Jemina onnea koko perheelle! :)
Äityli x 4
Kommentoinnin ninja
Onnea Jemina koko perheelle 
Metsäläinen
Piirimestaruustason postaaja
Onnea Jemina!! ♡♡
Ei nyt ihan sovi ehkä tähän vauvahuuman keskelle, sori Jemina :)
Mutta ahdistaako teitä koskaan koko lapsiperhe-elämä (siis ihan normaalistikin eikä vaan silloin ku kaikki on vaikeeta ja itketään, sairastellaan ja kiukutellaan). Mua edelleen vähän ahdistaa tämä toisenkin tuleminen, kun tuntuu et sitten on ihan vankina omassa kodissa, kun mihin sitä kaks lasta saa hoitoon ja toinen taas niin pienikin, että ei voi edes jättää pitkäksi aikaa. Haluaisin mennä festareille, rannalle, reppureissulle, tai ihan vaan olla yksin ylipäätään monta päivää putkeen. Hemmetin koirakin vielä hankaloittaa kuviota. Kattelen vaan jotain Ruisrock-videoita masentuneena. Olispa toi mies edes semmoinen ”no niin, nyt mennään” -tyyppi, niin sais ehkä jotain sumplittua, mut se vaan sanoo et mikä sua estää. En mä yksin niihin rientoihin haluis vaan et sekin innostuis mukaan.
Ja silti tämä elämä on sitä mistä oon aina haaveillut, pari lasta ja kiva mies. Silti välillä miettii et tuliko valittua väärä elämä. Kuvittelin et se menis niin, että lapsi vaan kainaloon ja menoks, mut ei se mee niin ainakaan ton meidän tyypin kanssa.
Ja Jemina haluan silti kuulla kaikki ihanuudet ja kamaluudet synnytyksestä ja ekoista päivistä pienen uuden ihmeen kanssa
Mutta ahdistaako teitä koskaan koko lapsiperhe-elämä (siis ihan normaalistikin eikä vaan silloin ku kaikki on vaikeeta ja itketään, sairastellaan ja kiukutellaan). Mua edelleen vähän ahdistaa tämä toisenkin tuleminen, kun tuntuu et sitten on ihan vankina omassa kodissa, kun mihin sitä kaks lasta saa hoitoon ja toinen taas niin pienikin, että ei voi edes jättää pitkäksi aikaa. Haluaisin mennä festareille, rannalle, reppureissulle, tai ihan vaan olla yksin ylipäätään monta päivää putkeen. Hemmetin koirakin vielä hankaloittaa kuviota. Kattelen vaan jotain Ruisrock-videoita masentuneena. Olispa toi mies edes semmoinen ”no niin, nyt mennään” -tyyppi, niin sais ehkä jotain sumplittua, mut se vaan sanoo et mikä sua estää. En mä yksin niihin rientoihin haluis vaan et sekin innostuis mukaan.
Ja silti tämä elämä on sitä mistä oon aina haaveillut, pari lasta ja kiva mies. Silti välillä miettii et tuliko valittua väärä elämä. Kuvittelin et se menis niin, että lapsi vaan kainaloon ja menoks, mut ei se mee niin ainakaan ton meidän tyypin kanssa.
Ja Jemina haluan silti kuulla kaikki ihanuudet ja kamaluudet synnytyksestä ja ekoista päivistä pienen uuden ihmeen kanssa
Vai että ahdistaako? JOOO!! Mä olin jo asennoitunut siihen että alotan koulun ja palaan takas työ elämään kun Siiri sen 3v mutta nythän se venähtää taas vuodella...
Olisin kyllä ihan valmis palamaan aikuisten elämään! Oonhan mä ollut kotona jo 7.5 vuotta että olis ihme jos seinät ei niskaan kaatuis edes jossain määrin
Lapset ei kylläkään hirveämmin meidän menoja häiritse, mennään vaan nykyään lapsellisempiin juttuihin:) esim nyt tulevana maanataina lähdetään viikoksi savoon sukuloimaan ja tutustumaan pohjois-Savon menoihin, siitä sitten viikoksi Turkuun, Muumimaailmaan ja Turun linnaan tottakai viime viikko kierrettiin tätä lähitienoota...
