Jutustelua

Itselläkin RUOKAkauppareissut tuntuu ihan ylitsepääsemättömiltä.. Tää ar-ultran ja np ultran välinen odotus on vaan niin tuskaa, viime raskaudessa np ultrassa selvisi keskeytynyt keskenmeno tätä ennen ar ultrassa kaikki ok rv 7+1 mutta kasvu oli sitten päätynyt 7+3 .. Ei osaa olla ajattelematta asiaa nyt. Ei auta muu kun pitää kädet ja jalat ristissä ja toivoa, että kaikki on hyvin :)
 
^ mulla snipu täysin samanlainen kokemus ja kieltämättä vaikka sanon että luotan että nyt menee kaikki hyvin, se muisto on tuolla takaraivossa. Hyvin nämä menee tälläkertaa, eikö?
 
Paino laskusuunnassa, jes! Eli raskauskiloja tällä hetkellä 0, kuten neuvolan toiveena oli ensimmäisellä kolmanneksella. En haluaisi raskauskiloja kymmentä enempää ja sekin on liikaa. En siis ole mikään järkyttävän lihava, mutta lievästi ylipainoinen kuitenkin. Tästä on hyvä jatkaa :happy:
 
Hei kaikille! :greet025
Täytän ensi kuussa 33 vuotta ja mieheni on 35v. Perheeseemme kuuluu myös poika 12v. tyttö 10v. kissa, koira ja pari vuohta. Asustelemme maalla järven rannalla. Lapsi kiintiö piti olla jo täynnä, mutta minkäs sille mahtaa kun vauvakuume iskee :p Viikkoja on menossa 8+2. Viimeisin synnytys oli niin nopea, että syntyi makkarin sängylle mieheni avustuksella, joten saa nähdä miten tämän synnytyksen käy :nailbiting:
 
Mun hurja kotisynnytys alkoi yöllä tosi kovalla supistuksella. Laskettu aika oli mennyt jo 12 päivää sitten. Ihan ensin oli pakko päästä vessaan ja sieltähän en meinannut päästä pois kun suolisto tyhjeni :D Istuin pöntöllä varmaan sen 15 min. ennen kuin sain herätettyä mieheni. Mieheni soitti heti vanhemmilleen että tulevat esikoista hoitamaan. Mulla oli jo siinä vaiheessa supistukset minuutin välein ja ne oli paljon rajumpia mitä esikoista odottaessa. Mies oli sitä mieltä että ambulanssi soitetaan, mutta minä vaan intin vastaan, että ei kun omalla autolla. Viimein annoin periksi, että ambulanssilla mennään. Sairaalaan on meiltä 100km. Siinä vaiheessa kun appivanhemmat pääsivät meille, mulla meni samalla lapsivesi. Juoksin makuhuoneen sängylle ja rupesin housuja riisumaan. Siinä ei paljon pystynyt enään pidättelemään. Mieheni yritti vetää housuja takaisin mun jalkaan ja sanoi että älä vielä synnytä, odotetaan sitä ambulanssia :D Ambulanssia ei vaan kuulunut. Mieheni soitti hätäkeskukseen kysyäkseen neuvoa ja missä ambulanssi viipyy. Kysyivät että näkyykö siellä vielä päätä. Mieheni sanoi että näkyy. Siinä vaiheessa anoppi otti puhelimen. Mieheni otti vauvan vastaan. Kaikki meni hyvin. Vähän hätäännyttiin siinä kun ei meinannut ruveta parkumaan. Käskivät sormella kaivella limat suusta ja antaa luunappeja jalkapohjaan. Sen jälkeen kuulu huuto. Ambulanssi tuli 5min. synnytyksen jälkeen. Soittivat sairaalaan kysyäkseen mitä pitää tehdä. Napanuoran solmivat. Istukan synnytin vasta sairaalassa. Mieheni meni synnytyksen jälkeen pihalle hermosavuille ja appiukko kysyi samalla kumpi tuli? Mieheni sanoi että jaa empäs hoksannut kahtoa :D Synnytys kesti kaiken kaikkiaan 50min. Sairaalaan ei oltais missään vaiheessa keretty, koska matka on niin pitkä. Tällainen tarina :)
 
Marre, onpa ollut synnytys ja isäkin todellakin päässyt osallistumaan. :wink Jäikö itselles mitkä fiilikset? Siis oletko kuitenkin hyvillä mielin taas synnyttämässä?
 
