Joulukuu ja syyskuisten pikkutonttujen ensimmäinen joulu <3

emmu_ma

emmu_ma

Sanaisen arkkunsa ammentaja
Marraskuunmammat 2015
Eli joulukuun turinat tänne ja voisipa samalla jutella yleistä joulusta ja joulun vietosta.

Meillä on jo pari viikkoa ollut jouluvalot ja muut jouluhärpäkkeet esillä. Lahja-asiat on vielä aivan vaiheessa, ensi viikolla täytyy ne hoitaa. Ylettömästi ei meillä ole tapana hankkia lahjoja, siskon lapsille ostan kaikille pienet paketit ja kummilapsille. Paria ystävää muistan myös. Miehelle ostin syksyllä osittain synttäri/joululahjaksi kellon joten mieskin saa vain jonkun pikkupaketin :) vauvalle ei pakettia vanhemmilta vielä tänä vuonna tule, duploja tosin ostettiin paketti alesta. Tarkoituksena olis ostaa myös syöttötuoli ja tähän on pyydetty mummeja ja kummeja osallistumaan.

Jouluaaton vietämme minun vanhempien luona ja pyhinä sitten vierailemme miehen siskon perheen luona. Onneksi ei ole sataa eri paikkaa missä vierailla :)



Sent from my iPhone using Vau Foorumi
 
Me laitettiin joulukoristeet paikoilleen eilen pikkujoulun kunniaksi ja tyttö rakastaa niitä :) hän voi tuijottaa jouluvaloja vaikka kuinka kauan ja puhuu ja nauraa niille :) me rakennettiin meidän talo nyt kesällä ja nyt aiotaan viettää meidän ensimmäinen joulu täällä, mun perhe tulee tänne ja tehdään jouluaaton illallinen. Joululahjat on jo ostettu tytölle, hän saa kaikenlaista semmoista mitä hän tarvitsee (vaatteita, leluja ym.). Syöttötuolin hän sai ristiäis/joululahjana isoisältään (onneksi koska me haluttiin stokken tripp trapp tuolin ja se oli niin kallis joten se oli hienoa että mun isä osti sen hänelle).


Skickas från min iPhone via Vau Foorumi
 
Kotona vietetään joulu täälläkin. Minun äitini on kutsuttu joulun viettoon tänne, ja varmaan sitten joko me vieraillaan isännän vanhemmilla tai tai he tulee käymään meillä, en tiedä vielä. Mun siskot tahtoo varmaan hankkia vauvalle jotain, niin olen toiselle ilmoittanut että jotain ensiastioita voi ostaa, sellaisia meillä ei ole. Vaatteita on 80senttiin saakka vaikka muille jakaa ja jatkuvasti saadaan toiselta siskolta lisää, kun hänen poikansa kasvaa, eli niitä ei kyllä tarvita. Nuo lelut ois varmaan hyvä lisä lahjalistalle, pehmoleluja meillä onkin mutta muuten on aika vähissä.
Mä en juurikaan meinaa sisälle laittaa joulukoristeita, kuusi meille kai kuitenkin tulee. Ulos virittelin valoja viime viikolla, mutta niitä Elli ei siis oikein ole nähnyt, kun aina vaan nukkuu ulkona. =) Keittiöön varmaan vaihdan verhot ja pöytäliinan jouluisiksi... En siis ole mikään suuri jouluihminen!
 
Jeee! Joulukuu! Me ajateltiin viettää joulua ihan kolmestaan kotosalla, kun viime joulut ollaan vietetty aina isovanhempien kanssa. Nyt ei nappaa enää sellainen touhu :D Onneksi 3kk rokotteet tulee huomenna niin saadaan rokotusvapaa joulu :)

Mä viimeyönä mietin omaa tyhmyyttäni. Aina silmät ristissä kun herään yöllä ipanan nälkäitkuun niin otan suoraan vauvan pinnasängystä ja imetyksen aloitettuani tajuan että mulla on ihan massiivinen pissahätä! Sitten kärvistelen siinä ja paniikissa katon vauvaa että "ÄKKIÄÄÄÄÄÄ SYÖSYÖSYÖ". Sitten hirveellä juoksulla vessaan kun ipanan on saanut takaisin pinnikseen. Ja mä toista tän saman virheen joka yö melkein :D Vois opetella juoksemaan ekana vessaan..
 
