Jouluntaikaa 2011

SannaKoo

Sanavalmis juttuseppä
Joulumaa on muutakin, kuin tunturi ja lunta...

Näin sydämeeni joulun teette! Ihanaa yhteistä joulunodotusta kaikille meille! <3
 
Hyvää huomenta! Joulukuu on alkanut, lunta ei näy Espoon vinkkelistä mailla halmeilla ja vielä oleellisia joulunodotuksen juttuja uupuu täysin... Mutta sieltä se joulu tulee, ihanaa!
 
Joulu keikkuen tulevi?  Ehhehe...

En meinannu hoksata tänään että nyt se joulukuu oikeesti on.  Onneksi se sitten iski tajuntaan ja katottiin Histamiinin joulukalenterista eka jakso.  On se ihana!  Harmi ettei kiinnosta lapsia yhtä paljon kuin äitiä X)

Sannakoo kyseli heijastinteippiä, meillä päin ainakin apteekista löytyy melko näyttävästi.  En ole kyllä hintavertailua tehnyt.  Meillä käytetään vaunuissa sellasta clas ohlssonilta (en jaksa tarkistaa kirjoitusasua) ostettua heijastinhuppua eli samanlaista keltaista kuin ne heijastinliivit.  Näkyy täällä maaseudulla paremmin kun maantien laitaa pimeellä tallustaa.  Ja pojalla rattaissa huomioliivi päällä.  Mulla muistaakseni on blogissani kuvia (ei ne nyt mitenkään hirveen mielenkiintosen näkösiä kyllä ole :D ), osoitteen saa yksärillä jos kiinnostaa.

Nyt on maailman harvinaisin tilanne kun tyttö NUKKUU sitterissä!  Kai se alkaa olla reppana niin omaan elämöintiinsä uupunut että hävisi taistelun nukkumattia vastaan.  Tuli tota sitteriä vähän kiikutettua ja joululauluja lauleltua samalla kun isoveljen lounasta vahdin.  Siihen se sitten rauhoittui ja silmätkin sitten lupsahti kiinni.  Tyttö ei siis normaalisti hirveesti päikkäreistä perusta, sylissä saattaa nukkua tai jossain ohimennen torkahtaa.  Ihanaa harvinaista herkkua siis että saa ihan rauhassa näpytellä kun kumpikin kullanmuru nukkuu!

hennas:  Meillä sattui lähi-cittarissa Klaukkalassa olemaan tuo loistava silakkatarjous.  Ja niinhän siinä kävi että kun eilen oli niillä herkuteltu niin mies lähti vielä hakemaan lisää pakkaseen :)  Se tarjous oli nimittäin eiliseen enää voimassa.  Nyt on sitten halpaa silakkafilettä neljä kiloa pakkasessa, pääsee herkuttelemaan jokusen toisenkin kerran.

Poika on toipunut nyt niin loistavasti leikkauksesta (ei siis enää huomaa mitään merkkejä ettö olis kipeä) että lähtee mummolaan viikonlopuksi isänsä kanssa.  Me jäädään sitten akkaväen kesken kotiin, minä+vauva+koira.  Pitää käydä tuhlaamassa huomenna veronpalautukset Ikeaan ja lauantaina käydään siskon kanssa katsastamassa joulukatu ja seimet Helsingin keskustassa.  Jee-

Ja se siitä rauhasta, pienempi tuntuis heränneen :)
 
SannaKoolle ja muille kestokuusta harkitseville vinkkejä: Selasin monta nettikauppaa ja ihan ok kuusia oli joitakin. Ellokselta jo olin tilaamassa, kunnes vilkaisin vinkin saaneenaa Clas Ohlsonin  valikoiman ja tänään haimme sieltä 210 cm korkean kuusen. Se oli ainakin minun löytämästäni valikoimasta paras. Siinä on yhdistettynä ripaus aidon kuusen tuntua toki tuuheampi, eikä värikään ollut liian tumaa, vaan lämpimän vihreä. Omissa vertailuissani oli mukana net.anttilan, Elloksenn  ja jonkun kolmannen kuuset, en muista mikä se kolmas oli. Tuolta mihin päädyimme, löytyi myös valkohopeinen ja mustahopeinen(?!) kuusi. Hintakaan ei ollut paha 39.90e ja nettikaupoissa oli paljon kalliimpia noin suuret 70e-130e.

