Hieno juttu! Vaikuttaa lupaavaltaUltra ohi ja viikonpäästä uudestaan. Vielä ei kyetty sanomaan juurikaan mitään. Hcg oli tänään 1200, eli kaksinkertaistuu kuten pitää. Tämä luo toivoa, että kyseessä olisi normaali raskaus.
Joulukuisten mietteet
- Ketjun aloittaja marie14
- Aloituspäivämäärä
En tiedä minäkään rokotteesta. Vaikka terveydenhoitoalalla olen hommissa ja potilaskohtaamisetkin hyvin läheisiä niin en kyllä tiedä haluanko raskaana ollessa ottaa rokotetta.
Ultra ohi ja viikonpäästä uudestaan. Vielä ei kyetty sanomaan juurikaan mitään. Hcg oli tänään 1200, eli kaksinkertaistuu kuten pitää. Tämä luo toivoa, että kyseessä olisi normaali raskaus.
Hienoa! Millä viikolla olitkaan nyt raskaana?
Mulla on nyt 5+3 (muistaakseni), ja varhaisultran piti olla ensi viikon perjantaina, mutta kipujen ja vuodon takia aikaistettiin viikolla. Enää ei ole ollut niin kovia kipuja, ja vuotokin on todella niukkaa. Silti jo poistin kaikki raskaussovellukset, ja olen asennoitunut tähän niin, että kesken menee..
Hoitajakin sanoi, että kivut alkuraskaudessa ovat normaaleja, mutta ei todella kovat kivut. Ja mulla oli silloin aamuyöllä todella kovat säryt. Huomasin vasta, ettei mun nimimerkkini ollutkaan vaihtunut, vaikka mielestäni sen rekkautuessani laitoinkin. No, nyt pitäisi olla vaihdettu
Itse olen ottamassa koronarokotteen. Immuniteetti laskee raskaana, joten taudin voi saada helpommin. Olen sellaisessa työssä, jossa kohtaan paljon ihmisiä päivän aikana, enkä pysty tehdä etätöitä, joten toivon rokotteen antavan edes hieman suojaa.
Tulin itsekin myös tänne joulukuisiin kun laskettu aikani olisi aivan marraskuun lopulla. Tsemppiä kaikille odottajille, epätietoisuus alussa on tosi raastavaa! Itse olen alkanut keskenmenon pelon sijaan jo stressata tulevaa elämää lapsen äitinä, vaikka ekassa ultrassakaan ei ole käyty vielä.
Salmiakkiruutu
Vauhtiin päässyt keskustelija
Muokattu viimeksi:
Salmiakkiruutu
Vauhtiin päässyt keskustelija
En tiiä miten mä nyt onnistuin vastaamaan näin että mun teksti näkyy tossa sinun tekstissä
nää tietotekniset jutut on mun akilleen kantapää, sekosko tämäkin nyt
muokattu ja korjattu se minkä osasin eli poistin siitä oman tekstini.
Tässä tuo uudestaan:
Tällä hetkellä mennään 5+2.
Ensi viikolla, kun ultrataan uusiks, ni pitäis olla sit 6+3, toivon mukaan sit näkyis jo muutakin kuin "mahdollisesti, ehkä, voipi olla, tai sitten ei.."
nää tietotekniset jutut on mun akilleen kantapää, sekosko tämäkin nyt muokattu ja korjattu se minkä osasin eli poistin siitä oman tekstini.Tässä tuo uudestaan:
Tällä hetkellä mennään 5+2.
Ensi viikolla, kun ultrataan uusiks, ni pitäis olla sit 6+3, toivon mukaan sit näkyis jo muutakin kuin "mahdollisesti, ehkä, voipi olla, tai sitten ei.."
Muokattu viimeksi:
Minä tiedän jo ettei tämä vauva jaksanut elää. Minä tunnen sen omassa olossa vaikkei varsinainen keskenmeno vielä ole alkanut. Ja tein uuden rtestinkin ja se on selvästi haaleampi plussa kuin ennen. Eli varmaan hän pieni on jo mennyt Minulla oli aiemmin päivänselvät raskausoireet mutta sunnuntai-illasta asti ne on vähentyneet.
