Joulukuun mammat 2015

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja Esma
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Mä kysyn kummeja vasta ku tää on syntyny. Ei oo pahemmin viel mietittykkää.. Edellisillä on neljä kummii ja haluan tälleki saman määrän, miehen mielestä kolme riittäis. Niil on kaikilla kaks, meillä viis. Kummit on meillä lähisukulaisia..
 
Minä kysyn kummeja kanssa sitten kun vauva on syntynyt. Edellisillä on kaikilla 3 kummia. Vielä en ole edes kummeja miettinyt, mutta vielä on hyvin aikaa pohtia ketä kysytään.
 
Minäkin ajattelin sitten vasta kysäistä, kun vauva on syntynyt. Pakko kuitenkin alkaa pohtimaan, kun vaihtoehdot vähissä :/ meillä on aiemmilla molemmilla kaksi tai nuoremmalla on kirkon silmissä yksi. Tällekin riittäisi kaksi kummia tai edes yksi kirkkoon kuuluva.

Kuullostaa äippä tutulta :) meilläkin pienemmällä kunnon uhma päällä ja isommalla myös jonkinlainen vaihe. Toisella, kun kaikki hyvin niin toisella kaikki huonosti ja kiukuttaa :/ vaiheesta vaiheeseen :)
 
Meillä kummiasia muuten ok, mutta mies haluaa siskostaan kummin (ollaan jo pyydettykin) ja itse en haluaisi valita omista sisaruksista (enkä halua ottaa kaikkia...). Toisaalta uskon, että mun sisarukset ymmärtää, vaikka en heistä ketään pyytäisikään.
 
Täälläkin kummi asia mietityttää. Molemmilla pojilla on kaksi kummia. Ne jotka olisin halunnu kummeiksi, heillä on todella paljon kummilapsia, tiedän etteivät kehtaisi kieltäytyä mutta luulen että stressaantuisi. Toisaalla tässä on vielä aikaa miettiä :)
 
Otan nää muksujen eri uhmat ja vaiheet hyvänä harjoitteluna murkku ikään! Itse ainakin olin ihan kamala:/
 
Uhmasta: Meillä kans elellään oikeen tempperamenttisen uhmaikäisen kanssa... :p Voin vaan kuvitella, millasta se on, jos kaks tai kolmeki uhmaa yhtä aikaa ku tässä yhdessäkin on välillä ihan tosissaan tekemistä o_O Varsinki näin raskaushormoonipäissään on ajoittain tosi hankala saada pinna venymään tarpeeksi. Meillä tytön uhma näkyy lähinnä jatkuvana mielen muuttamisena, veteläksi heittäytymisenä, itkupotkuraivareina ja "minä ite!"-meininkinä. Nyt ollaan saatu nukkumaanmenot onneksi sujumaan niin, että ipana nukahtaa itsekseen, eikä tarvi enää istua vieressä. Ihanaahan se on, että toinen haluaa olla omatoiminen, mutta kyllä välillä saa vetää rajoja touhuihin ihan tosissaan. Onneks tää uhmakausi näyttäis viimein saavuttaneen huippunsa ja lähteneen jonkunnäkösen laskusuhdanteeseen. Sitten voiki kivasti ootella kuopuksen synnyttyä sitä 3v-uhmaa :D

Kummeista: Kannattaa kyllä Ninnu vielä puhua miehen kanssa, jos et yhtään tykkää sen haluamista kummeista. Pitäähän siihen joku kompromissi löytyä, kun on varmasti tosi kurjaa sitten olla jatkuvasti tekemisissä ihmisten kanssa, joista ei pidä... :/
Meille tulee varmaan 3 kummia, joista jo kaks varmaa on tiedossa. Mun pitäis se yks valita omista kavereista/suvusta kun nuo kaks on mieheltä. En vaan millään meinaa osata päättää ketä pyytäisin kun esikoisella on mun kaikkein läheisin ystävä ja mun ainoa veli kummeina ja sitten muut ystävät on ns. samalla viivalla keskenään. Pelottaa vähän, että joku sitten loukkaantuu, vaikka niin en uskokaan käyvän. Mutta tuo on kyllä totta, että ensimmäiselle tulee otettua yleensä ne kaikkein läheisimmät, ja sitten homma vaikeutuu koko ajan...

Hiukset ei nyt raskausaikana oo vielä alkanu tippumaan, mutta edellisen kierroksen kokemuksesta tiiän, että muutama kuukausi synnytyksestä varmasti häviää taas neljäsosa tukasta o_O
 
Te ketkä tiedätte saavanne tytön, millasia oireita on ollu? Mulla oli eka poika olo, sitten tyttö olo, ja nyt taas poika olo, ja toivoisin siis tyttöä, vaikka samapa tuo mikä sieltä tulee. Esikoista ootan, oireita ollu sairaalloinen oksentelu ja huonovointisuus viikkoon 12 asti, päänsärkyä, teki aluks mieli kaikkii hedelmii ja kasviksii, tosin seki nyt muuttunu viikkojen edetessä suolaan ja rasvaseen :D LISÄKS, kauheen levottomat jalat ja turvonneet jalat, kuumottavat jalat ja multa lähtee hiuksia järkyttävästi ja mun ennen normaali iho kasvois on muttuunu pintakuivaks herkäks sekaihoks o.O
 
