Täällä vietettiin joulua aiempien joulujen tapaan, tosin sillä erotuksella, että päätin jo etukäteen, että joulu- ja tapaninpäivä vietetään ihan vaan kaksistaan kotona eikä lähdetä sukulaisiin, kun aattona kaikki ehdittiin nähdä. Meillä on "hieman" ilkeä tilanne miehen suvun kanssa (ERITTÄIN pitkä ja hankala juttu) ja tuo tuttu kireä tunnelma pysyi yllä aattonakin, mikä oli kovin sääli :( Haluaisin niin kovasti saada tuon tilanteen selvitettyä ennen pikkuisen syntymää, mutta eipä se taida onnistua, kun miehen kaksi siskoa ja etenkin anoppini ovat kovin hankalaluonteisia...olen jo varautunut henkisesti siihen, että ilmoitan, etten halua omia lapsiani moiseen hullunmyllyyn sotkea ja että jos anoppini aikoo tulevaa lapsenlastaan tavata, on käytöksen syytä muuttua ja paljon. Tässä siis kysymys ei ole perinteisestä anoppi-miniä -taistelusta vaan tilanne on äärimmäisen hankala... Anoppini on sairaanloisen ylipainoinen (ja muutenkin ilmeisen sairas), mutta ei suostu lähtemään lääkäriin ja mieheni kaksi siskoa ovat nyt suuttuneet meille ja mieheni veljen perheelle, koska olemme yrittäneet saada tuota naista hoitoon. Olen jo aivan neuvoton ja päättänyt, etten voi enää käydä anoppilassa, koska tilanne stressaa minua aivan mielettömästi.
Huh, pieni purkaus taas kerran tuosta aiheesta.... Nooh, muutenkaan ei nyt mene kovin lujaa; tapanin myrskyn seurauksena oltiin kaksi vuorokautta ilman sähköjä ja nyt kun sähköt taas pelaavat, sain armottoman flunssan! :/ Panadolia naamaan, että kuume pysyy edes jotenkuten siedettävissä lukemissa, paljon juomaa ja lepoa. Pienenkin rasituksen seurauksena alkavat vähintään nuo kivuttomat supistukset, mutta harmittavan usein on nyt myös kipua mukana :/ Neuvolaan soittelin ja käskettiin ottaa yhteyttä, jos supistukset ovat selvästi kivuliaita tai yleistyvät ilman selvää syytä. Joka paikkaa kolottaa ja nukkumisesta ei tule senkään vertaa mitään kuin ennen.
Valivali -viesti tästä näköjään tuli. Onneksi sentään miehellä on pitämättömiä kesälomapäiviä ja hän jäi nyt kolmeksi päiväksi kotiin auttamaan mua talon lämmityksessä ja muissa kotitöissä <3 Ei tässä mitään pystyisikään tekemään, kun menkkamainen jomotus alkaa jo pidemmän jalkeillaolon jälkeen puhumattakaan yskänkohtausten jälkimainingeista. Mutta poitsu tuntuu erittäin pirteältä ja jaksaa mukiloida jaloillaan palleaa ja käsillään virtsarakkoa ;)