Jouluntaikaa 2011

Hyvää iltaa, naiset!

Takulle on heti alkuun sanottava pari lohdutuksen sanaa... Arvaa mitä minä, näppärä, aikaansaava ja erittäin kätevä ja leuhkakin vielä, huomasin? Öh.. otin alas keittiöön keväällä laitettuja verhoja näiden jouluverhojen tieltä. Niin huomasin, että olin laittanu nuo tuonne ilman lyhennystä! Tai sitä ompelemista! Olin kyllä sakinut ne sopivan pituisiksi, mutta jättänyt ne siihen "sovitukseen" ikkunaan.... Että että... käy se näinkin! Ja edelliseen asuntoon lyhensin verhot sillai näyttämötyyliin maalarinteipillä!

Pranametri, SAIRASTELUSTA sananen. Me oltiin tänään lähössä kaupoille aamusella, kun mies ilmoittaa, että sillä puutuu naama! Mentiin ekas hampurilaiselle kuuntelemaan oloja ja siinähän se puutuminen vaan paheni. Sitte tuo rupesi jo sanomaan, että silmässä näkökin häilyy. No, sairaalaan päivystykseen. Minä sillä välin tytön kanssa juoksin ne kaupat huolissani. Ja sanomattakin selvää, että lapusta huolimatta unohdin vaikka mitä. Huoli on huono kauppakaveri. Sitte kolmen tunnin odottelun jälkeen mies saa diaknoosin, että PAHA YLEISYLEHDUS: sai lääkkeet MYKOPLASMAAN! Ja toi tosiaan yskii kan ihan oksentamiseen saakka. Kuulostaa karseelta! Onneksi ei ollut kuitenkaan mitää neurologista!

Starletti! Justiinsa , paljastin sitten koko kansalle tämän tietämättömyyteni :D En ole tainnut oikeen pysyä tämän maan musiikissa kiinni. Tän se tekee kun on poppihommista pois pari vuotta!

LAURI TÄHKÄ (sopiva aasinsilta) .. aiemmin en oo oikeesta koko hässäkästä tykännyt, mutta nyt kun ne soittaa radiossa sitä POLTETTA, niin meinaa itku tulla! KÄSKIN miehen opetella sitä biisiä ja ottaa ohjelmistoonsa! Kumma, miten jotkut vaan kolahtaa ja jotku ei! niinkui ERINILLÄ on kans muutama, vaikka muuten en siitäkään pahemmin perusta.... (aiaiaia, miten kiva vauva-palsta meillä!)

Sanna! Ihanaa iltaa sinulle! Voin hyvin kuvitella sinut siellä JUURI SIIVOTUSSA kodissa! Mun on kanssa pakko aina tytön unien aikaan potkia lelut piiloon ja tehdä aikuista kodikkuutta! Tälle illalle olen varannut itselleni Tiimarista pari punaista kynttilää ja siitä A-paikasta tähtiglögiä. Miespolo lähti sairaudesta huolimatta soittelemaan tanssikansalle.

MEKKOKUVA, jos joku kovasti haluaa siitä joulukorttia tehdä, niin saa tuota kuvaa kopioida. Ja jos näin käy, niin "klikkaa mua" viestillä! ... laittakaa se kuitenkin tuommosena pienenä, koska tossa kuvassa siitä edestä puuttuu SE NAPPI SIITÄ RUSETISTA. Suurennoksessa näkyy pari veikeetä nuppineulaa!

LUNTA tuli meille tänään. Nyt äsken illalla. Ehkä kourallinen.. Ei jäänyt edes maahan, mutta Venlan kanssa seisottiin portailla kuuntelemassa kuinka "rapeat" hiutaleet putoilivat mustaan maahan! Alkoi jo tuntumaan jollekin!
 
Heippahei!

Iltasuunnitelmat meni uusiks, joten täällä mä nyt oon! Ahersin myöhään kouluhommien kimpussa ja mieskin vaan kuorsas makkarissa... oli vissiin vähäsen univelkaa kertynyt :D Päätettiin jättää leffat väliin, etenkin kun se sanoi, että ois puolilta öin pitänyt olla jo takas viimestään, että hän saa kattoo jotain fakin jätti-isoa nyrkkeilyskabaa, jota ei vaan voi nyt missata. Että niin. Katotaan huomenna, josko mentäis päiväleffaan - mä oon ehkä vähän skeptinen sen suhteen, ei toi jaksa kuitenkaan herätä ;)

Jaa vai lunta jo Maarisenkin tiluksilla! Sieltä sitä kai hiljaksiin... meillä mittari näyttää tälle iltaa +4c, et eipä sitä tänne kyllä ainaskaan oo tänä yönä tuloillaan ;)
Miten se mies noin kipeenä nyt keikalle lähti, huihui! Ja yöllä sitten ajelee kotiinkin rukka... toivottavasti paranis pian.