Nyt päiväunille huonosti nukutun yön jälkeen. Näkemiin
 
Ihanaa joulukuuta kaikille!
Meidän joulukuun ensimmäinen alkoin hämärässä, punaisessa keittiössä. Isi oli vielä hetken kotona ja Venla sai avata joulukalenterin ensimmäisen luukun unenpöpperöisenö isin sylissä! Tukka sekaisin ja flenellipyjama suloisesti sykkyrällä, pikku sormet rassasivat ekaa luukkua auki. Ja sitten etsittiin sitä ensimmäistä tonttua! Hmmm hmmm hm.. Missä missä? Venla oli ihan täpöllä mukana! Ja haaa... tuolla se tonttu-ukko iskee silmää kahvipurkin takana, pienelle hyllyköllä...

KESTO KUUSI on varsin lohdullinen nimi! Lohdullinen ja luvallinen! Mietin juuri tyttöa nukuttaessa, että meillä kun on kovin valkoinen makkari..niin sinne passaisi valkoine kuusi. Vuoteeseen ohuet valkoiset verhot ja kuuseen pinenet valot... ja pariovet auki tupaan. (jos ne pariovet olisivat asennettuan...) Pistin siinä haaveissani silmät kiinni ja kaikki tuntui täydelliseltä. Lapsikin nukahti!

Muuten kuusen pitää olla se oikea, itse metsästä haettu! Sain töissä ihan riittävästi tuntumaa noihin kestokuusin. Mulla oli joulusesokina koko Suomen, 16 myymälän, joulusomistelut muun duunin lisäksi. Siinä kun ajeli kuorma-autolla Oulusta Helsinkiin kamalan muovikuusi ja koristelastin kanssa, niin omankodin joulutunnelma sai hakemalla hakea! Mutta valtavan kauniita ne on, kun osaa sillätavalla katsoa! Voisin hyvin kuvitella, miten upealta tuo musta-hopea kuusi näyttäisi esim. mun siskon kodissa.... Se osti niille justiin metalliverkko-verhot olkkariin ja väsää hopeisia koristeita kuuseen ja "kristalleja" sinne tänne...

.. muute tuolla jossain "etuaukeamalla " ihmiset etsivät huopajalkineita lapsille ja itselleen.. satuin löytämään tämmöisen kuin http://www.motte.fi Niillä on ainakin Hesassa jälleenmyynti. Ja voin sanoa, että töppöset on kuin suoraan sadusta! (tää oli siis meillekin vinkkinä, jos jotakuta kiinnostaa!)

Että silleen... kerhossa meidän likka hieman riehaantui! Voi hassua pikkuista! Nauroi yksin nurkassa suureen ääneen ja juoksenteli isojen tyttöjen perässä hippasilla! Sitten "harjoiteltiin" ensiviikolla olevaan puurojuhlaan ja Venla sai tyttöjen kanssa soittaa maraksseja. JA tuo pentu mei ja liidasi koko sakin! Olen ylpeä! Tyttö pysyi rytmissä ja lauloi kovaa ja tanssia retkutti rytmissä! Ajattelin salaa, että vau vau vau...

 
MUSTAHOPEA KESTOKUUSI!!!
I H A N A A !

Minä taidan siis noudattaa Praniksen vinkkiä ja kipasta clasulta kuusen meillekin. Kestäkööt sitten, perkele! Mulla on siniset kynttilät ja pääsääntöisesti hopeiset koristeet, joten se voisi olla passeli just meille! Ehkä mä en sitä aitoa kuusta tarviikaan... hmmm, sittenhän saan miehen suostumaan siihen, että saan kuusen laittaa esille jo ajoissa, vaikka heti itsenäisyyspäivän jälkeen! JOOOO!!

Ei mulla muuta, nyt herättämään pieni mies päikkäreiltä! Aamulla herättiin vasta kympiltä, joten ajattelin, ettei se päikkäreitä tänään nukukaan... mutta parin tunnin ulkoilu teki tehtävänsä ja kolmelta tuo oli ihan sippi, joten ajattelin laittaa sen sänkyynsä hetkeksi ees ottaa vähän lepii. Sinne nukahti, mutta nyt kello lyö jo (puoli) viisi, lapset herätkää! (Joona) Juhani pikkuhiisi, muuten matkasta jää! Lallalaaa!

(Joulujoulujoulujoulujoulujoulujoulu. Hörhö mikä hörhö, hihih! Hyvää mieltä ja tuulta jokaiseen joulua odottelevaan kotiin! <3)
 
http://www.clasohlson.fi/Product/Product.aspx?id=166375480

Sanna, tässä kestokuusi mustahopeana, voit vilkaista. Tällä puljulla oli jopa palvelua, eli soitettuani valikoimasta eilen, varasivat kassalle minulle yhden, ettei tarvitse turhaa reissua tehdä. Raju valinta! Mutta sopii metallimiehen kotiin. Voisin kuvitella, että ellei ihan hopeanhohtoista ainoastaan halua, voisivat hehkuvan punaiset jotkin koristeet tehdä terää myös. Hienoa, miten erilaisia ideoita täällä lentää. Kiitos siitä!