Nyt minulla on hirveän surullinen olo ja vähän myös pelottaa miten vaikeaa siitä tulee kun tämä menee kesken. Jännittää töissä olla kun minua itkettää enkä tiedä mitä tuleman pitää.
Ei tälle mitään voi. Alussahan tämä vielä oli kun laskettu aika oli 19.12. , viikkoja tänään 5+2. Ja tällä iällä pitää ymmärtää että nämä riskit kasvaa. Voi miten mielellään sitä pientä toivoa vauvasta kuitenkin mielessään helli...
Onko teissä ketään joka olisi näillä main keskenmenon kokenut ja osaisi vähän valaista mitä odottaa?
Pahoittelut tämmöisen negatiivisen asian tuomisesta tänne
Ja paljon onnea teidän muiden odotukseen 
Minulla oli aiemmin päivänselvät raskausoireet mutta sunnuntai-illasta asti ne on vähentyneet.Nyt minulla on hirveän surullinen olo ja vähän myös pelottaa miten vaikeaa siitä tulee kun tämä menee kesken. Jännittää töissä olla kun minua itkettää enkä tiedä mitä tuleman pitää.
Ei tälle mitään voi. Alussahan tämä vielä oli kun laskettu aika oli 19.12. , viikkoja tänään 5+2. Ja tällä iällä pitää ymmärtää että nämä riskit kasvaa. Voi miten mielellään sitä pientä toivoa vauvasta kuitenkin mielessään helli...
Onko teissä ketään joka olisi näillä main keskenmenon kokenut ja osaisi vähän valaista mitä odottaa?
Pahoittelut tämmöisen negatiivisen asian tuomisesta tänne
Ja paljon onnea teidän muiden odotukseen 
Lisel, mulla ei oo spontaanista keskenmenosta kokemusta, aina on pitänyt lääkkeillä tyhjentää. Niissä on kivut vaihdellu, välillä on sattunut tosi paljon ja joku on mennyt helpommin. Reilusti vaan kunnon kipulääkkeitä, jos kipuja tulee. Ja sairaslomaa tarpeen mukaan, jos tuntuu että töissä on vaikea olla. Tsemppiä kovasti!
Marcipa
Piirimestaruustason postaaja
Minä tiedän jo ettei tämä vauva jaksanut elää. Minä tunnen sen omassa olossa vaikkei varsinainen keskenmeno vielä ole alkanut. Ja tein uuden rtestinkin ja se on selvästi haaleampi plussa kuin ennen. Eli varmaan hän pieni on jo mennyt
Nyt minulla on hirveän surullinen olo ja vähän myös pelottaa miten vaikeaa siitä tulee kun tämä menee kesken. Jännittää töissä olla kun minua itkettää enkä tiedä mitä tuleman pitää.
Ei tälle mitään voi. Alussahan tämä vielä oli kun laskettu aika oli 19.12. , viikkoja tänään 5+2. Ja tällä iällä pitää ymmärtää että nämä riskit kasvaa. Voi miten mielellään sitä pientä toivoa vauvasta kuitenkin mielessään helli...
Onko teissä ketään joka olisi näillä main keskenmenon kokenut ja osaisi vähän valaista mitä odottaa?
Pahoittelut tämmöisen negatiivisen asian tuomisesta tänne
Oireet tai oireettomuus ei välttämättä merkkaa mitään. Raskaustestin viivatkin voi vaihdella.
Minulla on ollut 3 keskenmenoa, joista 2 spontaania ja yksi lääkkeellinen. Viimeisin keskenmeno alkoi jo rv 5+2 niin että pyyhkiessä tuli pientä tuhrua. Sitä tuli viikon ja sitten alkoi kivut ja kunnon vuoto ja tyhjentyä itsestään. Keskeytyneessö keskenmenossa ei ollut mitään merkkejä keskenmenosta ja raskausoireetkin jatkui vahvoina. Varhaisultrassa kuitenkin selvisi ettei sykettä ollut ja sain tyhjennyslääkkeet pari viikkoa myöhemmin.