Mcgonnor, tiedän tunteen. Teen itse nimittäin melko usein saman. Ja nimenomaan tuo ÄKKIÄÄKKIÄÄKKIÄÄÄ IME IME IME! Ja sitten jalat ristissä (ja sormet myös) toivoo, että pidätyskyky toimii.. :D
 
Minäkään en ole erityisesti jouluihminen, mutta mies on ja pojatkin, erityisesti kolmevuotiaamme joulua odottaa, joten vietämme sen melko perinteisin menoin. Ajattelen viettäväni joulua sen kunniaksi, että olemme saaneet kolme ihanaa lasta. Jeesukseen en usko, mutta mieessäni vietän joulua ylipäätänsä elämän juhlana. Vietämme joulun ihan kotosalla oman viisikkomme kesken. Minua kun alkaa ahdistaa ihan hirveästi vieraassa paikassa vieraiden kanssa. Ja tähän ahdistavaan porukkaan lasken omat vanhempani - heidän seuransa on kaikkein pahinta ja vaikeinta seuraa minulle...

Vauvalle annamme lahjaksi tarpeellisia asioita, kuten unipussin. Sellainen oli korvaamaton poikien kanssa, kun alkoivat kääntyä mahalleen vajaan neljän kuukauden iässä. Hankin nyt typylle jonkun hieman tyttömäisemmän pussukan. Ihan kuin hänelle kuosilla olisi merkitystä. Ajattelin myös jonkun vaatteen ja talvihaalarin kevättalveksi, kun tuo koon 62 jää pian pieneksi.

Mcgonnor, niin tuttua! Pitää opetella prorisoimaan, mitä ehtii ja missä järjestyksessä tekee asiat (laittaisin hymynaaman, mutta kone menee aina jostain syystä solmuun, kun avaan hymiövalikon ). On esim. valittava, juoko vesilasillisen vai käykö vessassa :).
 
Me otetaan miehen ja vauvan kanssa jouluksi äkkilähtö johonkin lämpimään :-)

Mä en vietä joulua, en nyt enkä jatkossa. Mä en usko kauheesti että lapsi kärsii vaikka oltais joka joulu ulkomailla tai kotimaan kylpylöissä. Omalle lapselleni en myöskään "opeta" joulupukkia. Tai kerron että joulupukki tuo lahjoja, mutta myös muut ihmiset antavat lahjoja. Joulupukilta ei täysin voi välttyä koska tarhassa ja kaikkialla sitä tuputetaan, mutta haluan että lahjojen antajat voivat tuntea myös iloa kun näkevät että lapsi tykkää heidän lahjoistaan. Lapsi voi suoraan kiittää kummitätiään ja tuottaa hyvää mieltä, kuin kiittää jotain satuolentoa. Onkos hiukan vaikeaa selittää..

Itselläni on traumat pukista ja pelkään niitä hiukan edelleen.. Siksi siis näin..

Mä haluan mun lapsen kanssa askarrella kaikkia kivoja joululahjoja kun hän on isompi.
Mä teen itse aina kaikki sukulaisten lahjat. Viime vuonna kudoin sukkia ja lapasia, tänä vuonna saavat omatekoista mehua, sipulikurkkusalaattia ja meinasin leipoa myös kanttarellipekonipiirakat :-)

Mullakin on toi ihan sama ku muillakin yö/aamusyötöillä. Siinä silmät ristissä koittaa pidättää pissaa ja olla ajattelematta vesilasia vaikka suu on kuiva ku autiomaa..
 