Joulu se vie mennessään. Kuusenhakureissulla ostin Valolle tarpeellisen kylpytakin, kun löysin napitettavan mallin. Muunlainen ei kiinni pysyisi viittä kerrosta kipuamista.

Maarisen maalaama jouluinen kuva makuuhuoneestanne näyttää ihanalta. Talven ihmemaalta! Myös suunnittelemasi lahjat, kehystetyt reseptit, ovat niin täydellinen elementti keittiössä ja vielä isoäidin reseptejä<3 I h a n a. Taidan laittaa korvan taakse, kun joskus laitan omaan keittiöön jotain seinälle, niin eikös sieltä voisi löytyä kauniisti asteltu lempiherkkuresepti. Ja vaikka muutamakin.
En yhtään ihmettele, että joulua olet saanut kurkkua myöten, kun olet joulurekan kanssa kurvaillut ympäri maata. Nyt saat keskittyä siihen omaan täysillä.

Tulipa monta kirjoitusvirhettä aikaisemmin päivällä kirjoittamaani, huh. Suonette anteeksi. Kiireessä, kiireessä.

Mieheni on taas väläytellyt öisiä kommentteja. Toissayönä läpsäytti minua takamukselle ja kun käännyin, oli ihmeissään:" Säkö siinä olitkin?" Ketä lie olettanut.. =D
Toinen tapaus oli alkuviikosta kanssa. Keskellä yötä otti pääni käsiensä väliin ja sanoi painokkaasti: " Rakastan sinua."
Nämä kun poikkesivat niistä moitteista, joita öisin saan, kun tökin hereille kuorsaavaa äijää.

Vielä haluan ihan julkisesti täällä nostaa hattua tuolle ukko-kullalle. Hän on vähentänyt tupakointia radikaalisti. Aloitti urakan niin, että vei tupakat kellariin, sinne viisi kerrosta alaspäin ja haki sieltä jokaisen erikseen, kun halusi savut. Kummasti alkoi nikotiinitabletti maistua tupakkaa useammin. Nyt menee 3-5 päivässä! Hienoa. Eikä ole kuulemma tehnyt edes tiukkaa, enkä ole huomannut, että olisi ärissyt tai kiristellyt hampaitaan. Päinvastoin.

Niin, Venlan iloista ja innokasta soitantaa ja laulantaa piti vielä ihastella ja ihmetellä. Verissä se on, ei voi mitään ;) Aika taitavasti naperolta, eikö vaan.
Tip-tap
 


Pikku Venlan joulumekko, nappia vaille valmis on!

Äiti sen itse ompeli ja tyytyväisenä myhäili!
ei pitänyt laittaa pitsiä, mutta ilman ..
lähenteli vanhaa vitsiä!

Kangas on vanhaa flanellia
ja pitsit lakanan kulmasta
Ilman sen kummempaa tragedia (hahhah)
päästiin mekko pulmasta!



 
Kiitos Pranis, mä kävin heti googlettelee noita clasun sivuja. Ei kuvat vaan oikein päästäneet niitä "oikeuksiinsa", joten täytyy käydä livenä katsomassa. Valkoinen näytti kuvissa kivemmalta, mutta ei se sopis meille tänne...

Hurraat miehellesi! Moni on sitä mieltä, et jos on saanut vähenettyä 3-5kpl/vrk sauhuttelun, niin eikö olis sama lopettaa... mulla kuluu sama määrä, mutta tästä se kokonaan lopettaminen on vaan niiiiiiin tuskaisen vaikeaa! :O

Ja Venla-neiti se on saanut mekkonsa sitten, ihanaa! :)

Vielä myös iloiset hymyt Moonin päivällä jakamalle tiedolle pojanvilpertin parantumisista! Kiva kun meni noin kivuttomasti!

Ja nyt unille, johan se keskiyö sieltä taas liihottaa :O
 
No höh, eihän täällä oo mitään jännää luettavaa! :O

Mä tylsistyn töissä, joten ajattelin, että voisin tulla lueskelemaan teidän uusimpia kuulumisia, mutta aika hiljaiselta näyttää...

Huhuu, minne ootte menneet? Ei vielä oo viikonloppu ;)
 
Voiko töissä olla tylsää...mulla ei oo ollu koskaan. Yleensä toiset toppuuttelee, että älä tee niin paljon, kun heiltäkin alkavat pian vaatia. Mukavaa työtä tekee mielellään vaadittua enemmän ja tylsissä töissä en oo koskaan ollu. Mä uskon, että missään firmassa ei työt lopu. Mut eriasia tietenkin on, että saako starletti tehdä niitä. Jotain hemmetin salaisia juttuja, jokka jemmataan ei-kenenkään tehtäviksi...en tajuu.
 