Kurjat olot siellä Takullakin! Aika laiha lohtu täältä huudella, että koita jaksaa! Jossain vaiheessa se helpottaa, toivottavasti saisit niistä rannekkeista apuja!
Sairasteluita oli myös Takun esikoisella, aika jännä tosiaan, että olette muut selvinneet ilman sitä! Paranemisia siis Oonallekin!

Pranametri, joo, tosiaan, loistokkaan vilkas yöelämä kansoitti meidän lapsuudenkotia. Etenkin se 90-luvun alku on varmasti ollut aikamoista menoa, kun mulla oli pahin vaihe kuulemma 5-10v:nä ja siihen samaan syssyyn syntyi siis se mun pikkusiskoni, jolla todettiin joku biologinen kellohäiriö... eli se valvoi yöt ja nukkui päivät, ei auttanut ihan kotikonstit siihen! Kovin helpolla ei vanhempani kyenneet ajatella, että olisivat siskoni antaneet sairaalaan unikouluun, kun heillä oli tuoreessa muistissa se julmettu ikävä, mikä niillä oli mua kohtaan mun ollessa alle pari vuotias kun olin sairastelukierteessä ja kroonisessa virtsatulehduksessa ja ties missä munuaisaltaidentulehduksissa. Aikamoinen kellohäiriö se siskoni vieläkin on, sille on ihan todella hankalaa aamuherätykset.

Moonin nassikoiden keittiö on kyllä just söpö! Ja mikrokin! Olikos tuo siis se ikean malli?

Lelujen siivous kyllä kuuluu mullakin pääpiirteisesti sellaisiin juttuihin, mitkä hoidetaan ennen ipanan unille menoa. Päikkäreitä ennen riittää, että Joonan huoneen lattiapinnat on siistit ja olkkari+keittiö on kans lattioiltaan ja sohvaltaan siistejä. Muuten kyllä sitä on silmä aika hyvin oppinut kestämään tuota sekasortoa :D

Maarinen, ei ne Kotiteollisuus ja Viikate nyt ehkä ihan sitä poppishömppää oo, minkä sanoituksia suuri yleisö tietäiskään. Meillä nuo välillä taustalla myös pauhaavat (ja itseasiassa kuuluu niihin harvinaisuuksiin miehen kotimaisessa musiikkivalikoimissa, mistä itsekin oikeesti tykkään). Eli tuskinpa sulle ihan tikahduksiin saakka täällä nauretaan! ;)

Sellaista. Mies sitä telkkua tuijottaa tuossa, ja mä ihan oikeesti pohdin, et pitäskö se vaan suksia peiton alle ja napata hömppäkirja kouraan!
 
Täytyy myöntää, että kyllähän noilla miehillä on jokin vaikutus ollut mun musiikkimakuun. Että oisinko vain Dingon ja A-Han keksinyt itse 80-luvulla. Mutta siihen, että jopa herkistyy kyyneliin asti jostain, ei kukaan voi vaikuttaa. Moon itkenyt Kotiteollisuudesta ja Viikatteesta ja Lauri Tähkästä. Joistain sanoista vaan tulee se tunnelma, että jalat menee alta. Sit jonain päivänä tulee jokin toinen kappale. Tässä yks päivä mulle pälähti mieleen laulu "Kirkossa", jota mun sisko laulo kun olin pieni. Pyysin häntä aina: "Laula mulle se isä minua väsyttää". Ja mä itkeskelin täällä kun tapailin sanoja ja tyttö komensi mua "ÄPPÄPPÄÄ", kun ei halunnu mun laulavan mitään vierasta. Kun opin sanat ulkoa ja tyttökin tottui lauluun, ni loppu itkukin ja vähänkös mua harmitti. Mä mielelläni välillä vähän tunnenkin jotain oikein syvällistä. 
 
Tehdään tässä ulos lähtöä..sunnuntai ulkoilua. Minä ja Venla. isi kuorsaa sohvalla... Mutta pakko oli tulla sanomaan.... vaihdettiin selainta ketunkuvasta tuohon e-kirjaimeen ja nyt ne himpskatin animaatiot vilkuttelee.... (viittaus siihen aiempaan sekoiluun)

Ja vielä eräs asia. Tuo biiseistä itkeminen! Mä en voi hilllitä mun vellovia patoja kun kuulen jostakin että Mahalia Jackson laulaa Silent Night! Sen kuuleminen on jotain käsittämätöntä! Varmaan olen kuullut sen ensimmäisä kertoja äitini sylissä, ollessani pieni vauva ja imenyt jonkin tunteen, jolle ei ole sanoja.. olen ollut ekana joulunan viiden kuukauden vanha.... Ja aina, koko elämäni ajan, se sama ääni ja tunnelma saa minut niin tunteelliseksi!

taidankin heti you tubettaa
ehtiihän tässä vielä ihan hyvin ulkoilla!
 
MOI!

Enää ei kait ole kohteliasta sanoa "huomenta", vaikka sellainen olo tässä onkin... kello kuitenkin jo kolme iltapäivällä.

