Joulukuun jorinat

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja ElMa86
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
No onpas täällä synnyttäjiä. Onneksi olot parantuneet parin tuhannen vuoden takaisista eikä tarvi aasillakaan synnärille lähteä ... :)

Mulla 3 tunnin unet. Valvoin kinkun kanssa kolmeen ja heräsin kuudelta kun mies lähti töihin. Sen pitää mennä avaamaan keskustasta porttikonkeja ja ovia, ei se talonmies lepää edes jouluna... Sääliksi kävi toista. Lapset hipsi heti mun perässä ylös, voi tota odotusta heidän silmissä. Takaisin passitin vielä petiin :P riisipuuroa tässä keitän ja hörpin aamukahvia. Maha on jo ihan täys kun "vähä" särpin kinkkua samalla... :P
 
Mä oon kanssa nukkunu vaan muutaman hassun tunnin, ensin oli kuuma, sitten pissahätä, sitten ei löytynyt hyvää asentoa :D Mitä näitä nyt onkaan..
Appivanhemmat oli meillä tässä yön yli, tulivat hakemaan miehen siskoa lentokentältä, niin hekin alkoi heräillä sitten ennen kuutta. Nyt lähtivät kohti kenttää ja kotimatkaa ja meillä alkoi oma vika joulunvietto kaksin <3
 
Mä tulin takasi sänkyyn. Puurot syöty ja sauna lämpiää. Mies tuli kotiin, saa hän viihdyttää lapsia. Mun jalat on niin turvonneet että tuntuu ettei nahka niissä enää piisaa :( kylmägeeli auttaa kipuun, muttei turvotukseen.

Olen kyllä onnellinen ettei tarvi viettää joulua sairalassa. Näin perheenäitinä se olisi ollut kaikista surkein juttu aattona, lasten kannalta. Nyt saadaan mennä perinteiden mukaan vaikka äiti onkin vähän nopeammin hyytyvä kuin muina jouluina. Tyttöä nauratti mun tunteen puuska aamulla, jostain motkotin ja lopuksi kutsuin rakkaaksi. Tyttö sanoi "äiti sä oot outo, ensi sä rageet ja sit sä sanot että rakas!" :D
 
Onnea kaikille uusien vauvojen äideille! Me makoillaan täällä Indien kanssa vierekkäisissä pedeissä. Meiltä katsotaan vielä tunnin päästä bilirubiinit kertaalleen ja sitten tietää päästäänkö tänään kotiin.
 
Mä en ole täällä mitään kuulumisia laittanut . Pitkä ja raskas odotus loppui keskiviikkona alkavii supistuksii mitkä kipeyty illalla. Yöllä lähettiin sairaalaan ja vajaa 2h ja oli vaavi syntynyt. Päästiin heti To iltapäivällä kotiin joten sairaala reissu oli lyhyt. Nyt vaan aika menee lentämällä vaavia ihaillen ja esikoista hoitaen. <3
 
Mä en jaksa enää... Mä oon turvonnu ku limppu. Illalla alko paineet nouseen vähän, oli noin 140/90 ja vähän alle. Jalat, kädet, kasvot... Turvotus sattuu. Illalla itkin miehelle tuskiani.

Heräsin aamulla klo 5 ja itkin kun tämä paska jatkuu vieläkin. Istuin sohvalla ja menin maate. Heräsin klo 9 ja itkin taas, kun ei vieläkään mitään...

Enkä mä tiiä pystynkö ees synnyttää kun en pääse ees kävelemään saatikka tuolista ylös...

Tänään on 40+6, se rv kun tyttäreni syntyi. Tämä toinen tyttö meinaa jotain aivan muuta... Tää lapsi ei vaan tuu täältä ennenku väkisin. Mä en vaan jaksa odottaa enää perjantaihin kun kaikki päivät ja mitä teen, sattuu niin vitusti.
 
Muokattu viimeksi:
Me päästiin tosiaan eilen kotiin joulunviettoon, jonka mies ja appivanhemmat oli ihanasti laittaneet. Yö meni mukavasti, vaikka tuntui että on vauvaa ikävä, vaikka hän oli puolen metrin päässä omassa "sivuvaunu" sängyssä. Laitoksella oltiin lähes koko ajan ihokontaktissa. On nää äititunteet hassuja.
Toinen tunne on sitten noin räjähdyspisteessä olevat rinnat, kun maito on noussut yön js tän päivän aikana. Vähän niitä lypsinkin, mutta pakotus palas aika nopeasti entistä suurempana.
 
Kotia takasi. Paineet koholla ja 5kg tullut 4 päivässä turvotusta, mut kaikki labrakokeet ok. Lääkäri pyöritti kohdunsuuta joka oli sormelle auki ja tosi korkealla. Kuulemma loop-konisaatio hidastaa avautumista, koska kohdunkaula arpeutunut. Nyt tosin tulee verta... Typy hieman alle 4kg (apua) ei halunnut käynnistää, odotetaan perjantaihin kuitenkin... Vähä extraa käyrällä kun neiti on liikkuvainen ja saatiin taas poikkeavan korkeaa sykettä eli 180+... Ei oltu huolissaan, typy on vaan vilkas...