Starletti, no tällain keikkatyöläisenä töissä voi tosiaan olla tylsää... teen keikkaa lastensuojelulaitoksessa, joten jos ei sattumalta oo teinejä läsnä ja kirjaukset tehty, niin siellä ei ihan oikeesti välillä oo mitään tekemistä :D
Vakkarina lähes aina ois jotain paperihommia kuitenkin, mutta mulla niitä ei siis ole, kun ei ole omaohjattaviakaan...

Muuten mulla kyllä on samanlainen työmoraali kuin sulla - jos hommia on, niin niitä sit tehdään, eikä istuta kahvihuoneessa juoruilemassa! Tosin sellasta siistiä sisähommaa kasista neljään musta ei kyl varmaan ois tekemäänkään, enää...
 
Hehe, kiirettä on pitänyt.  Piti nimittäin käydä Ikeassa tuhlaamassa veronpalautukset ja vähän ylikin.  Itse asiassa suurin osa mun palautuksistani tuhlautui autovakuutukseen joka luikahti suoravelotuksena tililtä...  Piti siis hyvitykseksi ottaa vähän lainaa että sai ne ihanuudet ostettua mihin oli jo laskenut palautukset käytettäväksi <:)  Oon jo piiiiitkään himoinnu semmosta leikkikeittiötä lapsille (krhm poikakaan tuskin sillä vielä osaa leikkiä tytöstä puhumattakaan, mutta pikkuhiljaa...  ehkä...) ja kun se oli tarjouksessa niin PAKKOHAN se oli ostaa.  Ja nyt olen sitä illan hartaudella kasannut.  Ja vähän laitellu pannulappua ja pyyhettä sinne.  Ja muoviastiat paikoilleen.  Ja... ja... ja...  Helpolla se oma sisäinen lapsi löytyy näissä puuhissa <:)

Tytön tyllerö sitten...  Mennyt tässä taas tämä viikko aika lailla kaarella huutaen.  Mä oon ihan hätäpäässä googlaillu ja ihmetellyt ja nyt diagnosoinut itse (melkein pätevänä valelääkärinä) refluksitaudin.  Nimenomaan sen silent refluksin.  Kävin refluksilasten sivuilla ja kun luin niitä ikätyypillisiä oireita niin tunnistin oman palleroisen siitä, ihan kuin juuri oman lapsen oireet olis kaikki laitettu listaan!  On ollu ihan älyttömän paha mieli asiasta!  Itelläni on toi aikuisrefluksitauti ja tiedän miten suuria kipuja se aiheuttaa.  Itkettää ajatella että tyttöparka on kärsinyt niistä kivuista syntymästään asti ja mä olen tietämättäni jopa pahentanut asiaa omalla ruokavaliolla, lapsentahtisella syöttämisellä jne.  Kyllähän mä tiedän että ei se mun syy ole enkä ole tahallani mitään tehnyt mutta ei se juuri auta.  Tänään kävin hakemassa lääkettä tytölle, katsotaan josko se auttaisi.  Ja maanantaina alkaa sitten lääkäriajan metsästys.

Pojan kanssa tänään juteltiin skypessä.  Tai juteltiin ja juteltiin, eihän tuo malttanut paikallaan olla eikä juuri mitään sanoakaan.  Kotonakin se haluaa aina Kukille ja Mummulle soittaa mutta mykistyy sitten koneen ääressä ja käy tarkistamassa tietokoneen takaa että missä ihmeessä ne isovanhemmat on piilossa :D

Nyt syömään.  Oikein europäivällinen myöhään illalla.  Ei vaan ole ehtinyt aikasemmin...

Ai niin, maariselle piti sanoa että aivan ihana joulumekko tuli Venlalle!
 
Moon, kyllä varmasti se pieni mies sillä keittiöllä jo osaa leikkiä! Meidän pk-porukalla niitä tippui keväällä vähän joka kotiin ja ihan hittejä ovat olleet! Joonallakin oli se söpö hello kitty -mallinen, joka toimi kiipeilytelineenä, tai sitten se pesi siinä "hanan alla" autojaan ja säilöi autoja sinne uuninluukkuun... jepjep. Ainoat sitä oikeasti vähän ees innostaneet oli ne ääntäpitävät hellanlevyt, kun siihen laittoi kattilan päälle. Ei siis ollut meidän juttu, myytiin se enempi tarviivalle ja ostettiin tilalle sellainen hieno "työkalupenkki" :D

Onneks meillä molemmat sai maksaa mätkyjä, niin ei ollut kovin paljoo surtavaa, että mihin ne palautukset laitettas :D Mutta anoppi oli kuulemma omista palautuksistaan luvannut meille aika julmetun ison summan :O (Tai siis mulle julmetun ison, käytännössä mun tän hetkisen "kuukauspalkkani"!)
 
