Jutustelua ja tutustumista

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja be
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
B

be

Vieras
Täällä on osa tuttuja tuolta kuumeilupalstalta, mutta paljon on myös uusia ja olisi mukavaa tutustua teihin. Täällä voisimme esittäytyä ja kertoa päivän kuulumisia sekä mitä vain mieleen tulee. :)

Alkuun voisin lyhyesti kertoa itsestäni. Täällä 24-vuotias ja mies on 29v. Toista lasta odotamme, esikoinen syntynyt 3/13. Täyttää tässä kuussa siis 2-vuotta ja kovasti kaipaa leikkikaveria. Todella onnellisia olemme raskaudesta ja aika pian tärppäsi (yk2), niinkuin esikoisenkin kanssa. Olen ammatiltani lentoemäntä ja mieheni lentokapteeni, itse teen vain puolikasta työvuoroa, eli joka toinen viikko on vapaata. :) Tämä sen takia, että esikoiselle jäisi enemmän aikaa kun joudumme työn puolesta molemmat matkustamaan paljon.

Muoks. Nyt rv 3+6 ja LA 18.11.2015.
 
Last edited by a moderator:
Kiva idea!
Minä 31 ja mies 32. Lapsia on kolme ennestään, pojat 11v ja 15v sekä tyty 1v ja neljättä odotellaan. Lapsiluvun piti jäädä kolmeen, mutta sitten kävikin niin, että kumpikin haluaisi vielä sen yhden ja on sitten tytylläkin kamu. meillä on kaikki lapset syntynyt etukäteen 1,5vk, 2vk ja 4vk, viime raskaudessa olin viimeiset 10rv saikulla ja osan levossa, kotona vain, että pysyis mahd. Pitkään massussa. Ollaan varmoja, että seuraavakin tulee etuajassa, kuinka paljon jää nähtäväksi. Laskeskelin, että jos olis tuo parikin viikkoa niin pysyttäis vielä marraskuulla kun laskuri antaa LA16.11.
 
Ollaan viime kesän melko tuore aviopari, ikää kohta 23 ja 26. Okt-rakennus projekti käynnistymässä tässä keväällä ja jouluksi yritetään päästä uuteen kotiin! Kotoa löytyy kaksi koiraa, kohta 3v ja 1/2v. Esikoinen oisi kyseessä, yk1. tärppäsi ja pelottaa että meneekö kaikki hyvin, kovasti toiveissa että marraskuussa olisimme pienen, terveen vauvan onnellisia vanhempia :) ja alustava LA 13.11
 
Mie ja mies kumpikin 23 vuotiaita, esikoispoika täyttää tässä kuussa 1 v. Naimisissa ollaan oltu reilu 2 vuotta. Lisäks kotona pyörii jaloissa 2,5 vuotias Dreeveri uros. Ammatiltani mie oon lähihoitaja, mies semmosessa firmassa töissä, et tekee millo mitäkin, huoltaa autoja, ajaa rekkaa ja kesällä tekee kellon ympäri asfalttia. Halutaan 3 tai neljä lasta mahdollisimman pienillä ikäeroilla. Silti ollaan melko järkyttyneitä tästä tilanteesta :D Lokakuussa päätettiin että saa tulla seuraava, jos on tullakseen. Nyt sit helmikuussa yritettiin ekan kerran tosissamme ja heti näköjään tärppäs :) Viime raskaus meni erittäin hyvin, olin elämäni kunnossa eikä ollut mitään raskausoireita, raskaus oli kuin oppikirjoista. Esikoinen syntyi viikkoa ennen laskettua aikaa kiireellisellä sektiolla. Oli ensimmäiset reilu kolme viikkoa sairaalassa, edelleen säännöllisesti käydään sairaalassa seurannoissa. Toivoisin, että tämäkin raskaus menisi yhtä hyvin ja synnytys menisi "normaalin" kaavan mukaan. Toivon ettei (toivottavasti) tuleva synnytys ala pelottaa tai ahdistaa missään vaiheessa..
 
Mie täytän tässä kuussa 31, mies myöhemmin kesällä 45. Joensuun alueen perämettässä asustellaan, mies on palomies, mie opiskelija. Miehellä on avioliitosta kaks poikaa joista nuorempikin on täysi-ikäinen kesällä, ja mua edellisen avovaimon kanssa poika kohta 3v (ei kuulemma lapsia pitäny tulla ja huppista). Erosivat sitten ku poika oli muutaman kuukauden.