Eipä käyty leffassa, vaan otettiin taas löysä sunnuntai. Mies tuli kyllä jossain vaiheessa kai kertomaan, että kello olis yhdeksän, mutta sitten se on nukahtanut tonne mun viereen... yhdentoista aikaan herättiin ja todettiin, että eipä menty leffaan! Köllöteltiin, kävin suihkussa ja köllöteltiin lisää. Yhden aikaan nousin itse viimein keittelemään aamukahvit ja syömään. Mies tuolla kuorsaa edelleen! Ipana oli mummon kanssa puistoilemassa kun yhdeltä sinnekin soittelin, sovittiin, että laps nukkukoon päikkärit nyt vielä siellä ja niiden jälkeen sitten haetaan kotiin. Ah, tässä päivässä on todellinen sunnuntaifiilis! <3

Itkuherkistä kappaleista... silloin -09 kesällä kun odotin tätä pientä rakasta lastamme, niin kävin yhden asiakkaan kanssa Anna Puun konsertissa. Annan biisit kosketti jo sitä ennen, mutta viimeistään hänen laulaessa Mestaripiirrosta oli hormonihirmulla soppa valmis! Niiskuttaen koitin pitää pokkani, kun tää asiakas vieressä ihmetteli! Biisinnimeä en tiennyt, sitä jonkun verran metsästelin ja lopulta ennen lapsen syntymää onnistuin kysymään sitä yhdeltä kanttorikaverilta ja se sen mulle selvitti! Siinä meni ainakin kolmen naisen elämät lopulta sekaisin (mun ja Joonan kummitätien) kun pyysin laulutaitoisilta kummitädeiltä, josko he voisivat tämän laulun ristiäisissä laulaa. Lopulta sen lauloi vain toinen kummitädeistä soittaen kitaraa samalla, mutta itku oli herkässä kyllä kaikilla ristiäisvierailla.... Tämä kummitäti sanoikin, että älä ikinä enää pyydä häneltä mitään niin vaikeaa, että hänellä ei ollut yhtä haastavaa laulaa omissa häissäänkään sulhaselleen yhtä toista biisiä. Se biisi tulee ikuisesti olemaan meidän Joonan laulu, laulu meidän omasta Mestaripiirroksesta! (Itkettää jo nyt edes ajatella <3)

Starletti, tuo Kirkossa on ihana... tosin moni muukin noista "riparibiiseistä" on mulle useammalla riparilla olleensa omia tunnelatauksellisia ihanuuksiaan. Nyt kesällä oltiin mun varapikkuveljen (eli perhetuttujen pojan) konffiksessa ja sinne leirin ohjaajien tullessa laulamaan, pyysin että tämä kuoro laulaisi Lapsuuden uskon, koska tiesin sen koskettavan myös tätä konfirmoidun omaa äitiä. Siinä samalla pitäessäni omaa pienokaista sylissäni, niin kyllä herkisti!
 
Sanna, täytyy kyl tunnustaa, että mää en oo käyny riparii. Uskonnon opetuksessa olin 8 vuotta, sit siirryin elämänkatsomustietoon jonka tunneilla haluisin myös tyttäreni käyvän sitten joskus. Mutta se mikä uskonnon tunneilta on jääny mieleen, on jotkut virret. Ne vaan on niin kauniita. Mulla ei oo enää tallessa virsikirjaa ja taitaa olla, ettei ne virsien numerotkaan enää oo samat kuin sillon reilu neljännesvuosisata sitten, mut etsivä löytää sanat jos haluaa.
 
..eli siis.... oli juuri kirjoittanut, että:

Hyvinhän se SANNAN sunnuntai sitten lopulta menikin. Lepäillessä! Ja sitä, että voisithan sinä yrittää myydä ne leffaliput äkkiä, vaikka kaksi yhden hinnalla! Ostaisit rahalla sulle ja miehelle rapsakat talvioluet.. esim. Jäisi  veikeä muisto siitäkin lahjasta.Eikä tarviiis vuosien päästä, marttyyrin ilmein, puhua käyttämättömistä leffalipuista.. (puhuu tää täällä kokemuksesta)

Mun sunnuntai jatkuu sillä, että mies kuorsaa edellen. tyttö päiväunilla jne. Pisti ulos lisää jouluvaloja ja uuniin suklaa/manteli/rommi-kakun paistumaan. Kaadoin lasiini uutta mausteista ruotsalaista glögiä ja valutan tunnelmaa aamulla mainitsemani Jacksonin mamman tahtiin... Että tällainen sunnuntain rauha!
 
Starletti, mä taas en niistä virsistä niin piittaa mut noi veisut nostaa kovin rakkaita muistoja. Toki virsissäkin joitain sellaisia on... Joonan ristiäisissä laulettiin se joku virsarin takaosasta, siinä laulettiin lapsen kasvavan äidin kohdussa ja jotain muuta... eipä onnistunut äidin enää laulaa siinäkään :D

Maarinen, tiedätkö, mun mielestä on aivan epäreilua, että mies sulle aina tollasia herkkuja kokkaa! Höh! Meidän isi vei meidät tänään mäkkärin autokaistalle :D Todettiin siis, että kun kello oli jo just yli kuus meidän lähtiessä mummolasta apinanhakureissulla, niin ei jaksa ryysiä lähialepaan miljoonan muun kanssa. Ja kun mies oli jonnekin keikalle Nosturiin vielä lähdössä, niin ei ois ollut aikaakaan taikoa sunnuntaipäivällisiä. Mut saipa lapsikin taas kuukauden rasva- ja suolakiintiöt täyteen imeskellessään äiskän ja iskän purnukoista ranskalaisia.

