Joulukuisten mietteet

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja marie14
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Ymmärrän hyvin Kaino-Vieno. Mulla ensimmäinen kkm ehti jatkua rv 11+0 saakka, eikä antanut mitään merkkejä että oli keskeytynyt jo rv 8+6. Lääkkeillä tyhjennettiin. Yritetään olla nyt murehtimatta!
 
Kiva lukea teidän kuulumisia! Vaikka vähän huolta onkin yhdellä sun toisella tässä alussa :sad001 Kyllähän tässä ajatuksissa ehtii monta huolenaihetta käydä ennen kun pääsee edes ultraan näkemään onko siellä kyydissä ketään.

Minä liityn huolehtijoiden joukkoon. Tein tänään vielä yhden testin kun en kontrolliviivan vahvuista viivaa vielä ole saanut, mutta enpä saanut nytkään. Oletetusta ovulaatiosta laskien olisi 5+0, kierron alusta 4+3. Ja just nyt tuntuu että oireetkin on vähentyneet. Tietysti alkaa miettiä tuulimunaa tai keskenmenoa.

Eilen nipisteli alamahassa, hajut tuntui ärsyttäviltä ja rinnat kipeät. Tänään tuntuu aika tavalliselta. Vaikea pitää mielessä että oireet ja viivan vahvuudet voi vaihdella ja silti kaikki voi olla hyvin. En muistaakseni kakkosestakaan saanu vielä tasavahvaa viivaa ennen kuin joskus melkein rv6. Millähän sitä saisi itsensä psyykattua irti tästä kuulostelusta...

Voimia kaikille muillekin murehtijoille, hätähousuille ja kuulostelijoille! Ja vinkkejä kehiin te joilla pää kestää tätä jännitystä paremmin :wink
 
Myös minä hyvin varovaisesti liityn mukaan. Taustalla kaksi onnistunutta raskautta ja niiden välissä kkm. Kokemuksista oppineena on vain odoteltava ja toivottava parasta. Jokainen raskaus on mulle ollut henkisesti todella raskas, koska pelkään pahinta siihen asti, että saan vauvan syliini. Toivottavasti olisin myös tässä suhteessa jo vanhempi ja viisaampi ja pystyisin ottamaan rennommin, kun asiat ei murehtimalla kuitenkaan parane.
 
Ei ole oireita täälläkään juuri mitään. Vähän väsyttää mut se voi johtua lisääntyneestä ulkoilusta, kun on ollut niin ihanat kelit.
Kahdessa edellisessä raskaudessa raju pahoinvointi alkanut viikolla 6 ja helpottanut viikolla 25, ensimmäisessä se pahinta oli, toisaalta osaksi varmasti pettymystä kun odotti raskaushehkua ja söpöjä vauvamasu kuvia ni saikin elää pää pöntössä ja naamassa katkenneita verisuonia ja hirvee turvotus. Sitä jännään joutuuko tällä kertaa sairaalaan, onneksi nyt jo tietää mitä edessä ja osaa varautua ja vaatia päästä tippaan jo ennen kun on rutikuiva ni vois selvitä päivä reissuilla sillä aikaa ku lapset koulussa.
 
Ei ole oireita täälläkään juuri mitään. Vähän väsyttää mut se voi johtua lisääntyneestä ulkoilusta, kun on ollut niin ihanat kelit.
Kahdessa edellisessä raskaudessa raju pahoinvointi alkanut viikolla 6 ja helpottanut viikolla 25, ensimmäisessä se pahinta oli, toisaalta osaksi varmasti pettymystä kun odotti raskaushehkua ja söpöjä vauvamasu kuvia ni saikin elää pää pöntössä ja naamassa katkenneita verisuonia ja hirvee turvotus. Sitä jännään joutuuko tällä kertaa sairaalaan, onneksi nyt jo tietää mitä edessä ja osaa varautua ja vaatia päästä tippaan jo ennen kun on rutikuiva ni vois selvitä päivä reissuilla sillä aikaa ku lapset koulussa.
Hurjalta kuulostaa sinun pahoinvoinnit noissa edellisissä. Itse aloin oksentaa molemmissa edellisissä 6+3 ja oksentelin kanssa kymmeniäkin kertoja joka päivä. Mutta mulla sentään aina loppunut viimeistään siellä rv13. Toivotaan että tällä kertaa pääsisit vähemmällä pöntönhalailulla! Se jatkuva kuvotus vie kyllä pahimmillaan hetkeksi melkein elämänhalun vaikka kuinka tietää että vauvan takia.
 
