Joulukuun mammat 2015

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja Esma
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Mir hyyyyiiii, noi punkit on... ihan puistattaa!
Millonkohan täällä pääsee kouluun tutustumaan?
Poodle olihan se aika shokki mut iloinen sellanen:) vaikka tois arvostahan se on, kunhan vaan voi hyvin:)
 
Täällä nyt rv 32 menossa ja kaikki hyvin odotuksen kannalta. Puutuneet jalat vaivaa öisin ja pissattaminen. Edelleen remonttimelun kanssa tapellaa ja joulukuiselta leikataan kuukauden päästä nielurisat ja olen ihan kauhuissani.. ei saa mennä kuin yksi huoltaja mukaan. Tässä tapauksessa isi menee kun tyttö joutuu jäämään yöksi tarkkailuun.. itken jo nyt.. :( ja onnea äippä pojasta!
 
Jemina hyvin se leikkaus menee:) multa leikattu junnuna samat ja oli just parasta kun sai syödä jätskiä ruuaksi:) ymmärrän kyllä huolesi mutta luota siihen että terveydenhuolto osaa hommansa!
On se nyt piru kumma kun eivät saa remppa hommaansa tehtyä:(
 
Voih, osaiskohan kukaan antaa hyviä vinkkejä kahden lapsen samanaikaiseen nukahtamisunikouluun? Meillä on ajauduttu aivan älyttömän huonoon rytmiin kesäajan ja sairastelujen takia... Muksuja ei tahdo saada millään nukkumaan, kun ne kanavoi uhmaansa nukkumisen välttelyyn -.- Esikoinen yllyttää pienempää tekemään kaikkia tyhmyyksiä ja jos pienempi nukahtaa niin hiipparoi itse millon milläkin asialla kymmeneen asti :O Tänäänkin herätettiin ne seiskalta ja vietettiin tosi aktiivinen päivä, annettiin huomiota ja aikaa, mutta ei... Mä en itse osaa mennä nukkumaan, jos en saa olla jonkun aikaa rauhassa, eli joko valvon puolille öin tai sit nukun stressaantuneena surkeeta unta -.-'
 
Niin ja tosiaan kumpikaan ei nuku päikkäreitä, joskus nukahtavat autoon, mut sitäkin on nyt yritetty välttää kaikin keinoin...
 
Poodle, ei mitään vinkkejä, mutta vertaistukea :) meillä kans ihan mahdoton show melki joka ilta... Aika lailla riippumatta siitä mimmoinen päivä on ollut. eli kuuntelen vinkkejä myös.
 
Meillä nykyään kaikki syövät iltapalan seiskan aikaan ja pienemmät menee unille puol kahdeksan-kahdeksan aikaan. Pimeään huoneeseen, iltapusut ja toivotetaan hyvät yöt. Jossain vaiheessa oli sängyssä hillumista ja höpöttelyä, mut se loppui kun palautettiin aina sänkyyn makaamaan. Meillä joulukuinen menee ensin nukkumaan ja sit isosisarukset puol yhdeksään mennessä, pienin nukkuu vielä meidän makkarissa ja hänet nukutetaan sylissä pimeässä makkarissa heti kun joulukuinen saatu sänkyynsä. Eli ajoissa aletaan valmistelut ja ajoissa sänkyyn, pimeä huone ja samalla tylsällä rutiinilla vedetään joka ilta. Millekään perseilylle ei edes anneta mahdollisuutta. En tiedä onko tästä mitään hyötyä, mut näin meillä :)
 
Kiitos vertaistuesta ja vinkeistä!

Pitäis varmaan vielä tehdä jämäkämmäksi meidänkin rutiinit... Jotenkin tuntuu, et lapset ei ollenkaan tajua nukkumaanmenon tarkoitusta kun on niin valoisaa. Joka ilta ne on yllättyneitä siitä, että "nyt jo" pitää mennä unille, joten pitäis vielä paremmin niitä siihen ehkä valmistella. Tietenkään se, että me vanhemmatkin ollaan kuukauden hermomankeloinnin jälkeen jo valmiiksi kettuuntuneita koko nukutukseen, ei varmasti auta asiaa... Onneks tänään saadaan muksut yökylään, jospa se vähän korjais kaikkien hermoja :)
 
Me laitetaan verhot kiinni joskus neljän-viiden aikaan niin on jo hämärämpää, mutta ei tietenkään ole apua jos myöhään ulkoilee :D Kelloahan ei noin pienet tietenkään ymmärrä, mut voihan sitä aina yrittää selittää, että mikä aika meneillään ja mitä seuraavaksi. Ja kyllähän lapset hermoilun vaistoavat, että jospa se edes yhden illan hengähdys toisi lisäapua :)
 
Mä oon oikeesti miettiny et onko meidän pojalla adhd, kun se on niin hankala. Teillä joilla on vilkkaamman ja temperamenttisen luontaiset tyypit, rauhoittuuko teidän lapset kuitenkin helposti esim. illalla jos silittelee tai jos ottaa kesken perseilyn kainaloon tai ylipäätään koskaan :o
 
Meillä esikoinen omaa tosi vahvan temperamentin, kuopus puolestaan on semmonen hassutteleva härrävärkki. Kumpikin osaa kyllä rauhoittuakin ja nää riehumiset menee vaiheittain. Nyt tuntuu, et kumpikin on vetänyt jonku (anteeksi) perseilyarvan tästä uhmalotosta... -.- On ne välissä ihan parhaat kaverit ja leikkii joskus puolikin tuntia ihan rauhassa, mutta välillä taas tapellaan ja hillutaan niin, että meluherkällä äipällä hermot helisee o.O
 
Mitäpä warheart teette jos "perseily" (ei tuollaista termiä voi kyllä lapsista käyttää, ihan hirveän kuuloinen `:D ) ei lopu? Meidän joulukuinen ei nim. lopeta millään, kun sille päälle sattuu. Ja sehän sattuu tosi usein olemaan sillä päällä... Menee kyllä hermot ihan täysin ja tekisi välillä mieli sitoa tyyppi sänkyyn :rolleyes:
 
Air, kyllä se loppuu aina jossain vaiheessa, vaikka sit sata kertaa vie takaisin sänkyyn :) Yleensä tehdään olosuhteet sellaisiksi, että ei ole mahdollista lapsen saada ”erävoittoa” jostain väännöstä, koska siitä sit voi jäädä mielikuva, että tarpeeksi kun temppuilee niin saa tahtonsa läpi ja sit se on aina vaan vaikeampaa saada rauhoittumaan. Perseily on mun mielestä just hyvä sana kun kuvaa sitä toimintaa täydellisesti :D

Tytsy, meillä tämä nuorin on sellainen, että vaikea saada rauhoittumaan, mutta se on täysin liitetty noihin allergioihin, eli nyt kun saatu ruokavaliota kohdilleen niin rauhoittunut meno kokonaisvaltaisesti! Onko teillä sit paljon virikkeitä jatkuvasti? Jos lapsi ei siksi vaikka kykene rauhoittumaan? Jos jotain yliherkkyyttä aisteissa niin helposti käy ylikierroksilla :)
 
Takaisin
Top