Meillä yhteinen tyttö huhtikuussa 1v, mun ensimmäinen. Uusperhehomma on vähän kipuilua, vanhemmat pojat nyt isoja jo mutta nuorimman äiti vähän katkera ja isän tapaamiset kaikki pojan luona. Ehkä parempikin toisaalta niin, mutta onhan mies paljon poissa, jos ei työn puolesta ni pojan tapaamiset lisäks.

Mulla jäänee nyt opinnot jäihin, saa nähä milloin saa käytyä ne loppuun ja varmaan koitettava keksiä jotain osa-aikaista työtä sit toisen jälkeen kunnes on varaa opiskella.

Maailman ihanin mies ja suloisin pikkinen mulla on kyllä et eiköhän nuo käytännön asiat sit joskus lutviudu :)
 
Esittäyvympä minäki :) Minä 27 ja mies 31. Tammikuussa mentii naimisiin, Teneriffalla viikko häälomalla. Joka oli mun elämäni eka lento-ja ulkomaanmatka, oli aika tuhanne jännää ja pelottavaa. :hilarious:
Ite toimin osa-aikasena myyjänä täällä pienessä kyläkaupassa, mies näi talvisin lähinnä toimistohommissa mut kesällä työmaajuttuja päällikkönä.
Oma koti ostettii puolisen vuotta sitten, 2011 vuojen omakotitalo. Ei varmaa tänne oltas jääty ellen ois saanu vakityöpaikkaa, mutta hyvä tuuri kävi. :)
Esikoinen siis tulossa, plussa tuliki yk1. Mistä edelleenki iha ihmeissään, ei vieläkää jotenki uskalla kovin iloita (väärin?) mut on nii sekavat olot viel. Paljo asioita mitkä mietityttää, erityisesti se et jos loppuun asti mennään ja jos synnytys alkaaki nopeasti ni mite pääsee sairaalaan, helikopterilla tieten, kun ajo-ja lauttamatka kestää sairaalalle lähes 1.5h. Jnejne. Mutta eiköhän tämä tästä . :) :love2
 
Heippa marrasmasut! Olemme molemmat 21 vuotiaita. Kihloissa oltu 2012 vuodesta alkaen. Esikoinen syntynyt 8/13. Molemmat työskennellään sosiaali- ja terveysalalla. Miehellä vakipaikka mutta ite vaan sijaisena. Vähän lupailivat jatkaa kesäkuusta työsuhdetta syyskuun loppuun. Eipä sen jälkeen tarviis töitä ees tehä kun äippäloma alkais 9.10. Oma asunto ois myös haaveissa.
Lopetin nuvaringin tammikuussa ja yk1 plussasin. Ei sitä meinaa oikein vielä sisäistää. Nyt rv4+4
 
Minä oon 29 ja mies 37 ja täällä Keski-Suomessa asustellaan. Yhdessä ollaan oltu viitisen vuotta, ja meillä on 2v2kk ikäinen poika. Toinen lapsi on toivottu, mutta vähän äimänä vielä ollaan kun yllättäen ekasta yk:sta jo tärppäsi, vaikka mulla on endometrioosikin pahentunut esikoisen jälkeen.

Tammikuun alussa palasin hoitovapaalta töihin ja tarkoituksena on jäädä kotiin taas touko-elokuuksi. Sen jälkeen ei oiskaan sitten enää pitkää aikaa töitä ennen äitiyslomaa. Mukavaa kun tällä kertaa saa raskausajan ottaa vähän rennommin, viimeksi olin loppuun asti töissä. Tai toisaalta tuo 2-vuotias kyllä pitää äidin kiireisenä, mut saapahan ainakin olla kotona. :)
 
Moi! Täällä kirjoittelee tänä vuonna 24 vuotta täyttävä nainen, joka on ollut reilut 2,5 vuotta naimisissa 31-vuotiaan miehen kanssa. Aloitimme esikoisen yrittämisen viime vuoden marraskuussa eli meillä tärpäsi yk4:lla ja vaikka yritysaika oli melko lyhyt, niin kyllä tuo aika oli itselle raskasta ja piinaavaa aikaa. Me asumme Keski-Suomessa omassa rivarikaksiossa ja toivon todella, että mahduttaisiin vauvankin kanssa täällä asumaan hetken aikaa. :) Töissä olen päiväkodissa ja mies on IT-alalla.

