Joulukuun jutut

Mun polttareissa oli oli nämä 2 mun kaveria, veljen vaimo ja sit parhaimpia työkavereita. Oliskohan meitä ollu joku 7 tyyppiä. Että siinä mun hervottomat polttarit :wink
Ja meillä kun ei muutenkaan ole mikään suuri suku, niin miehen veli aivopesevän vaimokkeineen kans katkas välit täysin. Ja ei oo voinu kertoo syytä. Oltiin aika läheisetkin jo mutta...
Mutta olen yrittäny ajatella että kyllä monet on selvinny elämästään hyvinkin suppealla verkostolla. Ja ehkä se päivä paistaa joskus vielä risukasaankin. :3some
 
Kyllä mä oikeastaan olen aika tyytyväinen mun elämään näinkin. Ei muutama lisäystävä (nimenomaan ystävä, ei kaveri) olisi pahitteeksi, mutta en silti koe olevani yksinäinen. Se on varmaan ympäristön paine / muiden ihmisten runsaat ihmissuhteet, jotka saa miettimään omaa elämää, että onko tää vähän noloa / kertooko se musta ihmisenä jotain, kun itsellä ei ole kovin vilkas sosiaalinen elämä tai isoa ystäväpiiriä. Mutta tietysti voisin itsekin aktiivisemmin pitää ihmisiin yhteyttä, harvemmin kukaan tulee kotoa hakemaan...

Huomasin muuten tuolta kesäkuisten listasta, että saatetaan sanko olla synnärillä samaan aikaan. :)
 
Se on kyllä tosi, että kotoa ei tulla hakemaan. Mutta on se aika turhauttavaa, että ite yrittää kyllä pitää yhteyttä, mutta kun toinen osapuoli ei sitte vaivaudu senkään vertaa. :/ Mutta näillä mennään, mitä on annettu :)
 
Mulla oli kans edellisessä asuinpaikkakunnalla aika vähä ystäviä, ja ne ketä oli, ei ollu mun tyylisiä yhtään. Oon kuitenki tosi sosiaalinen, että kavereita oli paljon mutta olin jotenki kaikista sisäpiireistä ulkopuolella. Nyt ku muutin uuteen paikkakuntaan, päätin olla superaktiivinen ja täällä oonki saanu monia ystäviä + ketkä on vielä mun tyylisiä. Ja hyväksyy mut raskaana ollessaki, vaikkei ite oo todellakaa lähelläkää tätä tilannetta. Mulla on vahva uskomus, että jos ei oo oikee hyviä ystäviä ni sit ei oo vaa löytäny omanlaisia! Siihe ainaki mulla toimi ratkasuna se, että on tosi aktiivinen ja etsii eri piirejä, tutustuu tosi moniin. Sillai saa enemmä kavereita, kenestä voi valita kehen panostaa ja haluaa saada ystävyyden. Koska kuitenki jos ite tykkää niistä, neki kyllä varmasti tykkää itestä :) Toi on vaa tosi raskasta aktivoitua hirveesti, mutta se on mun mielestä sen arvoista :)
 
Minun täytyy töissä myös varoa potkuja ja lyömisiä, joten joudun sitten valikoimaan potilaita vähän sen mukaan. Ärsyttää joka kerta selittää, kun on jonkun uuden työparina, että en mielellään ota sitä kun.... Aina kauheat perustelut. On kaikki tähän mennessä ymmärtänyt ongelman ihan hyvin, mutta mua vaan nolottaa "valikoida", että ketä hoidan. En halua sellata mainetta, että olisin vaan laiskuuttani laittamatta.
 
Lara88 sanoi:
Minun täytyy töissä myös varoa potkuja ja lyömisiä, joten joudun sitten valikoimaan potilaita vähän sen mukaan. Ärsyttää joka kerta selittää, kun on jonkun uuden työparina, että en mielellään ota sitä kun.... Aina kauheat perustelut. On kaikki tähän mennessä ymmärtänyt ongelman ihan hyvin, mutta mua vaan nolottaa "valikoida", että ketä hoidan. En halua sellata mainetta, että olisin vaan laiskuuttani laittamatta.
Click to expand...