Mä en edes tajunnu että on jo joulukuu ennenkun tänään facebookista luin joulukalenterijuttuja! :D Äkkiä kyllä menny tää vuosi, aatelkaa että kohta ilmestyy ensimmäiset odottajat tonne laskettu aika syyskuussa 2014-palstalle! :O Meillä on ens viikolla seurustelun vuosipäivä jota tosin tuskin mitenkään juhlitaan tänäkään vuonna ja lisäks miehen synttärit mutta oon lahjan jo antanu aiemmin. Ja mun äiti tulee meille kolmeks päiväks ja tuo meidän uudet tyynyt jotka ostin kun olin sen luona viime kuussa mutta en saanu ite tuotua, ihana päästä noista vanhoista lättänistä eroon.

Mulla meni tänään joulufiilikset ihan plörinäks. Asutaan siis 300km päässä mun kotipaikkakunnalta ja ollaan menossa sinne jouluks. Ollaan niin kauan kun muistan vietetty aatto mun äidin tädin luona ja siellä on melkein kaikki sen puolen sukulaiset ja meidän poika sai tänä vuonna kaks uutta pikkuserkkua joista kuukauden vanhempi tulee sinne myös. Mutta nyt tää täti ilmotti että tänä jouluna kokoonnutaan jo 22. päivä ja me ollaan sillon vielä kotona eikä päästä aiemmin kun aatonaattona lähteen :sad001 Harmittaa.

Me ei miehen kanssa osteta pojalle mitään lahjoja tänä jouluna. Toivoisin ettei tulevaisuudessakaan joulut menis siihen että lahjoja pitää saada kasapäin, mieluummin muutama oikeesti tarpeellinen kun kolme säkillistä krääsää. Vaikee keksiä sukulaisillekaan mitään ehdotuksia kun kyselee toiveita kun ei oikein tällä hetkellä tarvita mitään. Mua on viime aikoina ahdistanu kun kaikki paikat pursuaa turhaa tavaraa enkä saa aikaseks käydä niitä läpi ja ajattelen jo kauhulla kuinka leluvuoret alkaa vallata tätä asuntoo...

Sent from my GT-S7560 using Vau Foorumi mobile app
 
Niin ja ootan kuumeisesti tilaamiani joulukuvia joista teen kortit! Tilasin ne viikko sit ja vieläkään ei oo tullu. No on siellä varmaan jo ruuhkaa ja perjantaina täällä oli postinjakelu lakossa mutta silti! Kuoret ja kuvien taa tulevat "tekstikortit" on jo valmiina mutta johan tässä joutuu kohta kuvat piirtään ite...

Sent from my GT-S7560 using Vau Foorumi mobile app
 
Ihanaa, porukka tuolla elokuisissa muistelee viime joulua kun saivat tietää olevansa raskaana. Itsekin aloin sitten muistelemaan kun menkkojen piti alkaa pari päivää ennen joulua. No eihän niitä sitten näkynyt ja tapaninpäivänä sanoin miehelle et nyt lähdetään ostamaan apteekista kävelyllä käydessä testi että saan suljettua pois sen vaihtoehdon että olisin raskaana kun olin seuraavalla viikolla lähdössä Roomaan jotta voisin hyvillä mielin juoda viiniä siellä.

Testi käytiin ja tehtiin ja siitä näkyi vaan jos oikein tarkkaan sihtasi niin aavistus punaista viivaa. Tietystä kulmasta sitä ei edes nähnyt. No eikun apteekkiin ja digitestiä hakemaan ja ne oli tietty loppu! Ostin sitten 2 clearbluen normitestiä ja niihin sitten tärähti aivan selvä viiva illalla sekä seuraavana aamuna. Vielä digillä asia piti varmistaa parin päivän päästä :wink voi sitä itkun määrää ja myös naurun määrää! Ihana ihana yllätys joka nyt tuolla leikkii isänsä kanssa :Heartred ai mitä muistoja nyt kun niitä miettii. Oli se silloin aikamoinen ylläri. Loppu hyvin kaikki hyvin :)


Sent from my iPhone using Vau Foorumi
 
Meillä tuli loppiaisplussa :) Edellisenä iltana oltiin teatterissa katsomassa myrskyluodon maijaa, ja kun siinä syntyi vauva ja sieltä sohvalta kuului sen ensi-itku, niin liikutuin ihan kyyneliin, tyyliin "oispa mullakin vielä joskus". Ja sitten salista lähdettäessä tuli sellanen jännä tunne, että jos kumminkin nyt ois tärpännyt. Ja olihan siellä aamulla kaksi viivaa :) Ja nyt se plussa sitten on tuolla isin kaa leikkimässä :)