Ja tää oli kiva idea! :)
 
Helou! Moon 26v ja mies on 31v. Yhdessä ollaan oltu 10/2008 lähtien ja naimisiin mentiin esikoisen ristiäisissä viime kesäkuussa. Esikoispoika siis syntynyt huhtikuussa 2014. :) Just palasin työelämään, teen kahta työtä, niinkun oon viimeset 5vuatta tehnyt. Toki tämän seuraavan syntyessä tarkoitus olisi jäädä hoitovapaalle vuaren 2018 loppuun, jos rahatilanne antaa myären. Niin ja Etelä-Pohjammaalta ollaan tosiaanki! Tälle kakkoselle mies antoi siunauksensa jouluna, eli vissiin yk2 tärppäs sitte ku esikoosta yritettiin melkee vuasi. Oireita ei oo ny ollu ku huimaus ja turvonnu maha, mut ei toki esikoosenkaan aikaan ollu mitää muuta ku alkuväsymys, muuten ei mitää oireita. Poikaa siis veikkaisin taas tulevaks ;) Viimekskin tuli heti poika-tunne ja poikahan siältä tuli :D Mut juhannuksen jälkeen sen toivon mukaan näköö :) Jännityksellä tulevaa orottaen :)
 
Aurinkoinen tervehdys kaikille! Täällä piirua auki (tän kuun lopussa synttärit) 26v, mies on 28. Esikoistyttö syntynyt 02/11, eli juuri täytti 4v. Asutaan Päijät-Hämeessä. Ammatiltani olen lastenohjaaja ja työskentelen koulumaailmassa tällä hetkellä.
Toinen lapsi on ollut haaveissa jo parin vuoden ajan. Opiskelut kuitenkin saivat lykkäämään yritystä ja nyt kun vuoden alusta annettiin lapselle lupa tulla, tärppäsikin toisesta kierrosta jo. Raskaudesta ei olla kerrottu vielä muille kuin kahdelle mun ystävälle, jotka jännittivät myös yritystä. Tyttö on jo pitkään puhunut pikkusiskosta/-veljestä, ja uskon että ottaa asian riemulla vastaan ja on pikku-apurina mulle sitten kun vauva syntyy. <3
Oireet on vielä olleen hyvin minimissä. Rinnat ja nännit varsinkin on arat, vatsaa turvottaa ja välillä tuntuu nippailuja sieltä täältä. Vessassa ravaan useasti, mutta siihen vaikuttaa myös se että yritän juoda päivän aikana 2-3l vettä. Eilen soitin neuvolaan, ja 7.4 on ensimmäinen käynti. Sain reseptin heti foolihappolisään, runsaan ylipainoni takia.
Aika kuluu niiiiiiiiiin hitaasti. ;)
 
Heippa kaikille ja onnittelut kaikille!

Itse olen 34 ja mies 33, naimisissa kohta 12v.
Lapsia ennestään 3 kipaletta iältään 11v, 9v ja 2v.
Nyt LA olis 11.11. Kaikki lapset tulleet sektiolla, joten siksi myös tämäkin (eli ilmeisesti vko ennen LA:ta sektio tiedossa). Tämän neljännen jälkeen olis tarkotus laittaa piuhat kiinni sektion yhteydessä.

Mutta täytyy vielä ihmetellä tätä kertatärppiä kierukan poiston jälkeen ja kun tätä ikääkin rupee olemaan.
Rv 5+1 menossa eli hyvin alussa mennään, joten mitä vaan voi vielä tapahtua (aikasempia keskenmenoja ei ole ollut, mutta pessimisti ei pety. ). Edellisessä raskaudessa oli verisiä ja rusehtavia vuotoja alkuraskaudessa, joihin ei koskaan löytynyt syytä, joten en sellaisistakaan ihan heti säiky.
Tällä hetkellä hengästymisen ja huimauksen kaveriksi on tullut ajoittainen etova olo.
 
Heippa kaikille ja onnittelut! <3

Täällä 41 vuotias yrittäjä. Ensimmäinen lapsi syntyi 2013 ja nyt on laskettu aika 6.11. toiselle, raskausviikkoja tänään 5+6.