Hei, huomenta!

(heti alkuun: seuraavan kerran kun mun päiväni menee niin, että täältä metsästä ei pääse nettiin, niin laitan siitä SANNALLE viesti . välittömästi) = eilen oli tämmönen paskapäivä.
Mutta muuten hyvä päivä.

Ja vielä, Venla puhuu unissaan! Ja näköjään kuorsaakin..pih pih krhh.... Oli hiukan aavemaista alkuyöstä. Mies siis töissä ja minä koitan nukahtaa. Sitte siinä hämäryydessä alkaa kuulumaan möreää kuiskketta: "ÄITIII ÄITII... " kääntää hän kylkeä ja pieraisee ja tokaisee umpi unessa, että "HOMMA MELPOTTI!"

Mitähän lie ollut ilmassa, kun minäkin juuri viimeyönä pohdi työasioita! Ihan kun oltsiin Starletin kanssa samja ajatuksia käyty läpi! Sitte lopulta mun ajatukset muuttuivat painajaisiki unissa ja olinkin taas sen työpaikan ylityöllistetty tyhmän hullu , joka ei enää jaksanutkaan iloisesti nauraen hommia hoitaa! huh. Meillä oli kanssa loppuaikan just nuita "ei kenenkään hommia". Ja sitten välillä  sellainen fiilis, että jos firmassa oli joki kaummallinen ongelma, niin mun oletettiin sen ratkaisevan. Ja idearikkaana kilttinä sen  yleensä aina ratkaisin. Ja mitä kummallisimpia asiakas rekkuloita jouduin sovittelemaan..vaikka ne ei mun toimekuvaan ees kuuluneet! Piti vaan sanvalmiina ja suulaana ja mukavana "tyttönä" pestä toisten likaisa asioita... pr. Lopulta koko toimenkuva muistutti suuresti yksityisyrittäjänä olemista. Se siinä. Ja minä kun olin pelkkä suunnittelija! Oikeesti erittäin hyvä esimerkki siitä, miten liian kilttinä ihmisenä lipeää vahingossa omista rajoistaan. (aihetta olisi paljonkin..) Itsetutkiskelua siis ollut tämä "vapaa rouvan" aika suurelta osin!

VEronpalautukset!!! Mitä ne on?!?!?! Mulla semmoiset mätkyt tuolla kirjekuoressa, että menee montavuotta niistä selvitä! Hiton hitto! Se siitä, haaveilusta! täytyy varmaankin tutkia asiaa tarkemmin, josko niille olisi jotain tehtävissä!

Ainiin vielä Starletille. Mistä noi sun aforismit tulee? Meillä oli ukkokullan kanssa yhteen aikaan tapana kirjata ylös ns. "känniaforismeja" vihreäkantiseen kirjaan... Ihan mahtavia ajatuksia, hiprakka keskustelujen tuotoksena! Nyt se kirja on kadonnut jonnekin.... ois pitänyt kustantajalle kiikuttaa.... Mutta jutut on silti jatkuneet maailman parannuslinjalla! Mies sanaili eräänä iltana näin : "Heikot jaksavat kantaa syyllisyyttä. Vahvoilla ei ole siihen tarvetta!"  Tässä tulee aina sitten miettineeksi, että onko sitä vahva, vai heikko! Ja suhteessa mihin?!?

Ihana oli tuo Moonin Ikeareissu! Ja että otit lainaa "menetettyjen" veronpalautusten takia! Naiset on naisia! Vai että skypessä teidän nassikka hoitelee sukulais-suhteita! Hauskaa! Meillä kanssa Venla yrittää puhelimessa puhuessaan tuijotella sinne ruutuun, että näkyykö siellä ketään! Mutta siis skype-juttuja meillä ei ole... Oliskin...

ok. koitan josko tää rimpsu nyt lähtisi matkaan.
 
Huomenta!