Tuleva joulu meinataan olla pääosin kotona, mutta aattona mennään miehen vanhempien luo. Meillä on vuorovuosisysteemi... Toivottavasti homma sujuu sujuvasti vauvan kanssa, ja pääsisin vaikka itsekin syömään. Eikä tulis mitään erimielisyyksiä vauvan hoidosta...

Minäkään en haluaisi puhua joulupukista mitenkään totena meidän lapselle. Toivottavasti siitä ei tule tulevina vuosina mitään kränää sukulaisten kanssa. Miehen vanhemmilla on viime vuosina käynyt joulupukki, kun siellä on muitakin lapsia kylässä. Itse en haluaisi sitä, mutta katsotaan sitten. Minun perheessä on kyllä aina puhuttu pukista, mutta vaan silleen leikkimielisesti, hän on vaan jättänyt lahjat jonnekin... muistaakseni tajusin kumminkin oikein hyvin, että ne oli vanhemmilta. Ja joku vuosi tuli sitten se innostus antaa muillekin lahjoja.

Jeesukseen uskon. Saa nähdä, tuleeko tuo joulun sanoma mitenkään todellisemmaksi tänä vuonna, kun on oma vauva. Ainakaan meitä ei pyydetty mihinkään joulunäytelmään mukaan. Tosin aika harvoin niissä se Jeesus-vauva huutaakaan pää punaisena, että ihan hyvä että ei pyydetty... :)

Me ollaan tänä viikonloppuna aloitettu joulunodotus :) Kämppä on aika sekaisin, mutta on sentään joulukalenterit ja pikkujoulukinkkukin paistettiin. Tilaa on tosi vähän kaiken vauvaroinan takia, mutta kyllä mä silti haluan meille joulukuusen taaskin. Siinä voi sitten kynttilätkin palaa aina... oikeita ei ole tullut nyt niin paljoa poltettua, kun ei ehdi niin hyvin vahtimaan niitä. Yhtä pientä oon kyllä välillä polttanut tossa keittiön pöydällä.
 
Minäkin eilen ääneen miehelle muistelin tytön elämän alkumetrejä, siis aikoja, kun sai alkunsa. 13. joulukuuta alkoivat mulla viimeksi kuukautiset, ja 4+1 tein Clearbluen testin, joka näytti minun olevan raskaana. Tuon testin jälkeen tein vielä monta testiä, sillä en millään voinut uskoa asiaa todeksi, sillä aiemmin syksyllä minulla oli muutama varhainen keskenmeno. No, raskaus jatkui ja kun saimme tietää, että tyttö on tulossa, en uskonut tätä vasta sitten, kun neiti oli sylissä :). Olin jotenkin asennoitunut kahden pojan jälkeen, että minä synnytän vain poikia. Nyt sitten vielä yöunilla tuhistaa kolme ihanaa lasta.
 
Me saatin meidän plussa samana aamuna kun juhlittiin uuttavuotta :) sitten kävin vielä verikokeessa 3.1 (joka on myös meidän vuosipäivä) kun halusin olla aivan varma ja sieltäkin tuli sitten positiivinen tulos :) oli jotenkin niin epätodellista kun joulukuu oli ensimmäinen kuukausi jolloin meillä oli yritys saada lasta ja en voinut jotenkin uskoa että olisi tärpännyt heti. Vasta sitten kun käytiin tokassa ultrassa niin silloin se alkoi tuntua todelliselta :)

