nuupa
Vauhtiin päässyt keskustelija
Uskon kanssa että suurin osa peloista johtuu juuri hormooneista, tai niistä johtuvasta herkkyydestä. On mua kyllä synnytys pelottanut jo ennen raskautta, mutta pahentunut nyt tässä parin viikon aikana. Samaan aikaan ilmennyt juuri tämä pahimman ajattelu ihan kaikesta, mutta onneksi välillä havahtuu naureskelemaan itselleen ja tajuaa että kaikkea ei tarvitse pelätä eikä kaikkeen voi valmistautua. Aamut ja yöt on kaikista pahimmat, päivän mittaan mieli rupee taas kohenemaan.
Poika piti olla (kolmas poika) js kaikki vaatteet shoppailtu sinisinä ja tyttö tuli! Ja piti olla varma poika. Ja työkaverille sanottiin että tyttö tulee (oli käynyt kultakauppaliikkeessä kaivertamassa tytölle korunkin) ja synnytyksessä lääkäri sanoi että pikku pikku yllätys.. täällä on poika! Että tälleinOnnea tämän päiväinen ultraan menijöille:) varmasti kaikki hyvin!!
Jemina pakko kysäistä että kumpaa sun kavereille ultrassa lupailtiin kun ei paikkaansa pitänyt?
Muutostas selvittiin niin kun mä en oikeestaan tehnyt mitään muuta kuin osoitin minne tavarat viedään ja keitin kahvia ja sopan:) jätin hommat isommille miehille... Tai no oikeestaan mua kiellettiin nostamasta kahvipannua painavampaa:)
Täälläkin nukuttu taas tosi huonosti vaikka menin nukkumaan 21.30 niin väsyttää ihan kamalasti... 3 kertaa vessaan pissalle, koiran oksujen siivous 4 aamulla ja eka heräs 6, äiti on taas todella väsynyt
Maha painaa ihan järkyttävästi, koko kroppa iltaisin kun tulessa, levottomat jalat, huimaa ja liitokset huutaa hallelujaa! Aikaisemmat raskaudet oli niin paljon helpommat :/ olihan valitus virsi...voimia kaikille ketkä kamppailette muuttuvien mittasuhteiden kanssa!
kävin tänään pyörähtämässä vaakalla ja näytti täsmälleen samaa kuin ekalla neuvolakäynnillä, ei siis grammaakaan ole lisää tullut:O onko normaalia että ei paino nouse?
Rv 23+4
Aika hassu toi "poika lupaus" kun jos nähnyt pippelin tai pallerot :) ehkä toi ultraus on hyvä arvaus:)
Ihan vaan mielenkiinnosta tosiaan kyselin kun mulla "tyttö lupaus" annettu mutta ei kyllä tyttö oloa tai no ainakaan vielä... Ja sormus testi pitänyt jo mun tytöillä paikkansa ja nyt lupaa poikaa, samoin mun äideille ja mummolle tehty testi piti 100% paikansa, mut joo humpuukia tämäkin ja uskokoon ken tahtoo:)
Pää asia että muksu voi hyvin ja on terve, kun mitä jalkojen välissä!
Ihan vaan mielenkiinnosta tosiaan kyselin kun mulla "tyttö lupaus" annettu mutta ei kyllä tyttö oloa tai no ainakaan vielä... Ja sormus testi pitänyt jo mun tytöillä paikkansa ja nyt lupaa poikaa, samoin mun äideille ja mummolle tehty testi piti 100% paikansa, mut joo humpuukia tämäkin ja uskokoon ken tahtoo:)
Pää asia että muksu voi hyvin ja on terve, kun mitä jalkojen välissä!
Onnea ultralaisille! Tänne sit kuulumisiakäynneistä 
Huomaan, että kausittain tulee itsellekin ihme pelkotiloja kaikesta. Jännittää kerkeekö hommata kaiken ennen pikkusen tuloa (ku vielä jäissä shoppailut muuton takia), miten muutto sujuu, kuinka synnytys menee, onko lapsi terve, tulee paljon tappelua miehen kanssa (jos eka vuosi on rankka) ja riittääkö rahat. Tälläsiä stressaan välillä ja välillä taas tosi luottavainen fiilis tulevaan. Varmaan johtuu hormooneista myös. Synnytyspelko on varmasti tosi ahdistava, jos sellasta kokee. Toivottavasti saatte apua neuvolasta siihen.
