oli, mutta kaikki olleet vaan iloisia ja onnitelleet kauheesti.
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top