Mutta voi luoja että meinas hirttää kiinni! Kun mentiin Joonaa hakemaan, niin se oli just herännyt päikkäreiltä. Istui keittiössä papan kanssa - juomassa MEHUA! Appelsiinituoremehua nyt sentään vaan, mutta voi ärsytys silti! Enpä voinut sille mitään, mutta ihan suoraan vaan parahdin "EI!! EI SAA ANTAA!". Pappa nolona sitten, että hänen tuli jano ja Joona tuli kerjäämään ja hän aatteli, ettei Joona kuitenkaan tällasta kirpeetä... Että voi hyvää päivää, mitä osaa "Joona ei vielä juo mehua" lauseesta se ei ymmärtänyt?! Huh, toivottavasti toi oli pahin, millä ne on siellä lellineet... Eikä siinä, mehu ei se pahin mahdollinen oo, kun syöhän Joona sokerisia juttuja ja suolaisia juttuja ja rasvaisia juttuja, mutta mehua ollaan tietoisesti "vältelty" koska sille kelpaa vesi ja maitokin vallan hyvin! Ei siis vaan haluta sitä mehua vielä tuputtaa... noh, josko pappa taas seuraavan kerran muistais. Itseä kyllä hävettää, että mummo ja pappa oikeesti on meille niin kovasti avuks ja pappakin jeesaa aina kuskailemalla meitä, ja sitten minä kiitän tällain kun ovat Joonaa siellä viikonlopun hoitaneet. Voivoi, toivottavasti pappa ei pahalla ottanut, itseä vielä kyllä vähän kaduttaa se parjaisu!

Maarinen, en mä juo olutta ;) Ja kyllähän nuo liput varmasti myytyä sais, mutta katsotaan nyt, josko vielä onnistuttais käymään... onhan tässä joulukuuta jäljellä. Ja jos ei, niin annan pikkusiskolleni, sekin niin pyyteettömästi aina käy Joonaa hoitamassa ja mahdollistaa mun opiskelun ja keikkatyöt. Harvoinpa sillekään on varaa siitä maksaa niin paljon, kun se oikeasti ansaitsis! Joten oon sit pyrkinyt just antaa sille jotain tällaista "ilmaista" tai teen hyvät ruoat tai autan sitten muuten, ja aika monesti se on mun vaatekaapeistakin yhtä ja toista saanut adoptoida kun on pyytänyt (enpähän mä niihin enää edes mahtuis!). :)

EDIT:
Eiku heheheh, tuossahan lukee, että Maarinen se on ite näppäränä tuon jouluisan kakkusen uuniin laittanut, että mies se vaan kuorsaa! :D
 
Olikohan maarinen kun mainitsi verhojen lyhentämisestä...laiska taidan olla tai jotain, mutta minä en ole lyhentämistä tehnyt koskaan. Ostan esim. 5 m kangasta, leikkaan kahtia, taitan ylimääräsen yläreunasta ja nipsnips verhonipsuihin verho roikkumaan. Ei alasaumoja, ei yläsaumoja ja mulle passaa niin. Tosin nyt tähän olkkariin ostamani kangas on sen verran purkaantuvaa ja tyttökin nuohoaa tuolla lattialla, niin olihan tuo alasauma ommeltava. Keittiön viisi verhoa on purkaantumatonta iltapukukangasta, joten aika helppoo oli.
 
He he hei!

Piti lukee uudelleen, että mitä se mun ukkokultani oikeen laittoikaan..etten nyt meinaa millään muistaa.... että nakkeja ainakin saunankiukaalle höyrypussiin... mutta ehdinkö siitä jo ylpeilemään.... hhahah! Aika harhaanjohtavaa tuo mun tekstini ollut sunnuntaina. Jos kirjoittaa että pisti, kun pitää kirjoittaa pistin.... Jep. Kakku oli ja on edelleenki hyvää! Glögiäkin jäi tällekin päivälle!