Noilla viikoilla ei kai voi muuta kuin odottaa, että vuoto alkaa itsestään ja jos ei parissa viikossa ala niin sitten lääkäriin ja saa tyhjennyslääkkeet.
Salmiakkiruutu
Vauhtiin päässyt keskustelija
Voimia Lisel! Totta tosiaan (valitettavasti), että tässä iässä on riskit kohonneet entisestään. Mutta on myös aivan mahdollista, että kaikki menee hyvin.:) Tsemppiä ja toivottavasti voit kuitenkin tilanteeseen nähden hyvin.
(Keskenmeno, jos spontaani, alkaa yleensä aika kovillakin krampeilla ja vuoto runsastuu nopeastikin. Välillä tosiaan keskenmennyt ei vuoda itsestään ulos ja silloin siihen tarvitaan tukea lääkityksen muodossa. Tilanteesta riippuen, joskus voi sit joutua kaavintaankin jos raskausmateriaalia jää lääkkeillä tuetun tyhjentymisen jälkeen kohtuun.) Kannattaa soitella lääkäriin, jos tuntuu, ettei itsestään tyhjene. Voit tietenkin soitella ihan jo muutenkin. Tarkistavat sitten tilanteen tarvittaessa ja tiedät missä mennään. Ja ehdottomasti saikkaria vaan, jos siltä hiukanki tuntuu.
Totta tosiaan (valitettavasti), että tässä iässä on riskit kohonneet entisestään. Mutta on myös aivan mahdollista, että kaikki menee hyvin.:) Tsemppiä ja toivottavasti voit kuitenkin tilanteeseen nähden hyvin.(Keskenmeno, jos spontaani, alkaa yleensä aika kovillakin krampeilla ja vuoto runsastuu nopeastikin. Välillä tosiaan keskenmennyt ei vuoda itsestään ulos ja silloin siihen tarvitaan tukea lääkityksen muodossa. Tilanteesta riippuen, joskus voi sit joutua kaavintaankin jos raskausmateriaalia jää lääkkeillä tuetun tyhjentymisen jälkeen kohtuun.) Kannattaa soitella lääkäriin, jos tuntuu, ettei itsestään tyhjene. Voit tietenkin soitella ihan jo muutenkin. Tarkistavat sitten tilanteen tarvittaessa ja tiedät missä mennään. Ja ehdottomasti saikkaria vaan, jos siltä hiukanki tuntuu.
Liina_XX
Oman äänensä löytänyt
Minä tiedän jo ettei tämä vauva jaksanut elää. Minä tunnen sen omassa olossa vaikkei varsinainen keskenmeno vielä ole alkanut. Ja tein uuden rtestinkin ja se on selvästi haaleampi plussa kuin ennen. Eli varmaan hän pieni on jo mennyt
Nyt minulla on hirveän surullinen olo ja vähän myös pelottaa miten vaikeaa siitä tulee kun tämä menee kesken. Jännittää töissä olla kun minua itkettää enkä tiedä mitä tuleman pitää.
Ei tälle mitään voi. Alussahan tämä vielä oli kun laskettu aika oli 19.12. , viikkoja tänään 5+2. Ja tällä iällä pitää ymmärtää että nämä riskit kasvaa. Voi miten mielellään sitä pientä toivoa vauvasta kuitenkin mielessään helli...
Onko teissä ketään joka olisi näillä main keskenmenon kokenut ja osaisi vähän valaista mitä odottaa?
Pahoittelut tämmöisen negatiivisen asian tuomisesta tänne
Pahoittelut Lisel. Pieniä toivonpilkkuja tietty sinulla on, mutta kannattaa varautua myös pahimpaan.
