Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Note: this_feature_currently_requires_accessing_site_using_safari
Hurjalta kuulostaa sinun pahoinvoinnit noissa edellisissä. Itse aloin oksentaa molemmissa edellisissä 6+3 ja oksentelin kanssa kymmeniäkin kertoja joka päivä. Mutta mulla sentään aina loppunut viimeistään siellä rv13. Toivotaan että tällä kertaa pääsisit vähemmällä pöntönhalailulla! Se jatkuva kuvotus vie kyllä pahimmillaan hetkeksi melkein elämänhalun vaikka kuinka tietää että vauvan takia.Ei ole oireita täälläkään juuri mitään. Vähän väsyttää mut se voi johtua lisääntyneestä ulkoilusta, kun on ollut niin ihanat kelit.
Kahdessa edellisessä raskaudessa raju pahoinvointi alkanut viikolla 6 ja helpottanut viikolla 25, ensimmäisessä se pahinta oli, toisaalta osaksi varmasti pettymystä kun odotti raskaushehkua ja söpöjä vauvamasu kuvia ni saikin elää pää pöntössä ja naamassa katkenneita verisuonia ja hirvee turvotus. Sitä jännään joutuuko tällä kertaa sairaalaan, onneksi nyt jo tietää mitä edessä ja osaa varautua ja vaatia päästä tippaan jo ennen kun on rutikuiva ni vois selvitä päivä reissuilla sillä aikaa ku lapset koulussa.
Täälläkin yksi huolehtija! Olen ensimmäistä kertaa raskaana, joten kaikki on uutta enkä tiedä lainkaan mitkä kaikki tuntemukset ovat normaaleja ja mitkä eivät.
Kävin ostamassa huomisaamuksi viikkonäytöllisen testin, koska haluaisin saada siihen muun lukeman kuin sen 1-2... Ja joo, tiedän ettei tässä ole järkeä. Mitä viikkoja sen pitäisi näyttää huomenna kun on 5+1?
Täälläkin yksi huolehtija! Olen ensimmäistä kertaa raskaana, joten kaikki on uutta enkä tiedä lainkaan mitkä kaikki tuntemukset ovat normaaleja ja mitkä eivät.
Kävin ostamassa huomisaamuksi viikkonäytöllisen testin, koska haluaisin saada siihen muun lukeman kuin sen 1-2... Ja joo, tiedän ettei tässä ole järkeä. Mitä viikkoja sen pitäisi näyttää huomenna kun on 5+1?
Joo, pitäisi näyttää varmaan sen 2-3 , mutta hgcn nousuhan on tooodella yksilöllistä
Tsemppiä kaikille huolehtijoille Mäkin kuulun ehdottomasti huolehtijoiden joukkoon ja ymmärrän noita pelkoja ja huolia paremmin kuin hyvin. Varsinkin ensimmäiset päivät plussan jälkeen olivat aivan tuskallisen hitaita ja huolensekaisia. Nyt alkaa vähän helpottaa, kun ekasta plussasta on kulunut n. 1,5 vk.
Oon ollut niin iloinen tästä raskaudesta ja on ollut ihanaa puhua ja jakaa sitä ystävien ja muiden läheisten kanssa. Huoli ei oo kyllä kadonnut mihinkään, mutta pelko keskenmenosta pyörii nyt mielessä vähän vähemmän. Oon koittanut tietoisesti ajatella et oon raskaana kunnes toisin todistetaan ja et ehdin kyllä murehtia ja stressata sit jos kaikki ei menekään hyvin, mut tuo on kyllä helpommin sanottu kuin tehty mut täytyy muistaa et todennäköisyydet on kuitenkin kirkkaasti sen puolella, et kaikki menee hyvin.
Mulla on myös nyt alkanut tulla vähän enemmän oireita, kun aiemmin oli oikeastaan vaan rintojen kipua, niin nyt on alkanut tulla myös jonkin verran pahoinvointia. Toivotaan et se pysyis tällaisena kohtuullisena tulevaisuudessakin. Varhaisultraan odotellessa pitää kärvistellä vielä vähän yli 2 vk tänään 5+5, meillä siis ensimmäinen ois tulossa
Mä tein raskaustestin ovulaatiosta tänään rv 4+1 , kierron mukaan rv 3+6 testin ja mua huolestuttaa päinvastoin, kun viivat on ihan tasavahvat jo nyt. Ja edellisessä raskaudessa huolehdin samoin kuin sinä, kun ei vahvistunut niin nopeasti. Ja kuitenkaan noista ei voi päätellä mitään ellei lähde haalistumaan. Mutta sanopa se omalle päälle...Kiva lukea teidän kuulumisia! Vaikka vähän huolta onkin yhdellä sun toisella tässä alussa Kyllähän tässä ajatuksissa ehtii monta huolenaihetta käydä ennen kun pääsee edes ultraan näkemään onko siellä kyydissä ketään.
Minä liityn huolehtijoiden joukkoon. Tein tänään vielä yhden testin kun en kontrolliviivan vahvuista viivaa vielä ole saanut, mutta enpä saanut nytkään. Oletetusta ovulaatiosta laskien olisi 5+0, kierron alusta 4+3. Ja just nyt tuntuu että oireetkin on vähentyneet. Tietysti alkaa miettiä tuulimunaa tai keskenmenoa.
Eilen nipisteli alamahassa, hajut tuntui ärsyttäviltä ja rinnat kipeät. Tänään tuntuu aika tavalliselta. Vaikea pitää mielessä että oireet ja viivan vahvuudet voi vaihdella ja silti kaikki voi olla hyvin. En muistaakseni kakkosestakaan saanu vielä tasavahvaa viivaa ennen kuin joskus melkein rv6. Millähän sitä saisi itsensä psyykattua irti tästä kuulostelusta...
Voimia kaikille muillekin murehtijoille, hätähousuille ja kuulostelijoille! Ja vinkkejä kehiin te joilla pää kestää tätä jännitystä paremmin