Ihana että oot jakasnu pitää Joonan mehuttomana! ei vaan meillä.... Kesällä jo tuli pillimehut kuvioon, kun oltiin siellä kesäkahvilaa pitämässä. JA siitä sitten niin helposti pari hörppyä limua... Mutta onnes tuo on sillai "aisoissa" että vaan saunajuomana saa mehun taikka sen limunsa. Välillä joutuu isäntä salaa limuja ottmanaa, kun tuo meinaa olla kärkkymässä. Muuten en tykkää ite koko kokakola hommasta. Enkä ees tuo sitä kaupasta. Olen sitämieltä, että limua ei pidä olla jääkaapissa arkena muuten vaan. Miehellä sitä taas pitäisi olla aina! (hiertävää)

Mutta vielä... voithan sä tehdä niin, että Joona voi sitä "papan mehua" juoda papalla, ellei se tunnu kamalta ajatukselta? Vaikka toisaalta mummulla ja papalla on muutenki kivaa, ettei siinä enää muita lahjomisia välttis tarjota! Meidänkin mummun oli vaikea sitä aikoinaan käsittää ja lopulta sitten annoinkin periksi. Koti on koti ja mummun kotona oli toisenlaiset tavat... ANOPPI sen sijaan oli eri juttu, koska asui ihan siinä.. (mutta se kaikki on jo toista tarinaa jota en halua muistella)

Käytiin tänäänkin kerholla... pitää kattokaas treenata sitä kyläjuhlien jouluesitystä tenavien kanssa! Eilen sain ommeltua Venlan esiintymis.asun. Valkoinenn lumiukko mekko/puku/kaapu... Tänään mulla iltellä oli "paska"päivä. Ja kitarakin ihan törkyvireessä... mutta sain lapset laulamaan. Ja samalla mietin, että miksi ME SUOMALAISET YNISTÄÄN, kun pitäisi LAULAA! Kaunisääniset ihmiset ynisee hyttysen äänellä.... miten lapset oppii laulamaan omalla äänellää, jos aikuiset pelkää omaansa!  Muuten kyllä meuhkataan, mutta, kun sais luvan kanssa komeasti päästellä, niin aletaan vikisemään ja katselemaan varpaita! Peloteltiinko meidän pienenä? Kyllähän nämä taaperot osaa ääneen laulaa, mutta mikä se siinä kasvaessa tulee eteen? Tietääkö joku?

Ja se on sitte huomena ITSENÄISYYS PÄIVÄ! Raskas ilta tulossa, kun ei voi pikakaleuksella katella niitä pukumarsseja suoraan :D

 
Maarinen, mun appivanhemmat nimenomaan on ne, jotka Joonaa hyysää useasti, joten jos rupeis papalle mehun suhteen antaa erivapauksia, niin kohta pappa kuskais sitä mäkkäriin syömään... Että juu, ei erivapauksia. Ainoastaan mun mummeilla, eli Joonan isomummeilla, on oikeus antaa jotain spesiaaliherkkua Joonalle. Ne on kuitenkin jo sen verran vanhempia, että niille haluan suoda sen ilon saada jotenkin nauttia omalla erityisellä tavallaan tästä pienestä ihmisestä. Tosin mehuja ei sielläkään juoda, ovat kaiketi lukeneet meidän blogista tai muuten kuulleet, että oon vähän tiukkis ;)

Ja erivapauksia jo senkin takia, että tää äiti ite tykkää just colasta ja mehuista... Niitä siis on usein kaapissa, joten jos Joona niitä samoja pulloja tai purkkeja saisi kipata kitusiinsa jossain muualla, niin haastavaa olisi kotona kieltää... Muuten tuo on opetettu ja tullaan entistä tarkempaan opettamaan jatkossakin siihen, että kotona tosiaan on kotisäännöt ja muualla toisten ihmisten kotisäännöt. Nyt ei vielä vaan ihan täysillä sitä hahmota, joten tässä mehuasiassa aion pysyä tiukkana. Niin kauan kun Joona tyytyy janoonsa juomaan vettä tai maitoa (tai niitä pilli-smoothieita reissussa) niin hyvä on :) Ihan jo jopa munkin ilokilojen takia, koska nyt oon selkeesti saanut vähennettyä noiden sokerilienten litkimistä, niin jos Joona niitä jois kans, niin enhän mä sais kontrolloitua omaa käyttöäni enää senkään varjolla :D Paska mutsi ;)

Ja mummo ja pappa kun lellii siis Joonaa muutenkin kaikella tavalla ja on vähän löysiä ton kurinpidon suhteen, niin eihän se lapsi sieltä enää kotiin suostuis tulemaan, jos vielä herkkujakin sais :D

Mä oon nettishoppaillut tässä Joonan päikkäreiden ajan... tällä kertaa ihan itelleni! Brittilässä on sellainen aivan ihana vaatekauppa, jossa noita pluskoon vaatteitakin on jopa tosi halvallakin (mutta ennenkaikkea kivannäköisiä!), niin sieltä tekis mieli näpytellä yhtä ja toista mun ostoskoriin. Nämä 2 ajattelin tilata, jotta on sitten kaunista uutta mekkoa juhliini: http://www.yoursclothing.co.uk/p/cobalt_sequinned_shoulder_mesch_dress-%2812663%29.aspx ja http://www.yoursclothing.co.uk/p/purple_mesh_frill_front_dress-%2813609%29.aspx
Niiden saavuttua sitten mallailen ja koitan edes siinä vaiheessa tehdä päätöksen, et kumman mä nyt sit ihan oikeesti laitan! Tosin suunnittelin jo, et jos nuo ehtis tulla ennen sitä 20.12. kun saan paperit, niin voisin toisen laittaa silloin ja toisen sitten tammikuun 14. kun pidetään ne juhlat. Se ois just niin diivamaista kuin itseltäni voisin odottaa! Siihen päättyy opiskelut, siihen päättyy lopulta kotiäiteily ja saan taas herättää ihanan oman itseni täältä nukkavierujen äiti-vaatteiden horroksesta! <3
 