Kirjoittelinkin tonne varhaisultra-ketjuun, että mulla todennäköisesti alkava keskenmeno. Eilen alkoi vuoto ja ultrassa alkio ei vastannut viikkoja eikä ollut sykettä. Nyt odottelen isompaa vuotoa ja jos ei pariin päivään runsastu, saan lähetteen naistenklinikalle, josta varmaan saa tyhjennyslääkkeet.
Itse yllätyin kuinka koville tämä henkisesti otti eilen, vaikka oli monta merkkiä asiasta, yritin varautua ja tiesin, että keskenmenot on normaaleja. Mutta tänään jo parempi fiilis.
Ja vaikka tässä iässä on kohonneet riskit, kaikki voi mennä hyvin niinkun Marcipa kirjoitti. Todisteena tästä toi meidän 8kk poika, jonka sain 41 vuotiaana
.
Sifaka
Oman äänensä löytänyt
Hei!
Täällä juuri haamun testiin saanut hyppää keskusteluun mukaan...
Tosiaan tuli haamu tunnin sisällä herkällä testillä. Menkkojen pitäisi alkaa tänään. Lieviä raskausoireita ja melkoinen stressi päällä, että meneekö kesken vai ei. Mies meinaan kävi 2viikkoa sitten sterilisaatiossa (ei oltu yhteisymmärryksessä operaatiossa) ja tämä mahdollinen raskautuminen olisi tapahtunut yhdestä kerrasta... ollaan siis oltu ilman ehkäisyä nyt vuosi ja pari kk ja mies totesi, että nyt on aika sitten lyödä putket poikki. Sai ajan parin viikon päästä ekasta konsultaatiosta. Itse en todellakaan ollut valmis vielä siihen ja asiasta on ollut riitaa. Tämä viimeinen mahdollisuus tuli nyt hieman yllätyksenä ja pelottaa että menee kesken ja pelottaa, että raskaus etenee normaalisti (tämä olisi numero kolme) .Voi tätä naisena olon ihanuutta....
Voimia Lisel ja Liina_xx .
Täällä juuri haamun testiin saanut hyppää keskusteluun mukaan...
Tosiaan tuli haamu tunnin sisällä herkällä testillä. Menkkojen pitäisi alkaa tänään. Lieviä raskausoireita ja melkoinen stressi päällä, että meneekö kesken vai ei. Mies meinaan kävi 2viikkoa sitten sterilisaatiossa (ei oltu yhteisymmärryksessä operaatiossa) ja tämä mahdollinen raskautuminen olisi tapahtunut yhdestä kerrasta... ollaan siis oltu ilman ehkäisyä nyt vuosi ja pari kk ja mies totesi, että nyt on aika sitten lyödä putket poikki. Sai ajan parin viikon päästä ekasta konsultaatiosta. Itse en todellakaan ollut valmis vielä siihen ja asiasta on ollut riitaa. Tämä viimeinen mahdollisuus tuli nyt hieman yllätyksenä ja pelottaa että menee kesken ja pelottaa, että raskaus etenee normaalisti (tämä olisi numero kolme) .Voi tätä naisena olon ihanuutta....
Voimia Lisel ja Liina_xx .
Zaria
Oman äänensä löytänyt
Lisel, minulla keskenmeno alkoi tuhruvuodolla, josta se parin viikonpäästä runsastui kovin krampein. Itse vuoto oli nopeasti ohi: se alkoi yöllä, ja vuodin voimakkaasti seuraavan päivän, ihan lorisemalla pyttyyn. Mukana tietenkin kaikenlaista klönttiä. Mutta seuraavana päivänä vuoto oli sitten jo kuukautisvuodon tyyppistä, niukempaa. Olihan se raskasta, mutta jospa se olisi sinullakin nopeaa ohi.
