Joulukuun mammat 2015

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja Esma
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Ei liity mihinkään, mutta tuli vaan mieleen siitä, ettei vauvan kromosomit voi erittyä äidin pissaan, että silloin kun odotin esikoispoikaa, niin kaverini kysyi: ootko tullut ajatelleeksi, että sun sisällä kasvaa pippeli? Enpä ollut tullut ajatelleeksi, mutta kesti aika pitkään päästä siitä ajatuksesta yli :D. Että miettikääpä sitä!
 
Miulle isäntä taas tokas, "mieti nyt,kun siun sisällä toinen vaan pissii " :D

Juup,miä jo luulin,että pahoinvointi ois loppunut,mutta tänään sitten tulikin aamupala ulos ja aikas voimalla :( onneks olin kotona ja just kerkesin vessaan.. Sitten tää väsymys on jotain ennen kuulumatonta.. Mutta mieluiten näin, tärkeintä että pikkuisella kaikki hyvin ja pääsisi joskus maailmaan <3

En millään malttaisi odottaa tiistaita,jolloin pääsee taas toukan näkemään. Silloin ois nt-ultra.
 
Voimia Lumikatriinalle mielialan kohenemiseen.

Neppsun masu on mainio! Pauliinakin vois masukuvansa päivittää kun sulla oli viimeks jo niin muhkea. Onko jatkanut kasvuaan?

Henriikka vau! Mitenkä meinaatte erottaa kumpi on kumpi! Ihmeellistä on tuo identtiset kaksoset ja kun teilläkin muistaakseni oli niin pitkä aika ilman ehkäisyä eikä vauvaa kuulunut ja nyt identtiset!

Itse hepuloin huomisaamuista ultraani.......
 
Sellainen tuli mieleen, että miten teillä puolisot suhtautuu tilanteeseen? Mulla mies ollut tosi kannustava (esikoista odotetaan) ja huolehtivainen, vaikka oon välillä ollut kaikkea muuta kuin aurinkoinen tuleva äiti :D
Mutta eilen alkoi mies vähän panikoida, kun sisko lapsineen (4v ja 2v) käymässä ja ei oikein pitkään jaksanut niiden kanssa touhuilla jne. Panikoi siis sitä onko hänestä vanhemmaksi. Lohdutin, että on: sieltä tulee pieni vauva, joka aluksi vain nukkuu ja syö, ei sieltä heti tule uhmaikäistä kaksvuotiasta tai hermoheikkoa nelivuotiasta :D
 
Ja onnea kaikille hyvistä ultratuloksista ja Henriikalle tuplista :)

Ja Lumikatriinalle voimia masennuksen selätykseen!
 
Meillä mies tosi mukana projektissa, ottaa enemmän vastuuta joka päiväisestä toiminnasta, siivoaa, juoksuttaa koiraa, käy kaupassa tms että saan itse vähän enemmän lepoa! Onhan tää meillä tietysti erilaista kun odotetaan vauva #4 :) mutta muistelen ekaa odotusta niin se oli ekan kuun aika etäinen kun käsitteli tätä elämän muutosta, mutta kun "shokista" selvisi niin tosi innoissaan oli kaikissa neuvoloissa ja ultrissa mukana, mitään painavaa en saanut nostella, vaikka töissä nostelua paljon, siitä se oli kanssa helisemässä kun juoppojen kanssa hommissa viikon kerrallaan, muutenkin tosi huolehtivainen... Ja tosi lääpänlää jatkuvasti mahassa kiinni;)

Nyt tää silleen erilaista kun nosteluilta ei voi välttyä, on toi armoton "työnjohto" ja se ei oikein pääse neuvoloihin ja ultriin jos ei ole tytöille katsojaa:(
Mutta mahassa toi on edelleen jatkuvasti kiinni:)
Rv14+2
 
Isäntä ottaa asian todella ihanasti! Esikoista myös odotamme. Ollaan kerrottu lähimmäisille asiasta ja sitten kun keskenmenon mahdollisuus pienenee,niin josko muillekin uskaltaisi sanoa. Mutta eihän isäntä siihen jaksanut odottaa,on kertonut ajat sitten töissä kaikille ja ihan innolla odottaa,että saisi tuhisevan nyytin syliin <3 on kyllä ollut ihana katsoa,miten innoissaan hän on <3

Hitsit,että tekee muuten mieli ihan älyttömästi juustokakkua ja tuoreita mansikoita!!

11+1
 
Suvituuli mun tekee mieli mansikka kerma kakkua, tossa olis mansikoita, mun sokerit ei varmaan kamalasti tykkää...:/ perkeleen radi!
 
Kysymys mammat,

Onko teillä muilla vatsan väänteitä / tukalaa oloa välillä siten, että pitää esim. ruveta seisoeltaan heilumaan puolelta toiselle ja vähän pyöritellä lantiota ja yrittää saada mahaa "venymään". Vissiin siis suoli ja mahalaukku tekee tepposiansa ja ehkä osaltansa kasvukivutkin..

Itsellä on ruvennut nyt ehkä viikon ajan olemaan sellasta että pitää ruveta edellä mainituin tavoin heilumaan, pieni kävely tekee myös hyvää..

