Hjellou :)
Mun täytyy kans yhtyä noihin edellisiin viesteihin....Eli vaikka oma käärö on ollut toiveissa jo pidempään, en koe silti olevani sillä tavalla lapsrakas, mitä toiset taas on, eli en todellakaan jaksa keskustella viittä tuntia "teidän Einarin kakan väristä"[:'(]...Kaikki vauvat ei vaan ole niin söpöjä ja ihania ja lutusia ja........Sitä tässä oon miehelle koittanu selittää, että mitäs sit jos meijän vauva on ruma yms.......?[:D][:D]
Kauhistuttaa toisaalta ajatella tälläsiä, kun on sen plussan jo saanut [:D] Mutta ei kaikki vaan ole sellaisia, että jokaisen vauvan kohdalla pitää itkua tihrustaa ja voivotella ompa söpö..Itelle on yleensä toisten lapset(varsinkin kunnon kauhukakarat, jotka saa tehdä mitä haluaa!) jotenkin hankalia, eli en suoraan sanottuna tykkää toisten ihmisten lapsista[:D] Kuulostaa muuten aivan kamalalta :) Eri asia on sitten taas lähipiirin lapset, ja varsinkin kummilapset, sillä ne on aivan suloisimpia :)Jos esim kaupassa näen jonkun lapsosen, joka saa tuhota paikkoja ja juosta ympäriinsä, mieli tekis mennä ottaa korvasta kiinni ja taluttaa äitinsä luokse!
Toivottavasti kukaan ei pahota mieltään tästä, tai ymmärrä väärin! :)
Aurinkoista viikonloppua ja plussaisia tuulia :)