Onko kellekkään tullut suonikohjuja raskauden aikana? Mulla on alkanut näkee vähän enempi pintaverisuonia jaloissa. Ahdistaa, jos tulee pahasti näkyviin niin ei kehtaa enään käyttää hameita tai shortseja tulevaisuudessa. Muuten en pelkää niinkään, että kroppa muuttuu, mutta noita en haluisi. Äitillä ja sen siskolla on suonikohjuja ja ilmeisesti perinnöllistä kelle niitä tulee.
Huomaan, että kausittain tulee itsellekin ihme pelkotiloja kaikesta. Jännittää kerkeekö hommata kaiken ennen pikkusen tuloa (ku vielä jäissä shoppailut muuton takia), miten muutto sujuu, kuinka synnytys menee, onko lapsi terve, tulee paljon tappelua miehen kanssa (jos eka vuosi on rankka) ja riittääkö rahat. Tälläsiä stressaan välillä ja välillä taas tosi luottavainen fiilis tulevaan. Varmaan johtuu hormooneista myös. Synnytyspelko on varmasti tosi ahdistava, jos sellasta kokee. Toivottavasti saatte apua neuvolasta siihen.
Onko kellekkään tullut suonikohjuja raskauden aikana? Mulla on alkanut näkee vähän enempi pintaverisuonia jaloissa. Ahdistaa, jos tulee pahasti näkyviin niin ei kehtaa enään käyttää hameita tai shortseja tulevaisuudessa. Muuten en pelkää niinkään, että kroppa muuttuu, mutta noita en haluisi. Äitillä ja sen siskolla on suonikohjuja ja ilmeisesti perinnöllistä kelle niitä tulee.
nuupa
Vauhtiin päässyt keskustelija
Mulla on suonikohjuja toisessa jalassa. Sisäpuoli nilkasta puoleen väliin pohjetta. Samaa jalkaa vaivaa myös suonenvedot, onko sitten jotenkin yhteydessä toisiinsa. Saa nähä miltä jalat näyttää raskauden loppuvaiheilla kun viikkoja kuitenkin vasta 23+1... Mulla on kyllä ollu tossa nilkassa tosi kauan sellanen läntti nyt on vaan suurentunut tuo kivan violetti alue. Eihän se nätti oo, mutta ei se minun pukeutumiseen mitenkään vaikuta.
Meillä on aika varmasti poika tulossa, mutta sukulaisten puolesta jännittänyt kun ovat selkeästi poikien vaatteita ostelleet että entäs jos tuleekin tyttö. Meillä ei oo mitään muuta kun sinisiä vaatteita, joissa autoja ym. "poikamaista"... Ite ei olla yhtäkään vaatetta ostettu ja minä monesti harmitellut kun vauvan vaatekaappi on vaan sinistä, seassa saattaa olla jotain muuta väriä mutta joka vaatteessa on aika paljon sinistä. Vaikka sieltä poika (todennäköisesti) tuleekin niin voisi senkin pukea muihin väreihin...
Meillä on aika varmasti poika tulossa, mutta sukulaisten puolesta jännittänyt kun ovat selkeästi poikien vaatteita ostelleet että entäs jos tuleekin tyttö. Meillä ei oo mitään muuta kun sinisiä vaatteita, joissa autoja ym. "poikamaista"... Ite ei olla yhtäkään vaatetta ostettu ja minä monesti harmitellut kun vauvan vaatekaappi on vaan sinistä, seassa saattaa olla jotain muuta väriä mutta joka vaatteessa on aika paljon sinistä. Vaikka sieltä poika (todennäköisesti) tuleekin niin voisi senkin pukea muihin väreihin...