Meidän kaveripariskunnalle syntyi tänä aamuna pikkuinen poika :) heillä oli laskettu aika 10.1 joten poika päätti tulla 6 viikkoa etukäteen.. Joten poika on nyt lastenosastolla. Mulle tulee niin sääli vanhempia kun he jäävät ilman sitä ensi tutustumista kun poika joutuu olemaan lastenosastolla.. On se jännää että jotkut lapset tulevat paljon etukäteen ja jotkut ei halua tulla ulos ollenkaan (niin kun meidän tyttö, synnytys käynnistettiin kun oli mennyt viikko ja neljä päivää yli LA:n). Eli nyt meidän lapsilla on vaan 2,5 kuukauden ikäero vaikka laskettujen aikojen mukaan olisi ollut 4 kuukautta ikäeroa :) mutta onneksi poika ja äiti voi hyvin, vaikka hän päätti tulla jo nyt ulos :Heartred


Skickas från min iPhone via Vau Foorumi
 
Me oltiin katsomassa jääkuningatar-balettia äidin ja siskon kanssa kun alkoi silloin ekaa kertaa tuntua siltä että ehkä tässä onkin raskaana! Väliajalla muut otti punaviiniä niin mä luotin tunteeseeni ja otin vaan limpparia. Sitten teinkin haalean plussatestin joskus joulukuun lopulla. En uskonut sitä niin piti sitten tehdä clearbluen testi vielä tammikuun alussa. Siihenhän sitten ilmestyi komea plussa. Itseasiassa lähetin tästä kuvan siskolle ja äidille tekstiviestillä. Itseasiassa mulla taitaa olla se kuva tässä koneella kun siirtelin joskus vanhan kännyn kuvat koneelle.

Jep, löyty (ah, fiilistelyä) :

13010025.jpg
 
Äiti lähetti viime joulukuussa viestin, oli nähnyt unta että oli katsomassa minun ja mieheni vastasyntynyttä vauvaa sairaalassa siskoni kanssa :D Oli jouluaatto ja minulla oli silloin menkat. Tultiin juuri mieheni kanssa kanarialta(silloin jouluaattona) ja siellä oltiin puhuttu että haluttaisiin lapsi:) Äiti lähetti sitten perään että "toiveajattelua". Jostain syystä ei enää uudenvuoden jälkeen tehnyt mieli ollenkaan juoda alkoholia, edes sitä yhtä rentouttavaa perjantaisin.
No Tammikuussa sitten menkat oli myöhässä, mieheni kävi ostamassa raskaustestin johon tuli haamuviiva. Lopetin tupakanpolton heti! En silti vielä uskonut olevani raskaana joten tein 4 raskaustestiä lisää ja uskoin! :) Se oli aivan ihanaa!! Oi sehän oli ihan vasta :Heartred
 
Minä peruin viime joulun. En vain jaksanut mennä kauppaan ostoksille, jotta olisin saanut ruoat ym. tehtyä. Yhden satsin pipareita leivoin ja tein vähän karamelleja joulukuun puolivälissä. Sen jälkeen vain istun sohvalla ja katselin Remington Steelen jaksoja netistä. No juuri ennen uutta vuotta löytyi syy tuohon massiiviseen laiskotuksen. (Vaikka syy löytykin niin ei olo siitä parantunut. Nyt muistuu mieleen taas oikein hyvin se kamala alkuraskaus. Tuleekohan meille sittenkään lisää lapsia.)
Vuoden lopussa meillä on todella iso muutto edessä ja sitä ennen koko kodin pakkaus, joten taaskaan ei meille tule joulua. En vain taida jaksaa.
Olen jo luvannut itselleni, että ensi vuonna on sitten oikein kunnon joulu!
 
Ihania muisteloita. :) Meillä yritettiin elo-syyskuusta asti (mies oli ajatuksella mukana vähän myöhemmin..:D), mutta vasta tammikuussa tärppäsi - juuri kun olin päättänyt, että hei mulla on uusi työ ja oparikin pitäisi tehdä, laitetaan yritys tauolle. Käytönnössä tää oli siis yritetty vahinko. :wink