Huu, lunta maassa!  Tai jotain sosetta ainakin.  Aika hurjassa kunnossa oli tiet kun lähdin kaupassa piipahtamaan ostaakseni kaikkea pikkujouluherkkua.  Omat pikkujoulut nyt siis kun tyttö on nukkumassa :)

Huomenna se tulee poikakin kotiin!  Ja siippa myös.  Mutta poikaa on kyllä tällä hetkellä isompi ikävä.  Vaikka täytyy myöntää että olen nauttinut tästä kompasteluvapaasta kodista :)

Nyt on jynssätty sitten joulusiivous.  Keittiön kaikki kaapit ja laatikot ja lattiat ja sauna ja uuni ja kaikki.  Kerrankin perusteellisesti.  Yleensä mä vaan ylläpitosiivoan ja eipä tämmönen suursiivous kyllä taapero jaloissa onnistuiskaan.  Kovasti se kyllä on aina auttavinaan;  harjaa kaapinovia tiskiharjalla ja ratsastaa imurilla. 

Nyt on piparit ja tortutkin leivottu.  Torttuja oisin tehny toisenkin satsin mutta ei ollu kaupassa taikinaa!  Kaikki oli viety!  Jo on aikoihin eletty!  No onneks mulla toi yksi satsi on.  Torttua, piparia, mandariinia, glögiä, kynttilöitä, jouluradio.  Siinä sitä joulua jo onkin.  Ja hyasintin ostin tuoksumaan.

Meillä ei muuten poika kotona juo mehua mutta en mä kiellä jos joku sille haluaa mehua tarjota.  Ja se joku on siis yleensä mummu tai kummitäti.  Tää kyseinen kummitäti haluaa kyllä antaa lakuakin.  Ei tuo napero sitä kyllä tarttis mutta syököön palasen kylässä.  Kotona ei vielä karkkia harrasteta.   Paitsi ksylitolipastilleja.

Hassua muuten että nyt kun oon ollu yhen lapsen kanssa pitkän viikonlopun niin en ole "ehtiny" koneelle kun on ollu niiin hirveesti hommaa!  Kun oon käyttäny ajan hyväksi ja tehny kaikkia "oikeita" juttuja kuten just ton joulusiivouksen.  Kahen lapsen kanssa ei toivoakaan että ehtis semmosia tekemään niin tulee sitten piipahdettua vähän väliä koneella <:)
 
niinhän siinä sitten kävi etät juuri kun täällä pääsin sanomasta että vain esikoinen on kipeä niin heti seuraavana päivänä roosalla alko kova nuha. ollu sitt vähä levoton nukkuun yöllä ku nenä niin täysi räkää vaikka ennen nukkumaan menoa oon niistäny niistäjällä ja suolatippoja laittanut. Oonakin edelleen nuhassa, yskä ehkä vähä helpottanu mutta yöksi tarvii vielä lääkettä antaa ku tahtoo lääkkeestä huolimatta vähä yöllä yskiä. Ja tänään ku heräsin aamulla mulla kurkku kipeä ja ihmetelly koko päivän että onko hemppa alhaalla vai mikä vaivaa ku välillä silmissä sumenee ja muutenki ku sumussa kulkis. niin mittasin kuumeen niin 37,16 eli kuume nousemassa. toivottavasti en kovin kipeäks tule ku muutenki ollu tätä pahoinvointia.

taisin muuten unohtaa mainita että viime viikon sunnuntaina leivoin tyttöjen kanssa pipareita, kannattaa taaperokin ottaa siihen touhuun mukaan. kyllä roosa jo innoissaan kauli ja yritti muotilla piparia ottaa. tosin huomaamatta söi taikinaa vähän liikaa ku loppuillan itkeskeli, vähä se oli hankala vahtia kahta lasta ettei söis kovin paljoa. kuva vielä alla :)

 
Taku, ihana kuva piparinleipojasta! Mäkin ostin elämäni ekat piparimuotit just pari viikkoa sitten Ikeasta, jotta pääsee Joona leipomaan! Meillä ei pipareista aikuiset oikeestaan tykkää, joten eipä niitä oo tullut leivottua... joku pakollinen paketti kaapissa pyörinyt vielä juhannuksenakin, kun pitäähän sitä olla joulunajan vieraille tarjota. Mut jos sitä nyt paketillisen taikinaa ostais ja paistais, se leipominen on kyllä kivaa! :)

Moon, meillä kans potkastaan ipana aina mummolaan, jotta saadaan suursiivous tehtyä! :D Vielä ei oo joulusiivousta tehty, katsotaan nyt, tullaanko oikeestaan ees tekee... sellanen ylläpitosiivous mullekin kun yleensä riittää, jos sitä kerran vuoteen sitten jynssää kunnolla jokaisen nurkan.

