Joulukuun mammat 2015

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja Esma
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Mie oon koko ajan salissa oottelemassa. Ei oo ruuhkaa. On todella pitkä tämä odottavan aika kirjaimellisesti.
 
Me jouduttiin kirpun kanssa yöllä teholle kun tulehdusarvot oli kohonneet. Synnytyksessä tuli vihreää lapsivettä niin ilmeisesti jonkun infektion siitä nyt saanut :/
Mutta onneksi tyttö on silti ihan hyvin voiva. Itse ei kyllä oo kerenny nukkua juuri ollenkaan näiden 2vrk aikana (yöllä synnytys ja teholle tulo) mutta jostain sitä virtaa vaan riittää. Toivottavasti antibiootit auttaisi ja tulehdusarvot laskee että ei tarvitsisi hirveän pitkään täällä olla :(
 
Meillä näytti noi relan colic dropsit auttavan. Maitohappoahan ne on mutta sellainen kanta minkä just pitäis masuvaivoihin auttaa ja ehkä jopa ehkäistä koliikkia. Sit annoin devisolia 2tippaa nii masuvaivat palasi. Piereehän toi likka välillä ku aikamies mutta nii piereskeli siskonsakin nii se ei ny yllätyksenä tullu :D viime yö nukuttiinki sit klo2 lähtien ja sänkyyn päästiin 2:30 ja sit oli klo6 syönti ja sit 9:30 :) vieressä nukkuu mutta syötöt ei onnistu kylkimakuulla ku nii hätäinen vauva että menee ilmaa nii paljon eli joutuu sohvalle menee syöttämään. Ny ootellaanki neuvolassa omaa vuoroa nii nähdään miten likka kasvanu :)
Tää vauvakuume vaan ny tuntuu oudolta :D
 
Meilläki pari yötä ollu aivan hirveetä, eli vauva kitisee, ähisee ja puhisee ton 1-4 tai 5 välin... eli jonkin moista masuvaivaa on tai aina pitkälleen ku laittaa... ja taitaa vähän toi rytmiki olla sekaisin ku nukkuu päivällä ja syö vain ja yölläton välin on nyt valvonu... just mieski lähti töihin loman jälkeen ni on tsombi olo kyl ku päivän hoidat muita ja yön vauvaa eli, mun unet on n.3 h luokkaa... onneks on vkl ni saan ainaki päikkärit ottaa..
Jos jatkuu ni kaveri tekee noit vyöhyketerapia juttuja ja on myös vauvoihin erikoistunu, ni aiko käsitellä... kakka kylläki on just tota vihreetä ryyniä... d-vitamiinit aloitin vasta tänään saa nähä saako mitä aikaseks...
Saunassa kävin ekan kerran 6vrk synnytyksestä, seksiä ei oo viel kokeiltu ku ei oo ollu kumeja jotka kyllä laitoin isännälle ostettavaks tänään... vaikka ennen kyl on menty ilman, mut nyt jotenki pelottaa toi et jos pamahdanki paksuks, kun sekin on mahdollista. Ekan ja tokan raskaaksi tulo väli oli 3kk... ja onhan noita pienemmälläki ikä erolla lapsia saatu...
 
Misbero, osteopaatin itse löysin vaan googlettamalla ja kun katsoin hakusanalla turku osteopatia niin löytyi kyllä. Itse sit valitsin niistä mitä löyty täältä Lahdesta ni sen joka eniten vaikutti omanlaiselta. Hinnat pyöri aika samoissa 50-80e täällä suunnalla. Oon kans kuullu et se vyöhyketerapia voi auttaa, mut kuulemma ekan kerran jälkeen on jopa itkusempi.. En tiiä kuin usein osteopaatilla pitäs käydä jos on jotain enemmän, tälle nyt toi kerta ainekin vaan riitti. Sit myös voi käydä kiropraktikollakin. Tekis mieli ite käydä viel osteopatian synnytyksestä palautumis hoidossa.. Noh saa nähä raaskiiko itseen rahaa laittaa vaik oishan siitä varmasti apua ku selkeesti suolisto ja lihakset ettii vähä paikkaansa ja painopisteen muuttuminen jumittanu selän pahasti. Mun notkoselkä voi paremmin raskausaikana kun kohtu jotenki tuki sitä, nyt taas menee ihan mutkalle ja kipee..