Lilith m, meille siis luultavammin tulossa tyttö, koska piliä ei ultrassa näkyny :) mulla oli alkuun kamalat finnit naamassa, rv 7-9 etovaa oloa, maha täynnä karvoja, levottomat ja särkevät jalat joka ilta. Väsymystä ei oo ollu lähes koko raskauden aikana ja mitään tiettyjä ruokiakaan en oo himoinnu, ihan ku raskaana ei oiskaan. Mun mielestä oireiden perusteella ei kannata odottaa jompaakumpaa sukupuolta, ne on niin odottajasta kiinni että mitä tulee ja miten elimistö reagoi raskauteen :)
 
Mulla taas hyvin saman kuuloiset oireet kun sulla Lilith ja meille tulee poika.

Mekin mietitään miehen kanssa kovasti kastetaanko kirkkoon vai ei. Meistä kumpikaan ei kuulu kirkkoon ja nimiäiset tuntus sen takia enemmän omalta. Toisaalta mietitään sitten ihan pelkästään perinteen takia ristiäisiä. Joka tapauksessa meillä on vielä aikaa miettiä. Katotaan kumpaan päädytään. Meillä ei tule kuitenkaan olemaan kristillistä kasvatusta kun kumpikaan ei kirkkoon kuuluta.

Meilläkin kummit jo mietitty valmiiksi. :)
 
Niin ja täytyy sanoo että toi meidän poika on aika sokerihiiri, kun koko ajan tekee mieli makeaa. Se oire viittaisi enemmän tyttöön, mut ei näköjään meillä :D
 
Osaako joku täälä kertoa että minkälaiset asiat voi johtaa radiin? Liika sokerin syönti vai mikä? :D kun en oikeen ole ymmärtänyt
 
Eikös sitä sanota, että mitä pahempi uhma, sen helpompi murrosikä :D

Meilläkään ei ole kovinkaan kristillistä kasvatusta, vaikka molemmat lapset kastettu. Itse olen eronnutkin kirkosta. Haluan kuitenkin kastaa, että halutessaan mahdollisuus käydä rippikoulu (ei tarvii myöhemmin alkaa "ristiäisiä" järjestelmään), päättää kirkkoon kuulumisensa jne.
 
Mulla taas hyvin saman kuuloiset oireet kun sulla Lilith ja meille tulee poika.

Mekin mietitään miehen kanssa kovasti kastetaanko kirkkoon vai ei. Meistä kumpikaan ei kuulu kirkkoon ja nimiäiset tuntus sen takia enemmän omalta. Toisaalta mietitään sitten ihan pelkästään perinteen takia ristiäisiä. Joka tapauksessa meillä on vielä aikaa miettiä. Katotaan kumpaan päädytään. Meillä ei tule kuitenkaan olemaan kristillistä kasvatusta kun kumpikaan ei kirkkoon kuuluta.

Meilläkin kummit jo mietitty valmiiksi. :)


Mulla on sellainen käsitys, että jos kumpikaan vanhemmista ei kuulu kirkkoon, niin lastakaan ei voi liittää kirkkoon eikä kastaa.
 
Kyllä sen voi halutessaan kastaa. Ei se vanhempien kirkkoon kuulumattomuus ole vauvalta pois. :)
 
Meille siis tulossa tyttö ja mulla oli muutaman viikon kamala oli, siis TOSI kamala, koskaan aikasemmin ole sellaista ollut, väsy (oli myös ekan kanssa) muutama finni, ei halutut karvat kasvaa, tekee mieli kaikkea epäterveellistä (ennen tehnyt mieli vaan hevijä) mielialan vaihdokset aika radikaaleja alussa, julmettu jano ja nälkä! Ollut tähän asti jokseenkin eri kuin edellisissä tyttö raskauksissa;)

Radi kokeisiin joutuu painon, iän ja sukurasituksen takia... Muistaakseni yli 25-v ensisynnyttäjät joutuu vaikka ei olis mitään riskitekiöitä, näin ainakin muistan lukeneeni jostain:)

Hittolainen kun mies teki äsken burgereita alusta pitäen itse ja nyt koskee mahaan kun niin täynnä! Käytiin siskon kanssa tänään siivoamassa uutta kotia ja nyt aivan poikki, ensi viikolla aletaan kantaa tavaraa törpalle ja siistimään tyttöjen kanssa pihaa, paljon päivään tekemistä:)
 
Hetkinen, vedänkin takas edelliset sanat. Ehkä ei voikkaan kastaa kirkkoon jos kumpikaan vanhemmista ei kuulu. Kertokaa joku joka tietää. Ilmeisesti voi jos edes toinen kuuluu kirkkoon?.. Noh meillä ei tule sitten olemaan ongelmaa valita. Pidetään siis nimiäiset :)
 
Miellä mies ei kuulu kirkkoon mutta mä kuulun silloin ainakin voi kastaa, muuten en tiedä! Ei miellä kyllä mitään uskonnollista kasvatusta harrasteta, joten tämä kastekin ihan muodollisuus...
 
Takaisin
Top