Nannuska11
Näppärä viestien naputtelija
Stressaavaa! Taas eilen illalla supisti. Sitten tulikin epämääräisiä tuntoja alakertaan. Kahdelta yöllä pohdin että aamulla soitan suoraan kätilölle sairaalaan, mutta onneksi olo helpottui ja nyt on ollu ihan normaali aamu. Tyyppi potkii ja liikkuu kovasti, otin ihan videokuvaa masusta kun näyttää hassulta.
Perjantaina ru, sinne pitäis sinnitellä jotenkin ja kysyä sitte neuvoja mitä näitten tuntemusten kanssa vois tehdä.
Lepoa vissiin vaan. Missä vaiheessa ne vois määrätä jotain lääkettä? Tietääkö kukaan?
Onnea ultraanmenijöille!
Perjantaina ru, sinne pitäis sinnitellä jotenkin ja kysyä sitte neuvoja mitä näitten tuntemusten kanssa vois tehdä.
Lepoa vissiin vaan. Missä vaiheessa ne vois määrätä jotain lääkettä? Tietääkö kukaan?
Onnea ultraanmenijöille!
Mukkis
Puuhakas puhuja
Hansu: Mulla on joo suonikohjuja ja pahoja 
Niitä on tosin ollut jo parikymppisestä ja mulla on vahva perinnöllisyysaltistus. Tosin mun molemmat isosiskot ovat selvinneet ilman kohjuja... (epäreilua) Mulla käytössä reisipituiset antitromboosisukat, mutta tuntuu siltä, että jalat tarvisivat vielä voimakkaamman tukisukan.No onneks neuvolalääkäri parin viikon päästä ja voin sille näyttää noita mun jalkoja.... Raskauden jälkeen vaivat on aina helpottaneet, mutta haaveilen että pääsisin hoidattaan noi kunnolla ihan kirurgilla.
Äippä: Mä en tikutellut ovista mitenkään,joten enpä sitten tiedä koska pikkunen on saanut alkunsa. Näköjään aika monella l.a.:ta siirretty,joten samapa kai tuo. Kaikki lapset on muutenkin aina syntyneet ennen laskettua-aikaa, joten kaippa tämäkin sitten ennen joulua syntyy.
Ihanasti potkut lisääntyneet Vielä oon päässyt vähillä vaivoilla, mutta kauhulla "odotan" mitä tuleman pitää... Edellinen loppuraskaus varmaan 30+ viikoilta täynnä kipeitä supistuksia, kipeät peräpukamat ja hermo kireellä kuin viulunkieli 
No josko sitä yrittäis ottaa iisimmin tässä raskaudessa. Mulla aikasemmin ollut se, että ollaan asuttu korvessa, kauppa ja neuvolamatkat sen 136km, mies ollut jatkuvasti pois kotoa reissuhommissa ja sitten yksin hoitanut pieniä lapsosia ison mahan kanssa... Kyllä sitä ihmettelee jälkikäteen miten sitä on selvinnyt hengissä....! Enää en kyllä suostuisi moiseen ja onneksi asutaan palvelujen vieressä ja mieskään ei ole reissuhommissa enää niin paljoa, tosin tuolla järvellä se viettää suuren osan päivistä.
No tällaista tänne, tsemppiä ultraan menijöille! Mulla se edessä keskiviikkona :)
Mukkis rv 20+4
Niitä on tosin ollut jo parikymppisestä ja mulla on vahva perinnöllisyysaltistus. Tosin mun molemmat isosiskot ovat selvinneet ilman kohjuja... (epäreilua) Mulla käytössä reisipituiset antitromboosisukat, mutta tuntuu siltä, että jalat tarvisivat vielä voimakkaamman tukisukan.No onneks neuvolalääkäri parin viikon päästä ja voin sille näyttää noita mun jalkoja.... Raskauden jälkeen vaivat on aina helpottaneet, mutta haaveilen että pääsisin hoidattaan noi kunnolla ihan kirurgilla.Äippä: Mä en tikutellut ovista mitenkään,joten enpä sitten tiedä koska pikkunen on saanut alkunsa. Näköjään aika monella l.a.:ta siirretty,joten samapa kai tuo. Kaikki lapset on muutenkin aina syntyneet ennen laskettua-aikaa, joten kaippa tämäkin sitten ennen joulua syntyy.