Mulla on onneks ollut niin ihania työkavereita, et ne suojelee mun pikkuistani ja mua noilta meidän aggressiivisilta potilailta. Toki aina mun on mahdotonta välttyä hoitamasta niitä potilaita. Meillä sai just toinen raskaana oleva hoitaja potkun mahaansa ja oli tarkkailussa sen vuoksi. Onneksi mitään vakavaa ei tapahtunut, vaan hän on yhä onnellisesti raskaana.

Mulla on ensi viikon jälkeen viikko vuosilomaa ja saan olla siis viikon kotona lepäilemässä ihan luvan kanssa. Hyvä fiilis siitä :happy093
 
Pihla: voi olla hyvinkin mahdollista :)

En myöskään koe itseäni yksinäiseksi, ja toisaalta, en kyllä jaksais jos koko aika pitäis olla menossa jonkun luo tai joku olis aina meillä. Tiedän eräänkin perheen missä on vieraita tyyliin aina, ja mun mielestä jos oon jonkun kans sopinu et kahvitellaan niin se olis privaatti kahvittelu. Mutta tuossa paikassa kun aikoinaan kävin, niin siellä oli miltei aina yksi jollei kaksikin muuta tyyppiä vieraillulla.

Mä en oo osannu töissä, vielä, valikoida asukkaita. Muutama on tällänen kenet tietää että voipi tulla nyrkistä mahaan tms, onneks nekin harvakseltaan. Ja sit on nää muutamat tapaukset kun heittäytyy yllättäin totaali jalattomaks tms, selkä kiittää... Ehkä sitten kun asia tulee julkiseksi niin tilanne muuttuu, ja muut suojelee

Tulipa käytyä näin rauhallisena ajankohtana ideaparkissa, sain muutamat joululahjat hommattua. Ja itselleni yhdet äitiysfarkut. Ne tosin on ennakkoon ostettu, mutta meiltäpäin ei mammavaatteita löydy. Ja ne muutamat housut mitä on edellisestä raskaudesta, menee varmaan yhdet verskat päälle. Nää jääneet +6kg hieman muuttaneet housujen ympärysmittaa.
 
Mä olin todella hämmästynyt kun mun vanhat mammahousut meni jalkaan vaikka kiloja oli lähtötilanteessa kanssa joku +5kg!! Eikä edes purista! Ja silloin otin tosi aikaisin käyttöön kun pahoinvoinnin takia ei saanut yhtään kiristää mikään mistään.. Suosittelen siis testaamaan josko vaikka yllättyisit :)
 
Mullakin menee vanhat mammahousut jalkaan, vaikka painoa on yli 10kg enemmän kuin mitä oli ne ostaessa. Ja ihan sopivia on ja oli neljä vuotta sitten :)
 
Varmaan pitää kohta luovuttaa tavallisten housujen kanssa ja siirtyä äitiysmalliin, on nimittäin viikonlopun aikana alavatsa pullahtanut ihan pinkeäksi, että pakko on ollut tänään pitää jo heti aamusta farkun nappia auki. Tai sit se on vaan turvotusta, mutta epäilen, niin kova pallo se on. Ja sit nää pari-kolme kertynyttä läskikiloa tässä päällä, niin ah, kun on "sutjakka" olo... Mieskin sanoi tosi kivasti, että sulle tulee varmaan sitten tosi iso maha! Hei kiitti...
 
Mä olen jo lähes kade teidän muiden "pullahtaneille" vatsoille :) Mulla ei näy mitään vieläkään, rv 13+5. Toisaalta parempi töiden kannalta, kun tilannetta ei tarvitse paljastaa vielä kenellekään. Itse huomaa, että kohtu on vähän pyöristynyt, mutta samat tiukat housut menevät edelleenkin kiinni viimeistä nappia myöten. Ehkä pitää olla vain iloinen, ehtiihän sitä mahaa tuijotella tietysti vielä kuukausia :) Mutta kun on niin malttamaton jo... Kaikki mulle tänne heti nyt!