Mulla ei ole ollut kovin hehkeä ilta... vähän pelottaa, et mitähän vielä. Pääsin VIHDOIN himasta ulos käymään Postissa (Joonan onneks jätin kotiin) ja sit missasin dösän ja junat oli myöhässä... VR:n mielestä siis on katastrofi kun vähän tulee räntää. Noh, mikäs siinä yksinään seisoessa popit korvilla. Käsissä oli isot nyssäkät postiin viemisiä, ja itse piti sieltä hakea vihdoin jo aikaa sitten tilatut zumbalevyt ja helistimet. Pääsin postin ovelle klo 18.12 vaan huomatakseni, että he ovat sulkeneet tänään jo klo 18, koska huomenna on itsenäisyyspäivä!!?! ANTEEKS MITÄ V****A!? HUOMENNA se itsenäisyyspäivän on, ei TÄNÄÄN, miten se tähän päivään muka vaikuttaa! Hrrrh.

Tulin dösällä sitten himaan (joka ihme kyllä oli ajoissa, mutta niin ois ollut se junakin, jolla oisin ollut nopeemmin ja joka lähti 5min aiemmin, mut en halunnut enää luottaa veeärrään. Juna siis meni mun selän takaa, kun siinä dösää pysäkillä oottelin) ja menin kauppaan. Meidän lähi Koossa ei oo niitä "säilytysboxeja" joten mä roudasin koria ja niitä kahta isoa säkkiä siellä (kärryä en viittinyt ottaa, koska kaupassa oli "pari" muutakin tyyppiä, niin en jaksanut kärryjen jättikokoisuutta). Perunahyllyt ammotti tyhjyyttään, ei ollut YHTÄÄN sellaista perunalaatua, josta sais hyvää soppaa! Noh, pakastealtaastahan noita löytyy, pääsenpähän itse helpommalla huomenna... Sitten kassajonoon, hiki virtaa kun potkin sitä kauppakoria eteenpäin siinä toppapalttoossani. Pääsen kassalle, vaihdan perus small talkit kassapojan kanssa ja kaivan lompakon esiin. Mulla ei ollut maksukorttia mukana ja olin just eilen antanut mun viimeiset 30e käteistä miehelle, kun se lähti sinne Nosturiin keikalle... Samantien muistin, että korttihan on mun villakangastakin taskussa kotona! Kokeiltiin vielä S-debittiä (jonka pin-koodia en luonnollisesti muista, mut onneks henkkarit sentään oli matkassa, niin poika sai ohitettua sen koodikyselyn), mutta sieltäkin oli mies höylännyt omalla kortillaan tilin tyhjäks :D Kassapoika naurahtaa, että jos laitetaan ostokset kassiin ja kipaisen kotoa hakemaan rahat ja palaan sitten ne uusiks lunastamaan. Ja niinpä Sanna juoksuttaa postitusnyssäkät kotiin, suututtaa Joonan uudestaan (joka oli kuulemma raivonnut koko sen mun poissaoloajan, herra kun ois halunnut lähteä äidin mukaan) lähtemällä pikapiipahduksen jälkeen takaisin vielä kaupalle ja lopulta sain sitten itseni ja ostokseni kotiin saakka. Vain kuunnellakseni kiukkuavaa lasta (joka näki nakkipaketin, mutta nakinsyöntiä ei sallittu, kun iltapuuro oli tulossa) ja sitten illan viimeiset Joonan hereilläolo ajat menikin iloisesti kuunnellen uhmaikäisen huutoa ja ottamalla yhteen, kun Joona ei suostu uskomaan, että sylkeminen ei todellakaan ole sallittua.

Että näin. Tänään en todellakaan enää aio tehdä yhtään mitään, mikä vois mennä vituiks!

Oispa glögiä! Ja just nyt voisin syödä vaik niitä pipareitakin! :D
 
Ihana pikku ROOSA leipuri siellä jouluntuoksua taikoo! Tosi pitkä tukka on muuten tytöllä, huomaan! Ja toivotaan nyt, että teidän perheen sairastelut olisivat sukkelaan ohi!

Ja mahtavia siiovuksen tekijöitä ootte kaikki. Meidän perhe taitaakoin sitten edutaa tätä "porsaita äidi ootte kaikki"..hahha. Tosin Venla kiikutteli tänään tuota juuriharjaa ja kuulin miehen tupisevan, että seuraavna saunapäivänä pestään saunan kaakelit. oi voi..

Sanna-polon kauppareissu oli surkeaa luettavaa! Että sen maksukortinkin sitten piti jäädä kotiin.... Just niin raivostuttavaa! mulle tuli lukiessa myötähiki!

LUNTAKO siellä etelässä oikeesti tulee??!?!?? Jääkö mukamas maahan, niin, että VR on myöhässä? Haluun tänne myös! Heti  huomiseen aamuun!