Aikamoista marre! :) Nykyihminen länsimaasta miettii, että miten on ennen osattu ja nykyäänkin niin monessa maassa. Toki kätilön hommia osaavia on varmaan vähän joka kylässä, jos ei sairaalaa..? Kiintoisa ajatus vain jos itse pitäisikin synnyttää kotona ja mies joutuisi avustamaan. Kannattaa varmaan lukea ajoissa ohjeet just in case. :D Sitä on vaan niin tottunut ajatukseen että sairaalalla hoituu turvallisesti nämä jutut. Elämästä ei vain koskaan tiedä mitä se tuo tullessaan. :)
 
Oho, melkoinen tarina :) mutta ihana! Mitenhän ne meinaavat nyt asian hoitaa? Onko sulla tietoa?
 
Hurjaa! Onneksi kaikki meni hyvin. Mua rauhoitti ennen ekaa synnytystä tieto, että sairaalan henkilökunta kyllä osaa sitten reagoida, jos en ponnista oikein, vauva on hankalassa asennossa tai sydänäänet laskee. Helsingissä asuvana ei tullut mieleenkään, etteikö sairaalaan ehtisi.

Nyt tuli mieleen, että voisikohan se mennä niin, että synnytys voi edetä noin nopeasti vain silloin kun vauva on optimaalisessa asennossa ja synnytys menee helposti. Jos vauva olisi hankalammassa asennossa, etenisi synnytys hitaammin ja ambulanssi nyt ainakin ehtisi paikalle.
 
Hui! Aika hurja tarina... Onneksi meiltä sairaalalle 10min ajomatka, mutta koskaan ei tiedä...
 
Uskon että mun synnytys käynnistetään ennen laskettua aikaa. Ei vielä sen kummemmin ole ollut puhetta asiasta neuvolassa. Siinä mielessä lähden hyvillä mielin synnyttämään. Nyt on vielä pidempi matka sairaallaan 130km. Esikoisesta kerkesin just ja just sairaalaan synnyttämään. Molemmat siis olleet nopeita. Sukulaiset vitsailikin mulle kun toista odotin, että älä vaan synnytä kotiin toista :D Kuinkas kävikään :D Onneksi kaikki meni hyvin! Sairaalassa tosiaan kätilö on kertomassa milloin saa ponnistaa ja milloin ei. Synnytys meni niin nopeasti, että en kerennyt tuntea edes mitään kipua.
 
Marre, oot kyllä aikamoinen sankari, hurja tarina! :grin Hienoa että kaikki meni hyvin. Pisti kyllä nauratamaan tuo ettei mies tullut huomanneeksi vauvan sukupuolta kaiken tohinan keskellä :hilarious:
 
Täällä on jutustelut hiipunut vähän verkkaisemmaksi :p Onkos muuten Nomen nescio ja Sazu vielä foorumilla, ei ole näkynyt vähään aikaan?

Tänään tuli kutsu sikiöseulontoihin ja siinä samassa rekry-kutsu HUS:n ja Helsingin yliopiston toteuttaman ITU-tutkimuksen vertailuryhmään. Onko täällä muille tullut tuota tai meinaako joku osallistua siihen?
 
Mulle on tullut kans ITU-kutsu! En oo vielä tai siis ei olla vielä päätetty et osallistutaanko vai ei. Se info-lappu oli jotenkin epämääräinen.. Aiotko itse osallistua?
 
Epämääräinen toi kyllä on. Tosin tässä lukee, että "vasta kun olette saanut riittävän tutkimusneuvonnan ja tiedon jne jne., päätätte haluatteko lähteä mukaan." Mä luulen, että osallistutaan kyllä, tai ainakin pyydetään se tietopaketti :)
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top