Mutta aikuisten menot on kyllä elettyä elämää... miehen kaa olis kiva viettää aikaa kahdestaan mutta tuskin tulee hetkeen tapahtumaan!
Eli tytsy, samaistun!
Olisin kyllä ihan valmis palamaan aikuisten elämään! Oonhan mä ollut kotona jo 7.5 vuotta että olis ihme jos seinät ei niskaan kaatuis edes jossain määrin
Lapset ei kylläkään hirveämmin meidän menoja häiritse, mennään vaan nykyään lapsellisempiin juttuihin:) esim nyt tulevana maanataina lähdetään viikoksi savoon sukuloimaan ja tutustumaan pohjois-Savon menoihin, siitä sitten viikoksi Turkuun, Muumimaailmaan ja Turun linnaan tottakai
viime viikko kierrettiin tätä lähitienoota...Mutta aikuisten menot on kyllä elettyä elämää... miehen kaa olis kiva viettää aikaa kahdestaan mutta tuskin tulee hetkeen tapahtumaan!
Eli tytsy, samaistun!
Ahdistaa, mutta lähinnä sillon kun kaikki on päin helvettiä :D Kyl meillä mennään lasten kanssa ja lasten ehdoilla, mut saa heidät tarvittaessa hoitoonkin. Mä menin naimisiin parhaan kaverini kanssa, että ei silleen edes tarvitse lähteä viettämään aikaa mihinkään erikseen kun se täydellinen seuralainen löytyy jo kotoa Itse oon ajatellut niin, että nämä lapset on vain hetken pieniä ja sitä kyllä ehtii menemään sitten kun ovat isompia ja kaikki on helpompaa. Mulla kyllä niin helppo tilanne tässä väsymyskoomassa kun ei yksinkertaisesti edes jaksaisi muuta tehdä kuin nukkua, että ehkä se ahdistus voi nostella päättää joskus myöhemmin. Sanoisin, että ihan normaali äitiyteen liittyvä tunne jos tulee ajoittain :)
Itse oon ajatellut niin, että nämä lapset on vain hetken pieniä ja sitä kyllä ehtii menemään sitten kun ovat isompia ja kaikki on helpompaa. Mulla kyllä niin helppo tilanne tässä väsymyskoomassa kun ei yksinkertaisesti edes jaksaisi muuta tehdä kuin nukkua, että ehkä se ahdistus voi nostella päättää joskus myöhemmin. Sanoisin, että ihan normaali äitiyteen liittyvä tunne jos tulee ajoittain :)
Tytsy KYLLÄ! Mut mulla on vaan älytön kaipuu töihin! Tai ei niinkään nykyiseen työhöni vaan johonkin missä saisin enemmän haastetta ja haastaa itseäni. Loppuvuoden oon vielä hoitovapaalla, mutta aloitan heinäkuun loputtua pommituksen esimiehelleni sun muille että löytyiskö sellaista hommaa mistä haaveilen ja aikaisemmin mieluiten kuin vuodenvaihteessa :D
Voi apua, huomenna 5h autossa istumista tiedossa... niin toivon että muksut ei vedä kovin paljoa palkokasveja nenäänsä! Pohjois-Savoon varoitus, ryhmä Rämän arvioitu saapumis aika 13.00:D
Niin ollaan siis menossa sukuloimaan ja mökille viikoks
Niin ollaan siis menossa sukuloimaan ja mökille viikoks
Nyt kun isompi on jo 5 vuotta, on alkanut realisoitua ihan tosissaan se, että sen "oman elämän" saa joskus takaisin! Vielä mennään edelleenkin aika usein siinä oman ajan ja tilan kaipuussa, mutta pikkuhiljaa kuvioihin on ruvennut tuleen myös kivoja "isompien" juttuja, joista aikuinenkin nauttii :)
voimia toipumiseenToipumista sinne pojalle Mir! Sairaalaan asti vievä sairastaminen on kyllä koko perheelle aina raskasta
Meilläkin on tänää ollu reissupäivä. Aamulla lähdettiin Oulusta kymmeneltä ja ny ollaan Hämeenlinnassa :) Meijän sakki tuppaa reissaamaan aina vähä hitaamman kaavan kautta :D Tää viikko valmistellaan häitä täällä ja lauantaina päästään viimein juhlimaan!