Nannuska, mä ostin pellavarouhetta kun vatsa ei toiminut synnytyksen jälkeen, sitä pari ruokalusikallista jogurtin sekaa kerran päivässä. Autto hyvin. Sit lopetin sen ku vatsa alko toimii mut lapsella sit taas meni ihan pinnistelyks.. No helpotti lapsella taas kun alotin sen uudestaan, et on vaikutus siihenkin. Meillä cuplaton helpottaa, mut suuri apu siitä osteopatiasta oli kun nyt tulee röyhtäsytkin paljon helpommin kun aikasemmin tuntu ettei edes saa röyhtäytettyy vaik ilmaa menny kuin paljon.. Vissiin ne suolet ja vatsalaukku siellä nyt tasasemmin.. Eilen oli vähän normaalia itkusempi mut varmaan tuntu hassulta se et vaihtanu vähän vatsan sisältö paikkaa. Tänään oltu ihan normaaleja.

Meitin poitsu on jo iso poika! 5745g (3710g) ja 56,5cm (50cm) suluissa syntymämitat. Ikää nyt tasan 5vko eli 1kk 4pv
 
Ristiäis vaatteista joku kyseli (muistu mieleen että siihen piti kommentoida:)) tytöllä oli mun mummon tekemä,56-v vanha kastemekko ja kasteen jälkeen valkea mekko jossa oli kultaisia tähti ja äippäboxin sukkahousut, mulla oli punainen villamekko ja mustat sukkikset ja punaiset korkkarit :)
 
Joku suositteli Pellavansiemeniä, niitä ei suositella imetysaikana.

Lilith kerro sit mitä epparista sanottiin, kuulostaa ihan samalta ku mulla. Nyt 6 vkon jälkeen ulkoreuna ok, mut "sisäkäänteessä" röpelöinen silleen niinku olis tikit ihan pinnasta puuttunut tai muuten vaan kiinnittyny yhteen "eriparisti" ja toinen puoli jääny koholle :/ Kai se toisilla sit onnistuu paremmin ku toisilla se tikkaaminen riippuen kätilöstäkin :/

Jeminalle voimia. En osaa kuvitella miltä susta tuntuu, mut mä itse mietin että jos omalle kohdalle tulis jotakin kehitysvammaa tms. niin se ei vähentäisi rakkautta omaa lasta kohtaan, vaan se vaikein asia olisi omien "normaalien" unelmien särkyminen ja "miksi meille kävi näin" -ajattelu. Menisi kaikki ajatukset ja suunnitelmat uusiksi ja väistämättä vertailee muihin. En ole samaa kokenut, mutta muita suruja elämässä ja ainut mitä voin sanoa on, että aika auttaa ja ammattiapu tarvittaessa (vaatii että hyvä terapeutti ja että synkkaa). Elämä jatkuu uudenlaisena ja voi olla silti täysin yhtä onnellista, vaikka taustalla välillä käväisisi surulliset ajatukset. Päivä vain ja hetki kerrallansa... <3 Down-lapsista ja -aikuisista mulla on vain hyvin positiivinen ja iloinen kuva. Se positiivisuus toivottavasti ylittää mahdolliset murheet ja huolet!
 
Muokattu viimeksi:
Joku suositteli Pellavansiemeniä, niitä ei suositella imetysaikana.

Lilith kerro sit mitä epparista sanottiin, kuulostaa ihan samalta ku mulla. Nyt 6 vkon jälkeen ulkoreuna ok, mut "sisäkäänteessä" röpelöinen silleen niinku olis tikit ihan pinnasta puuttunut tai muuten vaan kiinnittyny yhteen "eriparisti" ja toinen puoli jääny koholle :/ Kai se toisilla sit onnistuu paremmin ku toisilla se tikkaaminen riippuen kätilöstäkin :/

Jeminalle voimia. En osaa kuvitella miltä susta tuntuu, mut mä itse mietin että jos omalle kohdalle tulis jotakin kehitysvammaa tms. niin se ei vähentäisi rakkautta omaa lasta kohtaan, vaan se vaikein asia olisi omien "normaalien" unelmien särkyminen ja "miksi meille kävi näin" -ajattelu. Menisi kaikki ajatukset ja suunnitelmat uusiksi ja väistämättä vertailee muihin. En ole samaa kokenut, mutta muita suruja elämässä ja ainut mitä voin sanoa on, että aika auttaa ja ammattiapu tarvittaessa (vaatii että hyvä terapeutti ja että synkkaa). Elämä jatkuu uudenlaisena ja voi olla silti täysin yhtä onnellista, vaikka taustalla välillä käväisisi surulliset ajatukset. Päivä vain ja hetki kerrallansa... <3 Down-lapsista ja -aikuisista mulla on vain hyvin positiivinen ja iloinen kuva. Se positiivisuus toivottavasti ylittää mahdolliset murheet ja huolet!
Juuri näin. Oma lapsi on aina oma ja rakkaus on suurta häntä kohtaan!mutta just ehkä noi sanat 'normaalien unelmien särky' ja 'miksi näin kävi' kuvastaa parhaiten tän hetkistä mielentilaa... ja just se tulevaisuuden pelko mitä tulee tapahtumaan...
 