Muistan, kun aloin epäileen tammikuun puolivälissä, että onpa mulla kipeät tissit ja omituinen olo. En kuitenkaan elätellyt toiveita enkä juuri ääneen asiasta puhunut.. Ja kun menkat ei tulleet päivälleen, tein testin heti samana päivänä. Tuli aivan pieni haamuviiva. Tai siis katoin ekana juurikin tuota samaa tikkua kuin kuvassa Mcgonnorilla, että jahas ei taaskaan (olin melko monta testiä tehnyt pettynein mielin), kun huomasin, että hetkinen..Onko tuo viiva? Huusin miestäni vessaan ja sehän tuli ku ammus, repäs oikein oven auki. Tärisevin käsin ojensin tikkua sille, että "onko tuo sustakin viiva? Onko siinä viiva?!?". Oi, että se fiilis oli sekava! Tärisin, hymyilin, nauroin hervottomasti, vatsassa oli perhosia ja olin ihan sekaisin. Oltiin niin päätetty, että siirretään vauvahommat vuoden päähän!

Soitin samoin tein parhaalle ystävälle, ja se kehotti vielä tekemään uuden testin muutaman päivän päästä. Tuo eka testi oli sunnuntaina, ja torstaina tein sitten uuden. Silloin pamahti heti kunnon ruksit ruutuun ja asia oli selvä. Unenpöpperössä kävelin mieheni kainaloon takasin vällyjen väliin, ojensin tikun ja sanoin, että meille tulee vauva. :Heartred

Ja niin, miehenihän oli kosinut mua juurikin lauantai-aamuna tietämättä vauvasta! Senkin se onnistui tekemään yllätyksenä, kun tiesi mun vähän niin kuin odottavan sitä kosintaa. Olin vielä sängyssä, kun huutelin miehelle keittiöön, että "oooii mää näin unta, että sää kosit mua. Voi että, olipa ihana uni...". Olin selin oveen ja kuulin, kun mies tuli huoneeseen. Kuvittelin, että se laittoi takkaan puuta, mutta kun se olikin ihan vaan hiljaa, olin varma että se hyökkää kutittamaan. Samalla kun kirosin, että et kutita, käännyin ympäri ja siinä se oli, sormusrasian kanssa polvillaan sängyn vieressä. Nikotellen kysyi, tuunko sille vaimoksi, ja minä heitin peitot kattoon ja pomppasin sängystä ylös ja kiljasin, että NO TUUN!!! :D
Pääsipäs yllättämään. :Heartred
 
Me tehtiin haamuviiva joskus tammikuun puolessa välissä. Päivä oli perjantai ja sunnuntaina tein uuden testin ja se olikin jo selkeä plussa. Tästä ei jaksanut oikein iloita sillä olihan meillä plussia tehty ennenkin neljä kertaa, mutta tietty kaikki sormet ja varpaat pidettiin ristissä että raskaus etenisi maagisille 12 viikolle. Edellinen raskaus oli tuulimuna ja sen takia haluttiin käydä yksityisellä varhaisultrassa. Viikkoja oli tuolloin 6+ ja mitään ei näkynyt (Hieman turvonneita kohdun seiniä lukuunottamatta). Tämä ultraaja oli kumminkin niin ihana, että halusi samaan rahaan tehdä uuden ultran reilun viikon päästä ja siellä näkyikin sitten pieni piste :)

Meidän poika on saanut alkunsa tarkalleen 26.12 ja hassulta tuntuu kun tietää tuon päivänkin nuin tarkkaan :D Muuten en tietäisi, mutta olimme anoppilassa joulun ja tuona päivänä tulimme sieltä kotiin ja harrastimme läheisyyttä "kuherruskammarissamme" xD
 
Tää äiti lähtee kohta viemään Elliä mummolle ja papallr, ja poistuu ns. omalle ajalle. Menen siis leikkuuttamaan kaksi viisaudenhammasta!
 
Puapru, sullahan on letkeää ja rentoa omaa aikaa :D! Pikaista toipumista sinulle!

Minä eilen kävin jouluostoksilla hankkimassa lahjoja muksuille. Vauvalle ostin pari koon 68 vaatetta - ne kun tulevat pian tarpeeseen. Ostin hänelle myös yhden kirjan. Minusta on nimittäin aivan huippua lukea lasten kanssa. Joulukoristeet varmaan laitamme huomenna. Samoin voisimme leipoa piparkakkuja poikien kanssa.
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top