Tuon profiilikuvan valitsin, kun se oli netin kuvauhaussa ihan kaikista söpöin vauva, jonka olen koskaan nähnyt. Minulla on ollut tuo kuva joskus tulostettuna sellaiseen aarrekarttaankiin. Esikoinen näyttää hieman tuolta vauvelilta myös, mutrusuu <3

Mukava täällä jutustella, en ole vielä kertonut raskaudesta tutuille.
 
Muokattu viimeksi:
Liityin nyt itsekin tänne... Ja voisin kertoa vähän itsestäni myös.

Olen 29-vuotias, minulla on edellisestä suhteestani kolme lasta 12-, 9-vuotiaat pojat ja 4-vuotias tytär.
Elämäni miehen tapasin vasta kaksi vuotta sitten, hänelläkin kaksi lasta. Menimme naimisiin ystävänpäivänä ja varattiinkin hotelli kahdeksi päiväksi. Hääyönä päätettiin että nyt vauva saa tulla milloin haluaa ja olikin melko railakkaat päivät lakanoissa... Edelliset menkat alkoi 6.2 ja kas kummaa, hääyönä tämä pikkuinen sai sitten alkunsa. Ollaan kyllä niin superonnellisia että ei järkeä :love017

Moi vaan kaikille ja onnea :Heartpink
 
Jos mieki ny kanssa kertoisin vähän itestäni tarkemmin :joyful: Eli oon 21-vuotias ja mieheni 22 v. Asustellaan Pohjois-Karjalassa, varmaan huomaa välil tekstistäni, ku murre pyörii siinäkin vahvasti :grin Huhtikuussa tulee vuosi täyteen, kun alettiin kimpassa olee, eli tuore pari ollaan. Tällä hetkellä itse oon työttömänä ( oikean työn löytäminen on ollut hankalaa), mut ammatiltani oon sisustaja/verhoilija. Mies opiskelee logistiikka-alaa oppisopimuksella. Esikoinen ois tulossa, ja aivan yllätyksenä tuli meille tää uutinen, mut iloisin mielin otetaan pikkunen vastaan :Heartpink Meillä on taloudessa myös kaksi kissaa tyttö ja poika, miau :cat:
 
Oon 30-vuotias kahden tyttären (8&7v) äiti ja miehen kanssa seurusteltu 9kk. Hänellä muutaman kuukauden ikäinen tytär. Ensi tapaamisesta lähtien ollaan nähty joka päivä ja hyvin pian mies jo vietti kaiken ajan meillä ja pian asuttiinkin jo yhdessä. Olen aina toivonut isoa perhettä, samoin mies. Toivotaan, että tämä tuleva pikkuinen saisi sisaruksia myös. Asutaan siis Helsingissä, itse olen töissä sosiaalipuolella ja mies opiskelee. Mies on kotoisin Itä-Afrikasta.
 
Jospa minäkin esittäytyisin Elikkäs minä olen 31v ja mies 37v,yhdessä ollaan oltu 12 vuotta ja naimisissa kohta 8v (apua,tuntuu pitkältä ajalta kun sen kirjoittaa )!Meillä on kolme poikaa,-09,-11 ja -13,joten vilskettä riittää!Olen siis ollut kotona jo aika pitkään,mutta ihanaa kun saa jatkaa vielä kotona kun esikoinen aloittaa eskarin!Sitten meiltä löytyy vielä koira,joka sekin poika Niin ja jotten mä olis ainut tyttö talossa niin mun liittolaisena on meidän uusin tulokas tyttö hamsteri Kovasti etsiskellään uutta autoa kun eipä me enää marraskuussa mahduta tuohon farkkuun!
 
29-vuotias amk-opiskelija. Perheeseen kuuluu 33-v isi ja tytöt vuosimallia 05, 07, 08, 12 ja 13. Ollaan aina haaveiltu kuudesta lapsesta, mutta viime aikoina ollaan puhuttu, että ei se välttämättä siihen jää. Joskus kauan sitten ajattelin että en tee lapsia enää kun olen 30 täyttänyt, mutta kummasti mieli muuttu kun se 30 on kohta täynnä. Sitä en osaa sanoa montako lasta meillä on 10 vuoden kuluttua, mutta iso perhe ollaan jo ja tyytyväisiä siihen.
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top