Täälläkin 12. Viikon ultraa odotettiin kovalla jännityksellä. Tänä aamuna päästiin näkemään sitten, että hän oli kasvanut ihan oikeaksi miniatyyrivauvaksi, jolla oli jalat ja kädet ja kasvot ja kaikki. Oli kyllä liikuttavan ihanaa ja helpottavaa nähdä ja kuulla, että kaikki oli kunnossa
sydänäänetkin kuultiin nyt ensimmäisen kerran, se oli aika siistiä. Niskaturvotus oli tosi alhainen. Istukka mulla tulee olemaan edessä, joten liikkeet tunnen ehkä vähän myöhemmin sitten. Huvitti vähän, kun keltanokkana olin unohtanut neuvolakortin kotiin ja sain siitä vähän palautetta
nyt on kaikenkaikkiaan onnellinen ja hyvä olo, kun jos vauva on pysynyt tähän asti kyytissä niin tulee varmaan pysymään loppuun asti