Meillä mies myös hyvin mukana, kaipailee kaikenlaisia kasvatusoppaita yms kirjallisuutta josta saisi vähän apuja ja neuvoja. Molemmille siis ensimmäinen ja ollaan sit vauvan synnyttyä 30+ vee molemmat. Toki vielä hänesta huomaa sellaista pientä jarruttelua, mutta eihän hän ole nähnyt naperoa kun kerran ultrassa ja toisen kerran kuvasta. Ehkäpä se tästä ajanmyötä rupeaa hänellekin konkretisoitumaan. Itsellä kun kokoajan tiedostaa kehossa muutoksia niin tilanne on toki ihan erilainen..
 
Muuten meille esikoisen odottajille ja hieman neuvoja kaipaaville, löysin itse Adlibrikseltä Vauvasta Leikki-ikäiseksi nimisen kirjan, eilen sain sen käsiini ja hieman ehdin tutustua, vaikutti ihan kätevältä opukselta. Siinä on kerrottu sillei sopivan lyhyissä pätkissä esim. vastasyntyneen kohdalta miten toimitaan ja mitä tarkoittaa mikäkin asia, mitä kannattaa tehdä eri tilanteissa ja samalla tavalla sitten 1-12kk vanhan kohdalla, taaperon kohdalla jne.
 
Suvituulia täälläkin alko nyt himottamaan juustokakku ja tuoreet mansikat <3

Meilläki esikoista odotellaan, itte n 30v ja mies 25v. Mies ollut niin onnesta soikeana plussatestistä asti ja ei ole yhtään tiuskinut siitä että oon ollu tosi pahoinvoiva ja väsynyt. Reippaasti mies on hoitanut kodin ja koiran ja vielä minutkin siinä samalla. Joka ilta muistan häntä kiittää kun on maailman paras tuki ollut :) mies ei malttaisi millään odottaa että pääsee kuuluttamaan koko maailmalle että meille tulee pikkuinen ja että hänestä tulee isi :) eilen just lukikin ääneen sitä odotusajan opusta että mitä tapahtuu taas tällä viikolla.

Rv11+3
 
Me käytiin juuri miehen kanssa parisuhdeterapeutilla toista kertaa ja siellä taas tajusin kuinka paljon sen on nyt ottanut osaa arkeen ja ollut mukana vauvajutuissa, kunhan vain selvisi siitä shokista. Ja jotenkin tuntui tosi hyvältä kun sanoi,'että ei tietenkään voi samalla tavalla olla raskaudessa mukana kuin minä,'sillä hänen sisällään ei kasva meidän rakkauspakkautta eikä osaa sen myötä "ymmärtää" samall tavalla tuntemuksia. Pitkän aikaa se jaksoi vihoitella kun hankin sen dopplerin, mutta tänään sanoi että on se ollut ihan hyvä hankinta kun miettii sitä että tietää että pikkuinen on edelleen mukana, ei tarvitse kuollutta kanniskella mukana monia viikkoja jos niin huonosti pääsisi käymään.

Tänään on ollut hyvä päivä <3 olette kaikki mammat tärkeitä ja mahtavia!!
 
Mun mies on tosi innoissaan ja halailee ja antaa mahalle pusun iltaisin. Mut se ei oo ollu vauvojen kanssa tekemisissä juuri yhtään ja jännittää osaako hoitaa vauvaa ja pitää oikein sylissä jne. Oon koittanu rauhotella sitä jo pitkän aikaa, sanoo, että kyllä ne asiat oppii. Tossa joku viikko sitten annoin sille tehtäväks kattoo veljeni vauvan (~3,5kk) perään puoli tuntia, kun laitoin äitini hiuksia yläkerrassa. Kovasti se sille jutteli, minkä föönauksen välissä kuulin. Ja myöhemmin sano, että teki hyvää ja on nyt luottavaisempi :)
 
Minulla alkoi yöllä kauhea vesiripuli ja oksennustauti tuli samaan syssyyn... istu sit siinä pöntöllä pää roskiksessa kun muuta ei ekalla kerralla ollut käden ulottovilla x( Päivä jatkunut samaa kyytiä.... kuume lähes 38 astetta... onneksi ollaan mummolassa niin mummu on hoitanut tänään lapsoista. Itse en kyllä kykene.
 
No ei toi vauvan/lapsen kasvatus mitään rakettitiedettä ole etteikö siitä selviä, kun tutuks pääsee ja saa sen rutiinin kovin on helppoa :)
Mieskin totes ekan jälkeen että tässäkö tämä oli kun odotti jotain paljon vaikeampaa mittelöä! Hyviä äitejä ja isiä tulee meistä kaikista:)

Tatalle pikaista paranemista ja voimia <3
 
Noh, meillä vähän erilainen tuleva isukki...
Kovasti hän stressaa sitä tulevaa nukkumista ja valvomista. Hänellä historiassa todella paha unettomuus, eikä nykyäänkään nuku mitenkään loistavasti. Toisekseen hän stressaa, että onko hänestä ollenkaan isäksi ja että haluaako lasta elämään ja pelkää ettei pidä ollenkaan lapsesta.
Itse näen miten hänestä tulisi loistava isä (siitä miten hän on kummilapsiensa kanssa) ja meillä on suurehko tukiverkosto lähettyvillä auttamassa tuon nukkumisen kanssa. Nämä yritän tuoda esille, mutta siitä huolimatta jaksaa stressata. Hän on muutenkin kova murehtimaan asioita etukäteen ja näkee monessa asiassa sen pahimman mahdollisen tulevaisuuden.
 
Takaisin
Top