Ihanasti potkut lisääntyneet
Vielä oon päässyt vähillä vaivoilla, mutta kauhulla "odotan" mitä tuleman pitää... Edellinen loppuraskaus varmaan 30+ viikoilta täynnä kipeitä supistuksia, kipeät peräpukamat ja hermo kireellä kuin viulunkieli No josko sitä yrittäis ottaa iisimmin tässä raskaudessa. Mulla aikasemmin ollut se, että ollaan asuttu korvessa, kauppa ja neuvolamatkat sen 136km, mies ollut jatkuvasti pois kotoa reissuhommissa ja sitten yksin hoitanut pieniä lapsosia ison mahan kanssa... Kyllä sitä ihmettelee jälkikäteen miten sitä on selvinnyt hengissä....! Enää en kyllä suostuisi moiseen ja onneksi asutaan palvelujen vieressä ja mieskään ei ole reissuhommissa enää niin paljoa, tosin tuolla järvellä se viettää suuren osan päivistä.No tällaista tänne, tsemppiä ultraan menijöille! Mulla se edessä keskiviikkona :)
Mukkis rv 20+4
Nannuska11
Näppärä viestien naputtelija
Täällä kans suonikohjuja mutta tainnut tulla ennemminkin seisomistyöstä kuin vielä raskaudesta. Rumia on, täytyy käydä leikkauttamassa kunhan palaan töihin jossain vaiheessa. Meillä onneksi työterveyshuolto hoitaa. Helpottaisi sitten jalkojen juiminta ja krampitkin.
Nuppu<3
Satasella mukana keskusteluissa
Neppsu, mistä tiesit mennä sisätutkimuksiin? Mulla oli jo lekuritutkimus ja silloin kaikki oli ok, mutta suurin huoleni on että entäs jos paikat avautuukin liian aikaisin, miten tietää tarkistuttaa tilanteen. Millaisia oireita siitä tulee?
Mulla oli paljon suppareita kuukaus takaperin mutta nyt levolla ne ovat hellittäneet.
Mulla oli paljon suppareita kuukaus takaperin mutta nyt levolla ne ovat hellittäneet.
Nuupa mullakin on ollut aika paljon suonenvetoja, joten uskoisin, että jotenkin yhteydessä toisiinsa.. Taitaa olla aikas kalliita hoidattaa suonikohjut, jos on vaan esteettisestä syystä. Sukurasite ja seisomatyö itelläkin, että katotaan millaset jalat joulukuussa, Nyt ei vielä kovin näkyviä ole. Ootteko kokenut noista sukista jotain apua? mistä ootte ostanut ja paljon maksoi? Itsellä oli kompressio säärystimet treeneistä palautumiseen aikaisemmin käytössä. Ajaakohan saman asian, vaikka olen ilmeisesti jo hukannut niistä toisen.
Voi ei! Ultra oli muuten ok ja vauvan koko 354g :) sukupuolta ei saatu kun myllerö piti jalat ristissä! Kyl ärsyttää ku oisin halunnu tietää! ja sit vielä kaikenlisäks sain just tietää että oon halaillu ja saanut poskipusuja enterorokko potilaalta! Nyt sit neuvolassa selvittävät pitääkö miun mennä tarkkailuun! eiiii
ja sit vielä kaikenlisäks sain just tietää että oon halaillu ja saanut poskipusuja enterorokko potilaalta! Nyt sit neuvolassa selvittävät pitääkö miun mennä tarkkailuun! eiiii
Me saadaan mun poikaolosta huolimatta pikku prinsessa
kaikki oli hyvin ja tyttö kunnolla näytteli 'kolmea helmeään' ettei vaan pääse erehtymää. Erittäin vilkas rakas prinsessa sit tulee. Oon ihan puulla päähän lyöty kun olin satavarma et on poika!!
kaikki oli hyvin ja tyttö kunnolla näytteli 'kolmea helmeään' ettei vaan pääse erehtymää. Erittäin vilkas rakas prinsessa sit tulee. Oon ihan puulla päähän lyöty kun olin satavarma et on poika!!