Täältä myös paljon voimia ja halauksia kaikille joilla on tällä hetkellä huolta raskauden suhteen! :sad001:Heartred:Heartpink:Heartred Jotenkin tuntuu että näitä huolia on ollut nyt enemmän, kuin syyskuisten keskustelussa, jossa ennätin hetken pyöriä ennen omaa keskenmenoani. Tai sitten täällä on vain uskallettu rohkeammin tuoda huolia esille, mikä kertoo minusta kyllä hyvää siitä porukasta mikä tänne joulukuisiin on muotoutumassa. :love017 Toivottavasti huolet osoittautuvat turhiksi kaikilla teillä joilla niitä nyt liiaksi on!
 
Täälläkin yksi huolehtija! Olen ensimmäistä kertaa raskaana, joten kaikki on uutta enkä tiedä lainkaan mitkä kaikki tuntemukset ovat normaaleja ja mitkä eivät.

Kävin ostamassa huomisaamuksi viikkonäytöllisen testin, koska haluaisin saada siihen muun lukeman kuin sen 1-2... Ja joo, tiedän ettei tässä ole järkeä. Mitä viikkoja sen pitäisi näyttää huomenna kun on 5+1?
 
Täälläkin yksi huolehtija! Olen ensimmäistä kertaa raskaana, joten kaikki on uutta enkä tiedä lainkaan mitkä kaikki tuntemukset ovat normaaleja ja mitkä eivät.

Kävin ostamassa huomisaamuksi viikkonäytöllisen testin, koska haluaisin saada siihen muun lukeman kuin sen 1-2... Ja joo, tiedän ettei tässä ole järkeä. Mitä viikkoja sen pitäisi näyttää huomenna kun on 5+1?

Mulla näytti 5+1 päivillä sen Raskaana 2-3 viikkoa
 
Täälläkin yksi huolehtija! Olen ensimmäistä kertaa raskaana, joten kaikki on uutta enkä tiedä lainkaan mitkä kaikki tuntemukset ovat normaaleja ja mitkä eivät.

Kävin ostamassa huomisaamuksi viikkonäytöllisen testin, koska haluaisin saada siihen muun lukeman kuin sen 1-2... Ja joo, tiedän ettei tässä ole järkeä. Mitä viikkoja sen pitäisi näyttää huomenna kun on 5+1?

Joo, pitäisi näyttää varmaan sen 2-3 , mutta hgcn nousuhan on tooodella yksilöllistä :3some
 
Tsemppiä kaikille huolehtijoille :Heartpink Mäkin kuulun ehdottomasti huolehtijoiden joukkoon ja ymmärrän noita pelkoja ja huolia paremmin kuin hyvin. Varsinkin ensimmäiset päivät plussan jälkeen olivat aivan tuskallisen hitaita ja huolensekaisia. Nyt alkaa vähän helpottaa, kun ekasta plussasta on kulunut n. 1,5 vk.