Eilen huomasin että mun vasemmassa kankussa on hirveesti punasia raskausarpia... miten ne muka tuli raskausajab jälkeen? Ehkä synnytyksessä tai sen jälkeen? Voi mikä pettymys vaikka kuinka rasvailin :D
 
Mäkin rasvailin koko keskivartaloa raskausaikoina ja runtuja tuli silti... Taitaa olla geeneistä ja nahkan kimmoisuudesta kiinni miten raidoittuu:)
 
No mä luulin ettö pääsen pälkähästä kun ei mun äidillekkää mitää tullu. Mut loppuajast tissit repes mut tää hanuri oli iha ylläri
Yhyyyy :D
 
Tytsy kiitti tiedost, en ollu tollast kuullu ees, ehken sitten syökkään sitä enää. Pitää keksii joku toinen avittaa ton lapsen vatsaa, ehk ne luumut menis sit kuitenki.
 
Hei pitkästä aikaa!

Taitaa suurin osa joulutontuista olla jo syntynyt. Onnittelut kaikille (:

Meillä ikää jo reilu 5 viikkoa ja alkanut tottumaan tähän vauva-arkeen! Vähän noi mahakivut vaivaa, mutta syö ja nukkuu nykyään suht hyvin. Tai no muuutaman kerran nukkunut jopa tosi hyvin, pari yötä sitten nukkui 8,5 h putkeen ja toissa yönäkin 6 h! Arvatkaa vaan osasiko äiti itse nukkua yhtä paljon.. Ei tietenkään! Molemmilla kerroilla saanut illalla vähän korviketta, se kai pitää kauemmin nälkää?

Meillä ristiäiset vasta tämän kuun lopussa, eikä oo vielä mitään tietoa mltä lapselle päälle kastemekon alle tai mitä itse laitan päälle (eli mihin mahdun). En oo käynyt vielä kertaakaan puntarilla synnytyksen jälkeen mutta peilikuva kyllä kertoo karun totuuden ja se että yksiä todella löysiä boyfriend-mallisia farkkuja lukuunottamatta (jotka roikkuivat päällä ennen raskautta) ei mitkään omat housut mene vieläkään jalkaan.. Mulle tuli myös hurjat raskausarvet rasvailusta/öljyilystä huolimatta. Nyt oon käyttänyt Bio-oilia niihin mutta saa nähdä auttaako näin jälkikäteen. Onks toivoakaan että ne siitä vaalenee tai jopa katoaisi kokonaan?

Jemina, voimia sinulle ja miehellesi! Uskon, että tilanne alkaa näyttää valoisammalta ajan kuluessa ja kun ehditte tottua ajatukseen. Päähän on synnytyksen jälkeen pyörällä jo muutenkin niin voin vain kuvitella millainen tunnemyrsky sulla on!
 
Vauva kasvaa hienosti :) painoa 4700g (3910g) ja 55cm (50cm) ja ikää ny 3vko 2pvä. Syntymämitat suluissa.
Olen kyll epäilly että salissa jäi joku sentti mittaamatta ja käyrien mukaan hyvin mahdollistakin. Samaa neuvolatätikin sanoi.

Ittellä arvet tuli selkään. Masun arvet oli edellisen aiheuttamia nii niissä riitti venyvyys vaikka isompi oli täll kertaa.
 
Kyllä ne arvet vaalenee ajankuluessa, mutta pois eivät taida hävitä ilman suurempia operaatioita. Itsellä tulee kohta täyteen 6 vuotta maha arpien kanssa elämisestä ja niihinkin tottuu :) en edes muista miltä maha näytti ilman arpia :D
 
Kyllä arvet vaalenee ajan kanssa mun "pieni" ongelma on tatuointi mikä on kyljässä ja kiertää mahaan ja selkään on vääntynyt ihmeellisesti kun maha venynyt :/ aikas veikeen näköinen...
 
Itse sain haalennettua arpia kesällä aloe vera voiteella. Näytti välillä siltä että ei oo arpia ollenkaan mutta sit alkoi masu kasvaa nii sit hiukan tulivat esille ku venyivät.
 
Takaisin
Top