Hirni ja jemina hieno että teidän pikkkusilla kaikki hyvin:)
Hirni tyhmänä ja tietämättömänä kysäsen, voiko se enterorokko vaikuttaa jotenkin vauvaan? Minkälainen ylipäätään on enterorokko?
Nuppu toivottavasti et saa tuomiota niin ei tarvitse mittailla ja miettiä ruoka asioita! Mutta ei täällä kun saa mittailla sokereita niin ei noi mun sormet ainakaan mitenkään kipeät ole, ehkä tämäkin yksilöllistä?
Suonikohjut ja peräpukamat sain ensimmäisestä raskaudesta mutta onneksi eivät vaivaa milläänlailla paitsi kosmeettisesti...
Pakko kyllä nyt itseki myöntyä että tää saa kyllä jäädä vikaksi vauvaksi kun tää raskaus kyllä ehdottomasti mulle vaikein ja rankoin! Innolla odotan joulukuuta että saa vauvan syliin ja oman olon normaaliksi! Hitto kun yhdenkään vauva aikana en ole ollut näin väsynyt kun mitä olen nyt, aivan poiki!!
Hirni tyhmänä ja tietämättömänä kysäsen, voiko se enterorokko vaikuttaa jotenkin vauvaan? Minkälainen ylipäätään on enterorokko?
Nuppu toivottavasti et saa tuomiota niin ei tarvitse mittailla ja miettiä ruoka asioita! Mutta ei täällä kun saa mittailla sokereita niin ei noi mun sormet ainakaan mitenkään kipeät ole, ehkä tämäkin yksilöllistä?
Suonikohjut ja peräpukamat sain ensimmäisestä raskaudesta mutta onneksi eivät vaivaa milläänlailla paitsi kosmeettisesti...
Pakko kyllä nyt itseki myöntyä että tää saa kyllä jäädä vikaksi vauvaksi kun tää raskaus kyllä ehdottomasti mulle vaikein ja rankoin! Innolla odotan joulukuuta että saa vauvan syliin ja oman olon normaaliksi! Hitto kun yhdenkään vauva aikana en ole ollut näin väsynyt kun mitä olen nyt, aivan poiki!!
Enterorokko on kyl yks maailman vittumaisimmista taudeista jos sattuu ärtsympänä kohdalle! Meillä ko. tauti vieraili kevättalvella... Mulla alkoi älyttömällä kurkkukivulla, näytti kurkku siltä kun ois angiina ja turpos melkeen tukkoon. Sormenpäissä, varpaissa ja jalkapohjissa oli todella kipeitä pieniä punasia näppylöitä. Miehellä oli sit pahimpana, ei ollu kurkkukipua, mut kädet ja jalat aivan hiton kipeenä näppylöistä ja iho kuoriutui lopulta irti, kesti tätä riemua joku 2-3 viikkoa. Lapset selvis onneks parilla näppylällä ja yhdellä kuumepäivällä. Meillä aikuisilla sitten kynnet irtoili parin kk:n päästä sairastamisesta, ei onneks kaikki, mut muutama kynsi vaihtui...
Täällä kans aivan tautinen tuo väsymys, mut ei sit välttämättä yöllä tule uni. La-su valvoin koko yön, millon oli kuuma ja millon kylmä, kolotti jalkoja, refluksi vaivas, päätä särki ja kaikkea muuta mukavaa... Viime yönä sit onneks vähän paremmin tuli uni, mut nuorempi muksuista näki painajaisia ja huuteli sit useampaan otteeseen yöllä Stressi vaivaa muuttamisesta ja hoidettavista asioista, kyllä tuo unettomuuskin ahdistaa, et toivottavasti vauvalle ei siitä mitään suurempaa haittaa ole..