MEIDÄN perheen joulusirkus esittäytyi tänäiltana paikallisessa Lidl-myymälässä. Jo siinä etuovella aloitti tuo VARSINAINE TAAPERO kauhean..korostan KAUHEAN metelin. HUUDON. Rähinän. Itkun ja kiljumisen. KOSKA ei saanut alkaa ostoskärryissä syömään niitä kaupan sokerimunkkeja. KEngät ja hatut vaan lenteli pitkin käytäviä. (Onnes ei ollu  kun yksi asiakas meidän lisäksi) Mies työntää kärryjä ja sanoo mulle, että se ei saa nyt mitään, että sille ei ees puhuta. Minä köpötän perässä ja penska raivoa raivoamistaan. Sillain sitte koko kauppalistallinen läpi ja kassan kautta ulos. Autossa vasta hiljeni, kun tajusi, että kotiin tästä nyt mennään.

Ja iltpalapöydässä alkoi haromaan korvaansa, että se on kuulema kipeä! Annoin 10ml panadolia ja tyttö kellahti tooosiii uupuneena sänkyynsä! Nyt pitää koputtaa puuta, ettei se tulehdus taas olisi uusimassa.

Jaaha.. sitte ite suihkuun! Kerrankin yksin, itseni kanssa!Jos vaikka lämmitäis sitä eilen jäänyttä glögiä vielä. Kippis myös sinne Moonin puhtaaseen kotiin ja ikiomiin pikkujouluihin!
 
Maarinen, epäonninen kauppareissu se siellä teilläkin! Huh, kyllä nää kakarat osaa tehdä näistä hommista välillä niin kovin kovin nautinnollisia...
Toivottavasti ei Venlalle kuitenkaan korvatulehdusta nyt sentäs, ehkä sillä oli keuhkoamisesta vaan menny vähän limoja väärin ja ne siitä yön aikana aukeis.

Ja tosiaan, ei täällä mitään oikeeta lunta ole tullut! VR nyt vaan on... noh, VR. Yhtään eivät ole liioitelleet viimevuosien otsikointia kyseisen lafkan säätämisestä. Onhan se nyt herrajumala ihan hirveän suuri juttu, jos vähän sataa räntää! Kyllä se siis jokskin valkoiseks töhnäks jäi tuonne pelloille, mutta ei sitä kyllä lumeks voi hyvällä huumorillakaan väittää.
 
Hyvää Päivää! Hyvää ItsenäisyysPäivää Suomalaiset naiset lapsineen ja miehineen!

JA da da daaa.... jos tällä pikkukylällä olisi rautatieasema ja kiskot... Niin se olisi ihan varmasti romanttinen vanha puuasema ja nyt olis kuulkaat Helsingin ja Turun junat myöhässä! Aamu valkeni VALKEANA! Meillä on ainakin viisi senttiä, ellei jopa kymmenen senttiä lunta!

Entä muuta... noh, valvoin Venlan kanssa ensin kahteen. Sitte viiteen. sitten kuuteen.. Tytöllä nousi kuume. Hiippailtiin keskellä yötä tankkaamaan lisää panadolin litkua ja aamulla jo oksennettiin. Mittasin kuumeen 38 astetta. Reipashan tuo on, mutta mikään ei tietenkään maistu! Onneksi sillä ei ole hinkua lähteä ulos lumihankeen, muuten olisi pahamieli kaikilla. Ovenraosta katseltiin uudennäköistä valkoista pihaa. Ja arvatkaa mitä... minä porskautin saappat jalkaan ja tein tytölle KOLME lumipalloa, jotka se sai paljain käsin heittää portailta pihalle. Pikku rasskukka...

Mutta kauneus on maailmassa valloillaan! Koitan olla laulamatta "varpusta jouluaamuna" koska alan itkemään keskenmenneide kaksosten ja tyttö vauva  perään.... Niiden, jo vuosia sitten tapahtuneiden. 

 
Jos tuo ylläoleva jouluinen kuva on maarisen kodista, niin siellähän taitaa asustella oikein lahjakas nainen...aivan kuin jostain sisustuslehdestä. Jokainen yksityiskohta tarkkaan harkittu...tässähän taantuu kouluvuosiin ja aineistoaineeseen, jonka minä olisin kirjoittanut juuri tuonlaisesta kuvasta. Voih...kyllä koulunkäynti oli mukavaa...

 
pöööö... onkos kaikki jääny kattoon niitä linnanbileitä?

Meillä loppui kiinnostus kun näky niin paljon yyber kalliita pukuja ja tönkköjä hiuslakka-kampauksia. Katottiin tallennukseta kaikkea muuta hössöä pois. Syötiin joulutorttuja ja suklaata mahat pömpölleen... Ja niinkin juhlavaa itsenäisyyspäivän ruokaa kuin Saksalaista pönäkkää bratwurstia!

Ja nythän tuo sänkykin jo houkuttaa... Lyylikki vetäisi viiden tunnin päiväunet ja pomppii siis meidän kanssa hereillä. Onneks sillä on tää KOTIÄITI olemassa huomistakin varten! Kuume sillä sahaa, mutta muuten on edelleen reipas!
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top