Mä ihan vaan pikaisesti tulin tänne taas! Huomaattehan, kuinka ahkera oon, kun pitäis hoitaa yks ja toinenkin joutava asia pois alta... (Eli nyt ihan ekana viimeistellä se opparilainen ja laittaa se mun henkilökohtaiselle kielenhuoltajalleni vielä tarkastukseen. Ei tuu sitten noottia ;))

Ipanalle pakkasin just yökylätavarat uuteen Salama-reppuun ja reippaana reppuselkäisenä pieni mies lähti mummon ja papan matkaan. Tällainen mun päässä hautunut ajatus, kun pappa aina meitä johonkin suuntaan kuskatessa vinkuu, että koska saisivat Joonan yökylään, niin eilen sitten papalle ehdotin tätä viikonloppua. Pappahan tarttui tuumasta toimeen ja riemuissaan Joonan yökylään ottivat! Hopsansaa, mullehan sattui toinen lapsivapaalauantai tällain putkeen, mitä ihmettä! Tosin jotain näistä mun ja miehen yhteisten lapsivapaiden vähyyksistä saattaa kertoa se, että meillä on tuossa viime jouluna saadut finnkinon leffaliput käyttämättöminä roikkuneet jääkaapin ovessa.. nyt niissä alkaa mennä päiväys umpeen, eli pakko käydä pois käyttämässä.

Ehdottomasti paras hetki tässä lapsen lähdön jälkeisessä (kun on saanut sen kuristavan tunteen kurkusta karisteltua) tunnelmassa on se, kun saa siivota koko kämpän pintasiivouksella! En siis suinkaan mitään imureita tai luuttuja alkanut liehuttelemaan, mutta laittelin lelut ja muut tavarat suunnilleen paikoilleen. Luvassa kokonainen vuorokausi ilman kompasteluita leluihin ja sohvallekin mahtuu taas istahtamaan ilman puolen tunnin raivausoperaatiota! Ihanaa olla aikuinen!

Vaan kuinka sattuukaan, että Maarinen kertoo Venlan puhuvan unissaan! Joonahan siis puhuu myös, ja se on niin "arkista" hommaa, että en oo tähän ekojen kuukausien jälkeen enää ees havahtunut. Mutta eilen illalla, kun minä vielä tässä sohvalla istuskelin, niin lastenhuoneesta alkoi kuulua pölinää... jäin sitten ihan kuuntelemaan, että mitähän unia herra siellä mahtaa nähdä. Ensimmäinen selkeämmin erottuva lauseentynkä oli "Äiti anna isille...." sitten tuli mutinaa ja hetken päästä seurasi iloisenkirmakka BBBBRRRRRRRR! Ja näin aikuisen huumorintajulla siivitettynä tuo lauseentynkä pisti kyllä hieman naurattamaan ;) Ihan sen verran, että olipa se pakko heti jakaa myös naamakirjaan :D
Mutta hauska kuulla, että muitakin vilkkaansorttisia yöeläjiä on siellä ruutujen takana! Pianhan näitä alkaa tulla varmaan ihan kirjattavaks asti! Ainakin musta tuntuu, että mun vanhempieni lempparistooreihin kuuluu nimenomaan jakaa "Sannan lapsuusvuosien yölliset seikkailut" juttuja ;) Ja niitä on PALJON! Yhteen aikaan mä heräsin kuulemma aina tasan klo 23, silmät sepposen selällään ja hullun virne naamalla hymisten kävelin olkkariin iskän luokse sohvalle ja istuin alas. Sitten isi joutui taluttamaan mut kädestä pitäen takas sänkyyn...
Mutta ovat ne mun sisaruksetkin sentään ees välillä vanhempia viihdyttäneet; veljeni kuulemma on kouluikäisenä herännyt yöllä, kavunnut alas kerrossängystämme ja ottanut peiton matkaan. Jompi kumpi vanhemmista siihen mekkalaan heränneenä mennyt sitten katsomaan ja löytäneet veljeni keittiöstä, kun oli laittamassa peittoa pakastimen päälle... Oli kuulemma tahtonut antaa peittonsa pakastimelle, jottei sille tule kylmä :D

Noniin, tikulla silmään, joka vanhoja muistelee. Tää keittäis nyt kahvit ja ryhtyis hommiin! Kivaa päivää! Ja rva Maarinen muistaakin sitten laittaa viestiä, jos ei syystä tai toisesta palstalle pääse! ;)
 
Maarinen, no vähän Viikatteelta ja välillä Kotiteollisuudelta kopsattua. Tuttua musiikkia tytöllekin, kun autossa aina kuunnellaan ja minä hoilotan ja tyttö hymisee ja heiluttaa käsiä.
 
Että vapaa lauantai Sannalla, hienoa! Tuo leluihin kompastelemattomuus vaikuttaa vapauttavalta ja juuri noin miten sen sanoit, olla aikuinen. Sitä odotellessa.. ;) Vietähän sinä loistokas leffailta. Sait muutaman hörähdyksen aikaan öisillä tapahtumilla :D Teidän lapsuudenkodissa on ollut vilkas yöelämä ja vanhemmilla hauskaa. Joona jatkanee perinteitä. Ja hei, tulihan sieltä tekstiä, kun silmät painuivat kiinni!