Kehonkuvan muuttumisessa ahistaa oikeastaan vaan isot tissit! On kyllä ikävä niitä B-kuppeja, "onneks" ei oo juoksulenkeille kyennyt kipujen ja supistelujen takia, saattas vähän ahdistaa kunnon urheiluliivien osto rahallisesti, ku tottunu henkkamaukan halppisliiveihin. Jalkoja särkee ja verisuonet melkosen pinnassa, suonikohjut ehkä hieman kauhistuttaa, jos semmosia ilmaantus. Tuntuu tuo ravinto vaikuttavan paljon tuntemuksiin koko kropassa, jos erehtyy vähänkin hiilaripitosempaa ruokaa syömään tai vaikka saunan päälle limsaa/siideriä (alkoholitonta) nykäsemään, niin johan turvottaa ja jalkoja särkee
Mites muilla syömiset? Joko alkanu annoskoot pienenemään? Itellä ollu jo alkuraskaudesta asti vaikea saada kunnollisia määriä ruokaa alas jo ihan pahoinvointien takia, mut nyt on kyl tilanne vaan pahentunu. "Onneks" ruuansulatus hidastuu raskausaikana ja elimistöllä menee tupla-aika sulatella sapuskaa, mut silti jotenkin hirvittää, kun mies syö nykyään enemmän kun minä :D Mulla siis mies semmonen alipainon/normaalipainon rajoilla keikkuva hujoppi, jolla maha ei tunnu vetävän kovinkaan isoja annoksia kerralla ja aina naureskellaan ku minä urheilevana naikkosena vetelen jopa kolminkertasia annoksia mieheen verrattuna :D
Joo siis ultralla veikattu sukupuolihan on vaan veikkkaus. Eikä kromosimitutkintakaan takaa kun sukusolujen mukaan sukupuolen, mutta jalkovälistähän voi löytyä päinvastanen värkki, tai jopa molemmat, harvinaista toki :) Mulla kiinalainen kalenteri ja omat veikkaukset olojen mukaan menny oikein kahden ekan kohdalla ja nyt näytti ainakin ultran mukaan, että nämä pitäs jälleen paikkansa. Meillä nuita vaatteita on ostettu vähään mikä omaa silmää miellyttää, osa näyttää poikamaisilta, osa tyttömäisiltä ja isoin osa neutraaleja vaaleita, joita kirpparit tuntuu olevan pullollaan lähes uudenveroisessa kunnossa.
En taas muista pitikö muuta kirjotella, sitä tuntuu vähän hitailla käyvän väsymyksen takia... Onnittelut hyvistä ultrakuulumisista ja tsemppejä ultraan meneville! :)
Täällä kans aivan tautinen tuo väsymys, mut ei sit välttämättä yöllä tule uni. La-su valvoin koko yön, millon oli kuuma ja millon kylmä, kolotti jalkoja, refluksi vaivas, päätä särki ja kaikkea muuta mukavaa... Viime yönä sit onneks vähän paremmin tuli uni, mut nuorempi muksuista näki painajaisia ja huuteli sit useampaan otteeseen yöllä
Stressi vaivaa muuttamisesta ja hoidettavista asioista, kyllä tuo unettomuuskin ahdistaa, et toivottavasti vauvalle ei siitä mitään suurempaa haittaa ole..Kehonkuvan muuttumisessa ahistaa oikeastaan vaan isot tissit! On kyllä ikävä niitä B-kuppeja, "onneks" ei oo juoksulenkeille kyennyt kipujen ja supistelujen takia, saattas vähän ahdistaa kunnon urheiluliivien osto rahallisesti, ku tottunu henkkamaukan halppisliiveihin. Jalkoja särkee ja verisuonet melkosen pinnassa, suonikohjut ehkä hieman kauhistuttaa, jos semmosia ilmaantus. Tuntuu tuo ravinto vaikuttavan paljon tuntemuksiin koko kropassa, jos erehtyy vähänkin hiilaripitosempaa ruokaa syömään tai vaikka saunan päälle limsaa/siideriä (alkoholitonta) nykäsemään, niin johan turvottaa ja jalkoja särkee