Omia kuulumisia: minähän kävin viimevikon torstaina siellä ultrassa kipujen ja vuodon vuoksi. Gyne sanoi, että keskenmeno on käynnissä, ultrassa näkyi raskauspussi 5+4, muttei muuta. Pussi oli "vettynyt" jo reunasta. Hän laittoi minulle lähetteen oysiin, se on tämän viikon perjantaina. Gyne sanoi, että saisin sieltä kohtua supistavat lääkkeet, jos ei ole jo vuotanut pois.
Sain tupla-abtibiootit kohtutulehdukseen, ei sitä vuotoa tullut kuin hieman, ja kivutkin kai oli tulehduksesta johtuvaa.
Seuraavana päivänä oysista soitettiin. Lähete oli tosiaan kohtutulehduksen takia, itse otin keskenmenon puheeksi, kun olin jotenkin jumissa ajatuksessa. Puhelimessa kyllä sanottiin, ettei noilla viikoilla välttämättä mitään näy, mutten voinut edes kuunnella pientäkäään toivoa tai lohdutusta.
Meni paripäivää, ja pelkäämäni vuoto ei alkanutkaan. Pikkuhiljaa sisäistin sen, että on olemassa mahdollisuus, että alkio on elossa. Se ei vain näkynyt. Luin, että syke näkyy vasta 25 päivää hedelmöitymisestä, ja ultrapäivänä siitä ainoasta seksikerrasta tuli 26 päivää. Tuskin se just sillä sekunnilla on edes hedelmöitynyt. Pikkuhiljaa,kun myös oireet palasivat, palasi myös toivo. Mies piti viikon mykkäkoulua, ja lakkasi edes lukemasta mun viestejä silloin keskiviikkona, kun kerroin, että alkoi vuoto ja kivut. Mies rupesk lukemaan mun viestit (watsapissa) kun laitoin pari päivää sitten, että se verentulo ja kivut oli kohtutulehdusta. Ihan tolaltaan mies on vieläkin, ja hokee vain, ettei halua lasta eikä olla missään tekemisissä sen kanssa. Kerroin, ettei tarvi, mutta koitetaan olla väleissä, sullakin on kivempi, kun ei tarvi loppuikää pelätä, millon on haastemies oven takana, vaan saatas semmonen luottamus rakennettua, että voit olla rauhassa siitä, etten sua mihinkään pakota. Nyt se sentään koitta puhua mulle. Aiheet on ihan arkisia, auton ja pyörän korjausta, mutta minusta ihan hyvä alku. En jaksa riidellä. Ei tämä tilanne minullekaan mukava ole, mutta koska en keskeytykseen pysty, on otettava, mitä annetaan. En odota mieheltä mitään, enkä halua asiaa ajatella tai haaveilla mistään. Koitan olla avoimin mielin ja antaa tilaa toisen mielipiteille. Tämä viikko on ollut vaikea, olen aika pahoinvoiva, ja tietenkin alkaa perjantain ultra jännittää.
Semmoinen hassu juttu oli, (en itsekkään tämmöisiin usko) kun silloin sieltä gyneltä tulin, ja tänne kirjoitin heti, mitä siell sanottiin, ja toki olin hyvin murheissani ja jo luovuttanut siinä, tunsin sellaisen sisäisen äänen, siis tavallaan kuin joku olisi vieressä sen mulle sanonut. Sinä saat vielä lapsen.
Tosi kummallista.
Hirveästi voimia kaikille, joilla on surua nyt.
Omia kuulumisia: minähän kävin viimevikon torstaina siellä ultrassa kipujen ja vuodon vuoksi. Gyne sanoi, että keskenmeno on käynnissä, ultrassa näkyi raskauspussi 5+4, muttei muuta. Pussi oli "vettynyt" jo reunasta. Hän laittoi minulle lähetteen oysiin, se on tämän viikon perjantaina. Gyne sanoi, että saisin sieltä kohtua supistavat lääkkeet, jos ei ole jo vuotanut pois.
Sain tupla-abtibiootit kohtutulehdukseen, ei sitä vuotoa tullut kuin hieman, ja kivutkin kai oli tulehduksesta johtuvaa.