Meilläkin on tänää ollu reissupäivä. Aamulla lähdettiin Oulusta kymmeneltä ja ny ollaan Hämeenlinnassa :) Meijän sakki tuppaa reissaamaan aina vähä hitaamman kaavan kautta :D Tää viikko valmistellaan häitä täällä ja lauantaina päästään viimein juhlimaan!
Mir, tsemppiä sinne toipumiseen! Kiinnostaisiko jotkut tehtävä-/värityskirjat? Uusia elokuvia? Käsitöitä? Askartelua? Meillä tuo just 7 täyttänyt on tosi vaikea saada pysymään paikallaan, mutta jaksaa keskittyä esim legoista kasailemaan ohjeen mukaan. Myös lautapelit saa rauhoittumaan :)
Angelique80
Sanaisen arkkunsa ammentaja
Onnittelut vauvan johdosta Jemina :)
Mulla on hiukan hankala tilanne ja tiedän jotenkin että reagoin väärin tähän, mut en osaa muutenkaan reagoida... 10 vuotiaalla pojalla on kaverina poika jonka kotiolot on äärettömän epävakaat ja kuultujen juttujen perusteella myös muita outoja tapoja. Tiedän sen siitä kun tämän pojan isä oli se joka ajoi mun pojan isän surma-autoa. Eli siis "tappoi" mun miehen. Ja minä tiedän ettei se ole ton pojan vika mut...
Mun poika haluais kauheasti mennä yökylään ton pojan luo. Mä en voi /halua päästää ku tiedän näitä tän perheen juoppojuttuja, tän äidin ostaneen juomia alaikäisille ja juoneen niiden kanssa, ja muahan se nainen katsoo niin murhaavasti, ihankuin heidän ongelmat olis mun vikoja...
Olen antanut pojan käydä siellä kylässä ja se poika on käynyt meillä. Mut yökylään en pysty, en vaan voi. Itsehän en ole missään tekemisissä sen naisen kanssa, enkä todellakaan haluakaan. Ymmärsiköhän joku mitä yritin selittää... Mut kuitenkin, poika kysyy koko ajan että miksi ei voi mennä sinne yöksi. Enkä tiedä mitä sanoisin... Pitäiskö teidän mielestä päästää?
Mulla on hiukan hankala tilanne ja tiedän jotenkin että reagoin väärin tähän, mut en osaa muutenkaan reagoida... 10 vuotiaalla pojalla on kaverina poika jonka kotiolot on äärettömän epävakaat ja kuultujen juttujen perusteella myös muita outoja tapoja. Tiedän sen siitä kun tämän pojan isä oli se joka ajoi mun pojan isän surma-autoa. Eli siis "tappoi" mun miehen. Ja minä tiedän ettei se ole ton pojan vika mut...
Mun poika haluais kauheasti mennä yökylään ton pojan luo. Mä en voi /halua päästää ku tiedän näitä tän perheen juoppojuttuja, tän äidin ostaneen juomia alaikäisille ja juoneen niiden kanssa, ja muahan se nainen katsoo niin murhaavasti, ihankuin heidän ongelmat olis mun vikoja...
Olen antanut pojan käydä siellä kylässä ja se poika on käynyt meillä. Mut yökylään en pysty, en vaan voi. Itsehän en ole missään tekemisissä sen naisen kanssa, enkä todellakaan haluakaan. Ymmärsiköhän joku mitä yritin selittää... Mut kuitenkin, poika kysyy koko ajan että miksi ei voi mennä sinne yöksi. Enkä tiedä mitä sanoisin... Pitäiskö teidän mielestä päästää?