Meillä on päätettynä jo päiväkin (la 6.2.), kun mun isä on pappi ja tietysti kastaa lapsen ja isin pitää varata se jo hyvissä ajoin kalenteriin töissä, kun joutuvat tulla tänne meille 300 km päähän.
Me kutsutaan isovanhemmat, tädit, eno, sedät puolisoineen ja lapsineen ja lisäksi mun paras ystävä, josta tulee kummitäti (hän saattaa ottaa mukaan oman poikansa, joka on mun kummipoika). Vieraita maksimissaan siis 24, mutta vähän epävarmaa tuleeko esim. mun nuorimman siskon poikakaveri (ei olla vielä tavattu) tai miehen vanhimman veljen perhe (asuvat Helsingissä, me Oulun seudulla).
Juhlat pidetään kotona, jotenkin intiimimpi niin. Tarjoilut haluan tehdä itse, jotain varmaan ostan valmiina. Pitää vielä miettiä tarjotaanko ihan ruokaa (esim. joku laatikko) ja kahvit vai kahvin yhteydessä myös suolaista.
Ainut huono puoli on se, että kaikki paikalle tulevat matkustavat 250-700 km päästäkseen meille, eikä me voida majoittaa kuin korkeintaan kaks porukkaa ja nekin mieluusti vasta ristiäisten jälkeen, niin säilyy siivous. Siskon perhe ja miehen keskimmäisen veljen perhe ovat jo päättäneet, että menevät yöksi Oulun Edeniin. Onneksi osalla vieraista (toiset isovanhemmat ja mun veli vaimoineen) on muitakin tuttuja täällä, niin saavat yöpaikan sitten sieltä.
Kummit ollaan päätetty ja pyydetty. Miehen keskimmäinen veli vaimoineen ja sitten mun paras ystävä, joka on mulle kuin sisko. Vaikka mekin kirkkoon kuulutaan, niin ajatellaan, että kummit on enemmänkin lapsen aikuisia kavereita, kuin hengellisiä kasvattajia. On valittu nämä kummit, kun ollaan itse heidän kanssaan viikottain tekemisissä, vaikka asuvatkin kauempana (miehen veljen perhe Tampereen seudulla ja mun paras ystävä Pellossa).
Tulipa pitkä sepustus!