Seuraavana päivänä oysista soitettiin. Lähete oli tosiaan kohtutulehduksen takia, itse otin keskenmenon puheeksi, kun olin jotenkin jumissa ajatuksessa. Puhelimessa kyllä sanottiin, ettei noilla viikoilla välttämättä mitään näy, mutten voinut edes kuunnella pientäkäään toivoa tai lohdutusta.
Meni paripäivää, ja pelkäämäni vuoto ei alkanutkaan. Pikkuhiljaa sisäistin sen, että on olemassa mahdollisuus, että alkio on elossa. Se ei vain näkynyt. Luin, että syke näkyy vasta 25 päivää hedelmöitymisestä, ja ultrapäivänä siitä ainoasta seksikerrasta tuli 26 päivää. Tuskin se just sillä sekunnilla on edes hedelmöitynyt. Pikkuhiljaa,kun myös oireet palasivat, palasi myös toivo. Mies piti viikon mykkäkoulua, ja lakkasi edes lukemasta mun viestejä silloin keskiviikkona, kun kerroin, että alkoi vuoto ja kivut. Mies rupesk lukemaan mun viestit (watsapissa) kun laitoin pari päivää sitten, että se verentulo ja kivut oli kohtutulehdusta. Ihan tolaltaan mies on vieläkin, ja hokee vain, ettei halua lasta eikä olla missään tekemisissä sen kanssa. Kerroin, ettei tarvi, mutta koitetaan olla väleissä, sullakin on kivempi, kun ei tarvi loppuikää pelätä, millon on haastemies oven takana, vaan saatas semmonen luottamus rakennettua, että voit olla rauhassa siitä, etten sua mihinkään pakota. Nyt se sentään koitta puhua mulle. Aiheet on ihan arkisia, auton ja pyörän korjausta, mutta minusta ihan hyvä alku. En jaksa riidellä. Ei tämä tilanne minullekaan mukava ole, mutta koska en keskeytykseen pysty, on otettava, mitä annetaan. En odota mieheltä mitään, enkä halua asiaa ajatella tai haaveilla mistään. Koitan olla avoimin mielin ja antaa tilaa toisen mielipiteille. Tämä viikko on ollut vaikea, olen aika pahoinvoiva, ja tietenkin alkaa perjantain ultra jännittää.
Semmoinen hassu juttu oli, (en itsekkään tämmöisiin usko) kun silloin sieltä gyneltä tulin, ja tänne kirjoitin heti, mitä siell sanottiin, ja toki olin hyvin murheissani ja jo luovuttanut siinä, tunsin sellaisen sisäisen äänen, siis tavallaan kuin joku olisi vieressä sen mulle sanonut. Sinä saat vielä lapsen.
Tosi kummallista.
Hirveästi voimia kaikille, joilla on surua nyt.
Zaria
Oman äänensä löytänyt
Kenellä on keskenmeno, tai uhka, niin ehdottomasti haet saikkua! Se on niin raskas asia henkisesti, että on liian raskasta koittaa töissä olla silloin.
Minä ihan turhaan vuosi sitten koitin sinnitellä töissä sen pikkuvuodon kanssa. Onneksi kunnon vuoto alkoi kotona, se nimittäin tuli niin nopeaa, ja runsaana, että siteistä huolimatta valui pitkin lattiaa, kun menin vessaan. Olisi ollut hirveää olla töissä juuri silloin niiden kipujen ja verentulon ja paniikin kanssa. Siksi sanoin nyt, että kirjoita saikkua, en mene töihin. Ei minun työssäni kyllä edes pääse vessaan, muuta kuin tauolla, joita voi olla työpäivän aikana vain yksi, ja sekin 4.5 tunnin välein.
Nyt sain saikkua toki myös antibioottien aiheuttaman ripulin takia. Mitenpä minä töissä olisin.