Mites muilla syömiset? Joko alkanu annoskoot pienenemään? Itellä ollu jo alkuraskaudesta asti vaikea saada kunnollisia määriä ruokaa alas jo ihan pahoinvointien takia, mut nyt on kyl tilanne vaan pahentunu. "Onneks" ruuansulatus hidastuu raskausaikana ja elimistöllä menee tupla-aika sulatella sapuskaa, mut silti jotenkin hirvittää, kun mies syö nykyään enemmän kun minä :D Mulla siis mies semmonen alipainon/normaalipainon rajoilla keikkuva hujoppi, jolla maha ei tunnu vetävän kovinkaan isoja annoksia kerralla ja aina naureskellaan ku minä urheilevana naikkosena vetelen jopa kolminkertasia annoksia mieheen verrattuna :D
Joo siis ultralla veikattu sukupuolihan on vaan veikkkaus. Eikä kromosimitutkintakaan takaa kun sukusolujen mukaan sukupuolen, mutta jalkovälistähän voi löytyä päinvastanen värkki, tai jopa molemmat, harvinaista toki :) Mulla kiinalainen kalenteri ja omat veikkaukset olojen mukaan menny oikein kahden ekan kohdalla ja nyt näytti ainakin ultran mukaan, että nämä pitäs jälleen paikkansa. Meillä nuita vaatteita on ostettu vähään mikä omaa silmää miellyttää, osa näyttää poikamaisilta, osa tyttömäisiltä ja isoin osa neutraaleja vaaleita, joita kirpparit tuntuu olevan pullollaan lähes uudenveroisessa kunnossa.
En taas muista pitikö muuta kirjotella, sitä tuntuu vähän hitailla käyvän väsymyksen takia... Onnittelut hyvistä ultrakuulumisista ja tsemppejä ultraan meneville! :)
Raskausarpiinhan vaikuttaa eniten kai ihotyyppi, mut ite oon ihan alusta asti rasvaillu mahan ja tissit kookosöljyllä aamuin illoin ja saunassa sit kuivaharjannu ihoa mahasta/reisistä, niin vilkastuttaa verenkiertoa. Ekassa raskausdessa vaan tissit kärsi vauriot raskausarpien muodossa, kun en älynny sillon rasvailla, mut muuten ei arpia tullut. Tokassa raskaudessa sisäreisiin tuli arpia, mut muuten säästyin arvilta. Nyt oon sit kaikki alueet rasvaillu huolellisesti, ei ainakaan vielä ole mtn arpia tullut :)
Rakenneultrassa käyty ja vauvalla kaikki hyvin <3 Painoarvio oli 293g (viikkoja 19+6) ja muutenkin vastasi kooltaan viikkoja. Kaikki rakenteet olivat kunnossa, eli terveeltä pikkuiselta näytti. Ja poikaa meille ultraaja vähän lupaili, mutta sanoi arvauksensa olevan vielä melko epävarman. Muutenkin ultraaja oli kauhean kiireinen ja hiljainen. Piti itse kysellä, että onko tuo käsi ja mitä nyt mittaat ym. sukupuoltakaan ei meinannut enää meille näyttää, kun oli sen itse aiemmin kurkannut kertomatta... Ja kuviakin piti erikseen pyytää, kun ei ollut ultraaja niitä automaattisesti ottanut. Jouduin uudelleen hyppäämään pöydälle, että saatiin kuvat. Ensi viikolla olisi sitten se neuvolan rakenneultra, jonne taidan tämän päiväisen kokemuksen ja epävarman sukupuolilupauksen ansiosta mennä vauvaa 4D :llä kurkkimaan. Seuraava äippäpolin ultrakin jo kuukauden päästä. Ihan mielettömän ihana fiilis, kun kaikki on hyvin <3 Melko vahva tyttöolo mulla oli pitkään olut, viikonloppuna useat sormustestit lupas poikaa. Ehkä ensi viikolla vielä varmistuu...