Oon ollut niin iloinen tästä raskaudesta ja on ollut ihanaa puhua ja jakaa sitä ystävien ja muiden läheisten kanssa. Huoli ei oo kyllä kadonnut mihinkään, mutta pelko keskenmenosta pyörii nyt mielessä vähän vähemmän. Oon koittanut tietoisesti ajatella et oon raskaana kunnes toisin todistetaan ja et ehdin kyllä murehtia ja stressata sit jos kaikki ei menekään hyvin, mut tuo on kyllä helpommin sanottu kuin tehty :hilarious: mut täytyy muistaa et todennäköisyydet on kuitenkin kirkkaasti sen puolella, et kaikki menee hyvin. :love017

Mulla on myös nyt alkanut tulla vähän enemmän oireita, kun aiemmin oli oikeastaan vaan rintojen kipua, niin nyt on alkanut tulla myös jonkin verran pahoinvointia. Toivotaan et se pysyis tällaisena kohtuullisena tulevaisuudessakin. Varhaisultraan odotellessa pitää kärvistellä vielä vähän yli 2 vk o_O tänään 5+5, meillä siis ensimmäinen ois tulossa :rolleyes:
 
Täälläkin yks super huolehtija. Tänään ultraan ja toivon mukaan näkyis sitten kohdussa pikkuisen alku:smiley-angelic001 Tätä ennen käyn vielä antamassa verinäytteen ni tarkistetaan hcg ja hb, kun se rauta-arvo oli niin laskusuunnassa. Oi kunpa ois kaikki kunnossa. Eipä näin varhaisessa vaiheessa muuta vielä voikaan näkyä, kuin että paikannetaan tuo raskaus. Nyt menossa 5+2 ja täälläkin toivotaan sitä ensimmäistä syliin asti:Heartred

Onkos täällä ketään muuta, jolla myös raskauden sijainti tarkistetaan aiemman KU vuoksi tai muusta syystä näin raskauden alku vaiheessa?

Tervetuloa uusille:hello:Heartred
Ja tsemppiä niille, joilla murheita/surua:Heartred:sorry:
 
Muokattu viimeksi:
Tsemppiä kaikille huolehtijoille :Heartpink Mäkin kuulun ehdottomasti huolehtijoiden joukkoon ja ymmärrän noita pelkoja ja huolia paremmin kuin hyvin. Varsinkin ensimmäiset päivät plussan jälkeen olivat aivan tuskallisen hitaita ja huolensekaisia. Nyt alkaa vähän helpottaa, kun ekasta plussasta on kulunut n. 1,5 vk.

Oon ollut niin iloinen tästä raskaudesta ja on ollut ihanaa puhua ja jakaa sitä ystävien ja muiden läheisten kanssa. Huoli ei oo kyllä kadonnut mihinkään, mutta pelko keskenmenosta pyörii nyt mielessä vähän vähemmän. Oon koittanut tietoisesti ajatella et oon raskaana kunnes toisin todistetaan ja et ehdin kyllä murehtia ja stressata sit jos kaikki ei menekään hyvin, mut tuo on kyllä helpommin sanottu kuin tehty :hilarious: mut täytyy muistaa et todennäköisyydet on kuitenkin kirkkaasti sen puolella, et kaikki menee hyvin. :love017

Mulla on myös nyt alkanut tulla vähän enemmän oireita, kun aiemmin oli oikeastaan vaan rintojen kipua, niin nyt on alkanut tulla myös jonkin verran pahoinvointia. Toivotaan et se pysyis tällaisena kohtuullisena tulevaisuudessakin. Varhaisultraan odotellessa pitää kärvistellä vielä vähän yli 2 vk o_O tänään 5+5, meillä siis ensimmäinen ois tulossa :rolleyes:

Mä tunnistan itessäni myös huolehtijan vikaa. Tarkkailin enne plussaa aika paljon omia oloja, koska olin aika varma että nyt tärppäsi. Sitten plussan jälkeen alko tajuton huolehtiminen, et onko oikeessa paikassa yms. Nyt mulla ei oo pariin päivään ollut kuin lievää jomotusta vatsassa ja hieman aristavat rinnat... ja huoli vaan kasvaa et onkohan siellä ketään. :smiley-ashamed008 toki tiedostan ettei aina niitä tuntemuksia ole niin paljoa ja pitäisi vaan olla rennosti. Mutta sama kuin @manteli21 :lla, ensimmäinen raskaus, niin ei oikein tiedä miltä pitäisi tuntua.
Tsemppiä huolehtijoille, kyllä se tästä! :Heartpink
 