Itku tuli ku pääs autoon... Loppuis jo tää.
 
Vitsit kun oli ihanaa eilen. Isä tuli Helsingistä asti tosiaan turkuun katsomaan meitä ja he toi mukanaan jouluruokia. Ei tarvii tänään tehdä ruokaa lainkaan kun jäi niin paljon ylimääräistä ruokaa eiliseltä.
Tänään mies kävi hakemassa vaunut ylös häkkivarastosta ja ajattelin että vois huomenna harkita että testaisi vaunuilua.. Mun täytyy opetella menemään nimittäin bussilla just keskustaan ja muihin paikkoihin. Se bussiin nouseminen ja sieltä poistuminen vaunujen kanssa jotenkin pelottaa.. Ku se näyttää muutenkin olevan hankalaa tosi monelle niin mietin että mahtaako edes saada yksin vaunut bussiin..
 
Mä olin fuji nuorena Turussa aupairina kuukauden ja mä olin ihan intona kun pääs vaunuilla ilmaseksi linja-autolla. Mähän sit tutustuin 1v hoidokkini kanssa Turun jokaiseen bussilinjaan vain siitä ilosta että sai ilman kulkea :P ja ainakin silloin (olin öö... 17v) bussikuskit olivat huomaavaisia ja jotkut jopa auttoivat vaunut kyytiin, samoin kanssamatkustajat auttoivat paljon.

Vaasassa ei tulis kuuloonkaan.....
 
Hitto ärsyttää naapurit tällä hetkellä!! Äsken vauvaa syöttelin ja vauva siinä itkeskeli mahavaivoja. Vaippaa vaihtaessa myös vänisi wc: ssä, niin naapuri hakkasi lattiaan. Kello oli jotain 23.30. Asutaan siis kerrostalon ekassa kerroksessa.
Minkä sille voi, jos vauva itkee kerrostalossa! En ymmärrä ihmisiä, jotka asuvat kerrostalossa eivätkä kestä tavallisia elämän ääniä kuten vauvan itkua. Tän takia mä en tykkää asua kerrostalossa. Toivottavasti jossain vaiheessa päästään muuttamaan omakotitaloon tai rivariin. Sori avautuminen!!Tällä hetkellä vit* kuin pientä oravaa! :(
 
Tsemppiä caarinalle! Toivotaan, että pian pieni pääsis maailmaan! Ja suskii, näinhän se on, että vauvan äänet kuuluu normaaleihin elämän ääniin eikä niistä pitäis olla mitään valittamista!
 
Suskii, pikkusen rasittava naapuri teillä... Ihan niinku pieni vauva kiusallaan huutais. Mä en kans ymmärrä, miks pitää asua kerrostalossa, jos ei kestä ääniä. Ja varsinkin pienten lasten, jotka ei tasan möykkää vaan ärsyttääkseen. Sen ymmärrän, jos naapurissa on festaritason äänenvoimakkuudella bileet joka viikko, niin saattaa korveta.
 
Suskii tsemppiä naapureiden kanssa <3 mä asuin esikoisen aikaan kerrostalossa jossa naapurina oli dementti mummo. Seiso korva meidän ovessa kiinni harva se päivä ja soitteli ovikelloa kun vauva itki. Kerran ryntäsi sisälle ja huusi mulle että pitää viedä vauva lääkäriin kun se noin itkee, koska mä en oo mikään lääkäri. Lähti muuten mummo ulos ku leppäkeihäs...

Yö meni sohvalla. Olo on oireeton. Vähäisetkin kipuilut loppuneet, vähäistä vuotoa. Ei tää vauva täältä luomusti kyllä tule. Tosi pettynyt olo omaan kehoon, kun se ei toimi vaikka aikaisemmin toiminut. Varmasti syöpä ja ikä tehnyt tehtävänsä... Jostain syystä pelkään että en tule edes avautumaan riittävästi vaikka otetaankin rajummat keinot käyttöön ja sektioon mennään, koska kohdunkaulani on vain niin normaalista poikkeava...
 
Olen seurannut keskusteluja ahkerasti mutta kirjoitellut en ole mutta nyt ajattelin laittaa hieman kuulumisia :) Raskaus on ollut todella raskas ja olen ollut kipeä yli puolet raskausajasta, oikeanpuolen kylki, ylävatsa ja selkä kivut ovat hallinneet enemmän minua kuin minä niitä.. Nyt kun viikkoja on jo 40+1 niin todella toivon että poika tulisi mahan tälle puolen mutta olen kans vakuuttunut että kroppa ei osaa enää synnyttää monen vuoden tauon jälkeen :D minulla on kolme tyttöä jotka ovat jo isoja -02, 04, ja 05 syntyneet :woot: miten vanha oikein olen :schoked025No tämän viikon torstaina katsotaan käynnistys aikaa jos ei ole aikaisemmin tullut juurikin johtuen noista omista kivuistani joiden todella toivon päättyvän synnytykseen.. Tsemppiä kaikille vielä odottaville ja onnea jo synnyttäneille :talk017
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top