Ystävälläni oli samoilla raskausviikoilla jo todella nähtävissä oleva maha, mutta tasan ei mene nallekarkit. Sokerirasitustestissäkin ollessani labran täti totesi, että yleensä tässä vaiheessa aika monella on jo näkyvissä raskausvatsa. No NIINPÄ!
 
Ompa kiva ku labrassaki vertaillaan Mustaleskiä, että muilla yleensä näkyy jo. o_O
Ei mullakkaa näy yhtään ja nyt on 13+2. Oishan se kiva, että näkys jo ees vähä. Mutta varmaan saan ootella vielä piiiiitkään sitä. :D
 
Mullakin kun kävin lääkärillä 13+1 totesi lääkäri vaan seuraavan lääkärikäynnin olevan puolivälin jälkeen ja tähän perään "silloin sullakin varmaan on jo vähän maha pyöristynyt"! Tosin nyt kolmen viikon aikana maha on kasvanut hurjasti, läheiset vaan ihmettelee :)
 
Pitäisikin jossain vaiheessa muistaa kaivaa vanha neuvolakortti esiin, niin voisi vertailla painonnousua. Mitään mahakuvia en viime raskaudessa ottanut (tai no just ennen synnytystä...) niin niihin ei pysty vertaamaan. Jotenkin musta tuntuu, että syön nyt järkevämmin kuin viimeksi, mutta paino nousee enemmän. :grin Tämä on kyllä pelkkä arvaus, en käy kotona vaa'alla joten totuutta en tiedä.

Huomenna onkin neuvola, pääsee kuuntelemaan sykettä. :)

17+0 poks
 
^No mutta tässä voi vielä käydä niin, että loppuraskaudessa olen monelle muulle kade, jos tämä päättää ottaa isosiskostaan mallia ja menee yliaikaiseksi! :wink
 
Herranjumala kun oletkin pitkällä Satsuma, melkein puolivälissä! Ajatella. Itsellä kun vasta toinen kolmannes käynnistyi. Tai no onhan tätä päivää odotettukin, että en nyt itsekään enää niin kovin alussa koe olevani. :)
 
Mutta mähän olenkin vale-kesäkuulainen, kun lasketuksi ajaksi varmistui 27.5. :wink Mutta uskon kyllä itse, että tämäkin ottaa esikoisesta mallia ja viihtyy masussa kesäkuun puolelle.

Mutta omalla kohdalla viikot on kyllä mennyt tosi nopeesti, varsinkin kun ei ole ollut juurikaan oireitakaan. Toista oli esikoista odottaessa. Rakenneultraankin on enää vajaa 4 viikkoa!! :love7
 
Miksi muuten pitää tehdä KOKO AJAN mieli karkkia ja miksi ei tee mieli treenata...? Ei kiinnosta yhtään! Hemmetti, ei näiden mielihalujen noudattaminen voi olla vauvalle hyväksi. Laiskottaa.
 
Mulla viikkoja 15+3 ja ei kukaan ulkopuolinen kyllä voisi ikinä arvata, että raskaana ollaan, eli ei täälläkään vauvamasua oikeen näy. Tottakai oman kroppansa tuntevana itsestänsä huomaa kyllä eron, mutta jos ei aivan vatsaa nuoleva paita, mitään ei näy vielä....Noh vatsankasvua odotellessa :wink! Pihla! Mä oon ennen raskautta treenannut hyvin säännöllisesti(väh. 5krt viikko kunnon hikitreeni), mutta vähäiseks on mullakin käynyt ja se on kyllä outoa...Mutta nyt olen alkanut saamaan taas sen verran intoa treenailuun, että saan joka toinen/kolmas päivä tehtyä edes oikein kunnon treenin salilla/jumpassa/uimassa/lenkillä ja oon nyt koittanu olla siihen tyytyväinen :)! Itse treenit menee jo oikein kivasti, niiden jälkeen tarttee vaan kroppa yleensä parin tunnin unet :D!!
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top