Leikkikeittiö olisi aivan ihana, vaan meilläpä leikitään keittiötä milloin missäkin. Uuni nyt ainakin olisi unelmissa, jos kohdalle osuu. Mitä olen mainoksista nähnyt, niin aikas isoja komplekseja vaikuttaisivat olevan.

Työinnosta ja ylityöllistämisestä teillä oli osuvia ajatuksia. Starletin aloittaman kannan kanssa olen myös ollut samaa mieltä, kunnes kävi kuten Maariselle. Ei tekevältä työ lopu ja saa tehtäväkseen niitäkin mistä ei makseta ja mihin ei muodollinen pätevyys riitä. Tarkoittaa, että siinä saa miettiä mikä on lopulta kenenkin vastuulla, jos kaikki ei menekään ihan putkeen. Otapa sitten tällainen puheeksi niin, että kellekään ei tule siitä paha mieli varsinkin, kun työkaverit ovat kivoja, eivätkä pahalla tarkoita mitään.

Venlan joulumekko on suloinen! Sopisi joulukorttiin, ihana.

Moonin veronpalautuslainauslogiikka taisi olla naisellista ajattelua, kuten jo todettiin. No, hyvässä tarkoituksessa ;)

Miehet menivät saunaan ja oma kuntoni ei anna myöten sille ilolle vieläkään :( Anteeksi valitus, mutta ei vaan jaksa enää yhtään sairastaa. Vaikka olen saanut nukkua 9 tunnin yöunia, menee koko päivä väsyneenä kurkkukivun ja yskimisen seurauksena. Tk:ssa sanottiin maanantaina, että ensi viikolla uudelleen, ellei selvää muutosta tapahdu. Sittenkö on varaa otattaa ne tarkemmat virusseulat? Piristääkseni perhettämme, laittelin vähän joulua kotiin. Joulu tulee kuitenkin <3
 
tällä kertaa jopa tajusin tulla tänne ketjuun :D

ihanan mekon maarinen venlalle tehnyt :) ku osais itekki. mun piti opetella mutta en ole saanut aikaseks vietyä ompelukonetta huoltoon, se perhana ku tekee vaan sotkua. meillä ei ole verhojakaan sen takia muutaku keittiössä ku kaikki pitäs lyhentää että olis sopivat. ompaha sälekaihtimet mutta ei ne ole kiinni ku makuuhuoneissa, ei täällä maalla haittaa ku  ei ketää ikkunoiden lähellä kulje.

Joulu on kaikkien mielessä mutta ei mun :( täällä ku ei ole lunta ei oikein tunnu joululta. ei olla muistettu avata joulukalenteriakaan tyttöjen kanssa, pitäs muistaa. vaikka on vaan tollaset ilmaset. mun äiti lupas tuoda suklaakalenterit ku ensi kerralla kyläilee. Roosa tosin ei suklaasta tykkää mutta luukun avaaminen on varmasti mieleistä. Hän tykkää niin kovasti aina räpeltää käsillään kaikenlaista ja tehdä itse.Hassua että jossai jutuissa jopa kätevämpi ku 4 vuotias isosiskonsa. Tajusin justiin että 2v synttärit pitäs juhlia kahden viikon päästä. Tarvii ottaa yhteyttä miehen serkkuun ku heidän suvun kesken pidetää taas yhteiset tän serkun pojan kanssa, hän täyttää tosin jo 6v. pitää päivää varmistaa ku sitt toisena päivänä viikonlopusta kutsun mun sukua tänne, ei sentäs ole paljon. toivottavasti nyt pääsis enemmän ku 1v päivillä oli vain kummi ja isovanhemmat. sillo tosin kutsun laitto jäi vähä liian myöhäseks ja kyllä tuo joulun läheisyys vähä vaikuttaa :(

jostain vaan pitäs saada voimia, oon hirmu väsynyt kokoajan raskaudesta johtuen. Ja pahoinvoinnista edelleen kärsin, en haluis oksentaa enää yhtään! ja haluisin päästä kauppaan ja elää normaalia elämää. en uskalla kauppoihi mennä ku pelkään etten ehdi vessaan jos huono olo tulee. ja pitäs vielä joululahjoja kattella, ei tosin osteta ku muutamalle lapselle. tilaan sen pahoinvointi rannekkeen jos yhtään auttais, en aikasemmissa raskauksissa ole kokeillu vaikka sillonki pahoinvoinnista kärsin.

