Vautsi, hienoa tää foorumihan toimii. En oo moneen päivään viitsinyt
edes yrittää käydä täällä, kun tökki vielä vähän aikaa sitten
päivityksen jäljiltä niin pahasti. Mutta nythän tää vaikuttais toimivan
mullakin.. *koputtaa puuta*
Oon nyt laiska ja kirjotan kaikki tähän samaan viestiin, vaikka osa
asioista kuuluis kyllä oikeesti muihin ketjuihin. Anteeksipyyntö siis jo
etukäteen. :p
Ensimmäiseksi kuitenkin onnittelut kaikille, jotka on tän mun palstatauon aikana jakautuneet, Pääskynen ja tättärä ainakin. Ja olihan teitä pitkä lista muitakin, nimimerkit ei vaan tässä lahopäässä tahdo pysyä. Nyt sitten jännätään Ang1n puolesta.. :)
Meinasin hehkuttaa hienoa vointiani ja ihanaa raskausaikaa, mutta enpä taidakaan uskaltaa.. Säästyy Fantti82 kaivamasta tussaria esiin. :D Mutta niin, jos en tietäis että viikkoja on huomenna kasassa jo 38, niin olotilan perusteella en sitä kyllä uskois. Ei kyllä ole enemmälti merkkejä lähenevästä synnytyksestä ilmaantunut. Harjoitussupistusten määrä on lisääntynyt ja ajoittain tuntuu melkoista painetta alapäässä, muuten ei mitään. Tämän viikon vaavi kyllä saisi ihan mielellään vielä masussa viihtyäkin, niin saisin kouluhommat tältä syksyä valmiiksi.
Viime viikolla oli synnytystapa-arvio ja täytyy kyllä sanoa, että lääkäri sai minut säikäytettyä oikein kunnolla. Se mittaili vauvan kokoa vaikka kuinka kauan, ja minä siinä seurasin näytöltä miten se sai kerta toisensa perään vauvan vartalon ympäryksen vastaamaan viikkoja 33+4, vaikka viikkoja oli kasassa siinä vaiheessakin yli 37. Tää lääkäri on sitä lajia, joka ei kyllä ylimääräsiä puhele, kaikesta täytyy hoksata ite kysyä. Se vaan lopuksi kertoo lyhyesti, oliko kaikki ok vai ei. Pätevä se kyllä on ja hirveen tarkka, mutta ulosanti on mitä on.. No painoarvio oli sitten pari sataa grammaa pienempi kuin mitä terkkari oli edellisellä viikolla saanut, ja tää lääkäri laittoikin sitten lähetteen äitipolille kasvukontrolliin, kun vauva ei ollu kasvanut. Sano se sentään, että napavirtaukset on normaalit.. Minähän olin siinä vaiheessa jo niin säikkynä, etten mitään tajunnu kysyä.
Seuraavan yön murehin asiaa ja aamulla enää kestäny sitä olotilaa vaan kävelin oman terkkarin vastaanotolle. Se on onneks aivan ihana ja kun sillä ei sattunu olemaan siinä asiakasta, niin se otti mut heti vastaan ja katottiin ultralla vauvan kasvua. Terkan mittausten mukaan vauva vastas viikkoja niin ku aina aiemminkin, ja kyllä me siinä pähkäiltiin, että miten se lääkäri sai vauvasta niin paljon pienemmän. Tietysti mittaajallakin on vaikutusta, mutta ei sentään noin paljon pitäs olla heittoa. Selvishän se sitten, kun katottiin, mitä se lääkäri oli edellisenä päivänä kirjottanu mun papereihin: "Sikiö sellaisessa asennossa, ettei vartalonympärystä saa luotettavasti mitattua." Että niin.. Ois voinu sen sanoa mullekin! En ois turhaan niin huolestunu siitä, että miten muksu ei oo yhtäkkiä yhtään kasvanu. Ihan hyvähän se on käydä vielä siellä äitipolillakin tarkastuksessa, mutta enää en oo kyllä huolissaan vauvan kasvusta. Luotan kyllä noihin terkan mittauksiin ja kun napavirtauksetkin on hyvät, niin kylläpä meidän muksulla on kaikki hyvin. :)
Tulipas omanapainen postaus.. Sorry. :P Taidanpa uppoutua vielä vähäksi aika koulutehtävien pariin ennen ku ukkokulta kotiutuu. Tsemppiä kaikille masukkia vielä odottaville näille viimesille metreille!