Tervetuloa uusille ja tsempit kaikille murheisille. :Heartred

Täällä pamahti mittariin 8+0. Oireilu ei ole oikeastaan lisääntynyt ja tämä vähäoireisuus hieman huolettaakin, olo on kovin epätodellinen koko ajan. Kovin tylsää vaihetta elelen, eikä auta kuin ootella ensimmäistä neuvolaa ja sitä ekaa ultraa sitten joskus...
 
Kiva lukea teidän kuulumisia! Vaikka vähän huolta onkin yhdellä sun toisella tässä alussa :sad001 Kyllähän tässä ajatuksissa ehtii monta huolenaihetta käydä ennen kun pääsee edes ultraan näkemään onko siellä kyydissä ketään.

Minä liityn huolehtijoiden joukkoon. Tein tänään vielä yhden testin kun en kontrolliviivan vahvuista viivaa vielä ole saanut, mutta enpä saanut nytkään. Oletetusta ovulaatiosta laskien olisi 5+0, kierron alusta 4+3. Ja just nyt tuntuu että oireetkin on vähentyneet. Tietysti alkaa miettiä tuulimunaa tai keskenmenoa.

Eilen nipisteli alamahassa, hajut tuntui ärsyttäviltä ja rinnat kipeät. Tänään tuntuu aika tavalliselta. Vaikea pitää mielessä että oireet ja viivan vahvuudet voi vaihdella ja silti kaikki voi olla hyvin. En muistaakseni kakkosestakaan saanu vielä tasavahvaa viivaa ennen kuin joskus melkein rv6. Millähän sitä saisi itsensä psyykattua irti tästä kuulostelusta...

Voimia kaikille muillekin murehtijoille, hätähousuille ja kuulostelijoille! Ja vinkkejä kehiin te joilla pää kestää tätä jännitystä paremmin :wink
Mä tein raskaustestin ovulaatiosta tänään rv 4+1 , kierron mukaan rv 3+6 testin ja mua huolestuttaa päinvastoin, kun viivat on ihan tasavahvat jo nyt. Ja edellisessä raskaudessa huolehdin samoin kuin sinä, kun ei vahvistunut niin nopeasti. Ja kuitenkaan noista ei voi päätellä mitään ellei lähde haalistumaan. Mutta sanopa se omalle päälle...
 
:HeartredTsempit huolehtijoille täältäkin. Aikamoista aikaa tämä alku. Eikä se helpota kyllä sit missään vaiheessa täysin..

Mulla on iskenyt nyt rv 5+5 aivan super väsy. Tosi raskasta olla töissä ja yrittää jaksaa hoitaa potilaita kun hyvä et jaksaa kättänsä nostaa. Huh. En kyllä muista että näin väsynyt olisin aiemmin raskauksissa ollut.
 
Mietin tässä että oletteko ottaneet koronarokotetta jos ootte riskiryhmäläisiä, tai aiotteko ottaa sitten kun oma vuoro on? Itse olen koko ajan aikonut ottaa, mietin vaikuttaako raskaus.:)
 
Minä sorruin ostamaan vielä yhden testin, tällä kertaa sen viikkonäytöllisen.:sorry: Veren tulo on onneksi lakannut. Kunhan pää pysyy kasassa, niin eiköhän tämä tästä. :whacky011

Mitä koronarokotteeseen tulee niin, ennen raskautta olin ottamassa. Enään en taida uskaltaa vaikka kuinka vakuuteltaisiin turvallisuutta.
 
Minä olen myös ristiriitaisin mielin koronarokotteesta. Ennen raskautta olisin ottanut, nyt en osaa sanoa. Täytyy pohtia ja tutkia asiaa enemmän.
 
Takaisin
Top