flunssaa meillä on Oonassa, tuossa 4-vuotiaassa. yöllä kaikkein pahinta ku yskii ihan hirveesti, yhtenä tuli sen takia oksennuski, onneks olin vieressä ämpärin kanssa. tämä tauti kestäny hänellä monta viikkoa, ensin oli nuha, sitte yskä, sitten molemmat. eilen illalla väkisi laitettiin ruiskulla suuhun yskänlääkettä niin ei yskinyt yhtään koko yönä. piti eilen ku menin nukkumaan käydä oikein tarkistaan että tyttö hengittää ku ei yskinyt. jospa se menis parempaan päin. kuumetta ei ole ollu ku jotai 37,2 että ihan voimissaan oona onneks ollu ja ihan normaalia elämää eletty. mutta ehkä pitää lääkäriä harkita jos ei pian parane. en ole koskaan kovin äkkiä viemässä ku en halua että turhaan määrätään mitään antibiootteja tms. ihme kyllä muulla perheellä ei ole juuri mitään, jännä että yksi sairastaa noin kovasti.

oltiin me eilen kyläyhdistyksen järjestämissä pikkujouluissa, uskalsin sentäs niihin lähteä ku ei kestäny ku alle 2 tuntia ja oli syötävää tarjolla, jopa riisipuuroa :) tytöille kyllä kelpas vaan piparit mutta heillä oli niin kiire juoksennella siellä, onneks oli sellane tila ettei tarvinnu pelätä että mitää rikkovat. mieluinen yllätys oli ku joulupukki kävi jakamassa pikkupaketit lapsille, Oonaa vähä jännitti ja mutta Roosa ei pelänny yhtään, yritti sanoa kovasti joulupukki mutta onnistui sanoon pelkkä pukki. sitä sitte kotonaki puhui ja leikki innoissaan saamallaan pikkuautolla :)

 
Hymistelen tolle Sannakoon mainitsemalle kompasteluvapaalle kodille.  Meilläkin nyt sitä harvinaista herkkua että kaikki lelut ovat paikoillaan.  Mä kyllä välillä niitä jopa pakkomielteisesti raivaan silloinkin kun poika on kotona, mm. haluan kaikki tavarat paikoilleen kun poika menee päikkäreille.  Ehkä turhaa hommaa mutta jotenkin itelläkin mieli lepää jos ei kaikki ole hujanhajan.

Pitäis siivota kyllä ihan oikeestikin.  Alkaa vaellella meiän skotlanninterrierin kokoisia pölykoiria jo ympäri kämppää.  Voi kun ehtis imuroida sen pari kertaa viikkoon...  Ehkä jo parin kuukauden päästä.

Lääkitys aloitettiin tytöllä.  Ihan hirveä taisto sen syöttäminen kyllä, mutta päivät on muuttuneet mukavammiksi, iltatoimista ei pysty sanoa samaa.  Melkein tunti suoraa huutoa selkä kaarella tänäänkin taas.  Itku tuli jo mullakin :(

Takulle jaksamista pahoinvointien kanssa!  Mahtaa kyllä olla melkonen homma kahden lapsen kanssa pahoinvointeja kärsiä!  Mulla yksi kaveri sai lääkityksen tohon oksuvaiheeseen, hänellä kun ei meinannu tulla lastenhoidosta mitään kun oli pää pöntössä koko ajan.  Oli sitten neuvolasta saanut reseptin.

 Tässä tämä kuuluisa keittiö.  Aivan ihana.  Toivottavasti lapsetkin tykkää.  Tässä tämä on tietenkin keskellä olohuonetta, oli pakko saada koota heti.  Tänään sitten raahasin sen alakertaan lastenhuoneeseen, olis ehkä ollu helpompi koota siellä X)

Mukava päivä tänään takana tota iltahuutoa lukuunottamatta.  Käytiin siskoni ja vauvan kanssa katsastamassa Helsingin seiminäyttely ja ne joulukadun kalseiksi haukutut jouluvalot.  Hienolta näytti mielestäni kyllä. 

Joskos huomenna sais pipareita ja torttuja aikaseksi.  Tai vaikka vähän siivottua.  Tänään sain joululahjoja paketoitua.  Vielä pitäis jokunen hankkia.

Ai niin tosta Skypestä vielä...  Meillä siis miehen vanhemmat asuu Kainuussa ja heitä nähdään tosi harvoin.  Siksi ollaan sitten Skypellä soiteltu että poikakin heidät muistaisi.  Syksyllä vietettiin useampi viikko siellä pohjosessa ja sen jälkeen poika on heistä puhunut.  Parempi siis pitää kuvallisestikin yhteyttä niin eivät isovanhemmat unohdu :)
 
Takaisin
Top