Minä ihan turhaan vuosi sitten koitin sinnitellä töissä sen pikkuvuodon kanssa. Onneksi kunnon vuoto alkoi kotona, se nimittäin tuli niin nopeaa, ja runsaana, että siteistä huolimatta valui pitkin lattiaa, kun menin vessaan. Olisi ollut hirveää olla töissä juuri silloin niiden kipujen ja verentulon ja paniikin kanssa. Siksi sanoin nyt, että kirjoita saikkua, en mene töihin. Ei minun työssäni kyllä edes pääse vessaan, muuta kuin tauolla, joita voi olla työpäivän aikana vain yksi, ja sekin 4.5 tunnin välein.
Nyt sain saikkua toki myös antibioottien aiheuttaman ripulin takia. Mitenpä minä töissä olisin.
Kiitos teille kaikille tsempistä ja kokemusten jakamisesta Minulla alkoi tänään iltapäivällä aika kova kipu alaselässä ja nyt tulee jo ihan veristä vuotoa. Eli tämmöinen kokemus tässä nyt tuli elettäväksi, eihän se auta, lusittava on
Lämmin kiitos teille tämän lyhyen yhteisen matkan jakamisesta ja toivon teille kaikille hyvin sujuvaa, onnellista vauvanodotusta!
Minulla alkoi tänään iltapäivällä aika kova kipu alaselässä ja nyt tulee jo ihan veristä vuotoa. Eli tämmöinen kokemus tässä nyt tuli elettäväksi, eihän se auta, lusittava on Lämmin kiitos teille tämän lyhyen yhteisen matkan jakamisesta ja toivon teille kaikille hyvin sujuvaa, onnellista vauvanodotusta!
Kaikenlaisia tilanteita kyllä teistä monilla, paljon voimia vaikeisiin tilanteisiin!
Lisel, mulla oli keskenmeno ennen esikoista ja alkoi just noin, että tuli vaan olo että meni kesken. Oireet loppui ja siitä parin päivän päästä alkoi vuoto, aluks niukkaa ja sit aika lailla reilujen menkkojen verran mut mukana hyytymää. Mutta ei mitään älyttömiä kipujakaan. Onneks oli viikonloppu ne pahimmat päivät, henkisesti oli tosi rankkaa. Viikkoja oli ehkä 5+4 kun tuli tunne et ei mee kaikki hyvin. Mut tsemppiä paljon, ja tosiaan ota saikkua jos yhtään tuntuu siltä!
Lisel, mulla oli keskenmeno ennen esikoista ja alkoi just noin, että tuli vaan olo että meni kesken. Oireet loppui ja siitä parin päivän päästä alkoi vuoto, aluks niukkaa ja sit aika lailla reilujen menkkojen verran mut mukana hyytymää. Mutta ei mitään älyttömiä kipujakaan. Onneks oli viikonloppu ne pahimmat päivät, henkisesti oli tosi rankkaa. Viikkoja oli ehkä 5+4 kun tuli tunne et ei mee kaikki hyvin. Mut tsemppiä paljon, ja tosiaan ota saikkua jos yhtään tuntuu siltä!
Onpas jännittävä tilanne kaikin puolin, perjantainako sulla on aika että pääset ultraan tarkistuttaan tilanteen? Toivottavasti ois kaikki hyvin
Toivotaan myös, että miehen mielipide asiaan muuttuis kun saa aikaa ajatella.
Voimia kaikille joilla surua tai huolta. 
Kaikille kovasti jaksamista! monella tuntuu olevan vähän epävarmaa. Lisel, tsemppiä voi kunpa meistä moni nyt saisi kuitenkin sen vauvan syliin asti.
Mulla huomenna rv6+0. Kaksi keskenmenoa oon kokenut ja molemmat ovat olleet viikolla 6+jotain. Pelottaa.
voi kunpa meistä moni nyt saisi kuitenkin sen vauvan syliin asti. Mulla huomenna rv6+0. Kaksi keskenmenoa oon kokenut ja molemmat ovat olleet viikolla 6+jotain. Pelottaa.